Altistuminen työssä
Altistumistilanne voi olla kahdentyyppinen:
- työntekijä on altistunut työssään tuberkuloosille
- sairastunut työntekijä on altistanut työssään muita henkilöitä.
Molemmissa tapauksissa tartunnanjäljitys toteutetaan tämän ohjeistuksen yleisperiaatteiden mukaisesti. Jos tartuttava työntekijä on lastenhoitotyössä, altistuneiden lasten tutkimukset on priorisoitava ja toteutettava viiveettä.
Altistumisen arviointi
Kun työntekijä on altistunut työssään tuberkuloosille, altistuminen selvitetään työterveyshuollossa.
Altistuneet kartoitetaan siltä ajalta, jonka tartunnan lähde on ollut hengitystieoireinen. Jos tämä jää epäselväksi, on selvitysaika diagnoosia edeltävät 3 kuukautta (suuri tartuntariski) tai 1 kuukautta (pieni tartuntariski) kuvan Tartunnanjäljityksen kulku mukaisesti.
Tartunnanjäljityksen kulku (pdf 1 Mt)
Tiedot altistustapahtumasta kartoitetaan ja kirjataan työntekijän työterveyshuollon sairauskertomukseen.
Huomioitavaa altistumisen arvioinnissa
Arvioitaessa altistumista tuberkuloosille on huomioitava samassa huonetilassa työskentelevät tai pidempään oleskelleet. Tartunnan riski on suurempi silloin, kun
- huonetila on pieni
- siinä on huono ilmanvaihto
- tartunnan lähde on yskinyt voimakkaasti.
Mahdollisia altistavia riskitoimenpiteitä ovat muun muassa elvytys, intubaatio, tuettu ventilaatiohoito, bronkoskopia, hengitysfysioterapia, indusoitu yskösnäytteiden otto, hengitysteiden liman imeminen, obduktio, spirometria ja hammashoito. Värjäysnegatiivisen (pieni tartuntariski) keuhkotuberkuloosipotilaan kohdalla arvioidaan aina tapauskohtaisesti, vaatiiko tehty riskitoimenpide tartunnanjäljityksen vai ei, johtuen tartuntariskin vähäisyydestä.
Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön tarkoituksenmukaiset hengityksensuojaimet (työturvallisuuslaki 15 §). Jos työntekijä on käyttänyt asianmukaisesti FFP2- tai FFP3- hengityksensuojainta koko altistumisen ajan, jatkotoimet eivät ole aiheellisia.
Selvittelyssä ja arvioinnissa tarvitaan usein yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon, tartuttavaa tuberkuloosia sairastavaa potilasta hoitavan sairaalan ja perusterveydenhuollon kesken.
Tarvittaessa työterveyshuolto järjestää yhteistyössä kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin ja työnantajan kanssa tiedotustilaisuuden työntekijöille.
Altistuneiden jatkotutkimukset
Kaikille oireileville työntekijöille järjestetään viiveettä
- THX-rtg
- ysköskeräys
- laboratoriokokeet ja
- lääkärin vastaanotto.
Työntekijät, joilla on sairastumisriskiä lisäävä sairaus tai lääkitys, lähetetään suoraan erikoissairaanhoidon poliklinikalle tutkittaviksi paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti joko keuhko-, infektio- tai taustasairauden mukaiselle poliklinikalle.
Tärkeimmät tuberkuloosiin sairastumisen riskiä lisäävät sairaudet ja lääkitykset (pdf 136 kt)
Oireettomat altistuneet työntekijät ohjataan tutkimuksiin kuvan "Altistuneiden tutkimusten, seurannan sekä LTBI-arvion ja -hoidon toteutus" mukaisesti. Tutkimukset toteutetaan joko työntekijän työterveyshuollossa (KELA-I luokan mukainen toiminta) tai työntekijän kotikunnan terveyskeskuksessa.
Altistuneiden tutkimusten, seurannan sekä LTBI-arvion ja -hoidon toteutus (1,12 Mt)
Työterveyshuolto lähettää altistuneiden seurantatiedot sairaanhoitopiirille (Tartuntatautilaki 20 § ja 24 §).
Tartunnanjäljityslomakkeiden lähetys ja tiedon kulku (pdf 1 Mt)
Tarkastusten yhteydessä voidaan käyttää seuraavia ICD10-diagnoosikoodeja:
- Z57.8 (työperäinen altistuminen muulle vaaratekijälle)
- Z20.1 (tuberkuloositartunnan mahdollisuus)
- Z11.1 (tuberkuloosiin kohdistuva seulontatarkastus).
Jos alle 35-vuotias työntekijä altistuu toistuvasti, IGRA-testi uusitaan vain, mikäli sen tulos on ollut aikaisemmin alle 1.0 IU/ml.
Jos yli 35-vuotias työntekijä altistuu toistuvasti, THX-rtg-kontrollikuvauksia ei suositella.
Iästä riippumatta seuranta toteutetaan 12 kuukauden kuluttua oirehaastattelun ja kliinisen tutkimuksen avulla. Työntekijän työtapojen turvallisuuteen kiinnitetään erityishuomiota. Tuberkuloosityöhön osallistuvien työntekijöiden terveydentilaa ja oireita seurataan työterveyshuollon määräaikaistarkastuksissa.
Seurannan loppuminen ja seurantatietojen ilmoittaminen
Seurannan loputtua
- työterveyshuolto lähettää altistuneiden seurantatiedot paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti joko sairaanhoitopiiriin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tai tartunnanjäljityksen käynnistäneelle kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille (Tartuntatautilaki 20 § ja 24 §). Tartunnanjäljitystä aloitettaessa on hyvä sopia, mihin seurantatiedot lähetetään.
- Tartunnanjäljityksen käynnistänyt kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri lähettää C-ilmoituksen tuberkuloosille altistumisesta ja myöhemmin tartunnanjäljityksen seurantatiedot työntekijöiden kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.
Ammattitauti
Jos työntekijällä todetaan työssä tapahtuneen altistuksen jälkeen tuberkuloosi (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 1–3 § ja -asetus 2 §), eikä muuta ilmeistä työn ulkopuolista tartuntatilannetta todeta, kyseessä on ammattitauti.
Hoitava lääkäri tekee ilmoituksen todetusta ammattitaudista aluehallintovirastoon ja lähettää kopiot sairaskertomuksista sekä keskeiset tutkimustulokset potilaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöön.
Tartunnan lähteen ja sairastuneen yhtäpitävät M. tuberculosis -kannan genotyypitykset vahvistavat ammattitautidiagnoosia, mutta eivät ole edellytys diagnoosille.
