Tuberkuloosin joukkoaltistukset
Kun suuri joukko ihmisiä altistuu tuberkuloosille samanaikaisesti ja suunnilleen samanveroisesti, puhutaan joukkoaltistumisesta. Usein tällaisessa tilanteessa tartunnan riski on melko pieni, selvästi pienempi kuin samassa taloudessa asuvilla.
Joukkoaltistustilanteita voi syntyä esimerkiksi:
- kouluissa
- päiväkodeissa
- vanhainkodeissa
- sairaanhoitolaitoksissa
- vastaanottokeskuksissa
- joukkoliikennevälineissä.
Usein osa altistuneista kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään, jolla tartunta voi edetä nopeasti taudiksi (pikkulapset tai nuoriso).
Tutkittava joukko on usein suuri, kymmeniä, joskus jopa satoja ihmisiä. Tutkimukset on suunniteltava niin, että ne sujuisivat sekä tutkittavien että terveydenhuollon kannalta mahdollisimman jouhevasti ja tehokkaasti.
Useimmiten tutkimukset toteutetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä tarvittaessa työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.
Myös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa tapahtuvat tuberkuloosialtistukset kuuluvat keskuksen sijaintipaikan mukaisen kunnan vastuulle. Laajoissa, yli kuntarajojen tai ulkomaille ulottuvissa selvityksissä tehdään yhteistyötä THL:n kanssa.
Toimenpiteet joukkoaltistustilanteessa
Heti alussa kutsutaan koolle yhteistyökokous, jossa määritetään tartunta-aika ja rajataan tutkittavien joukko.
Kokoukseen osallistuvat riippuvat tilanteesta: kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri kokoonkutsujana, tartuntatautihoitaja, oppilaitoksen edustajana rehtori ja kouluterveydenhoitaja, erikoissairaanhoidon lääkäri, tiedottaja ja niin edelleen.
Sovittavia asioita:
- altistumisajanjakson määrittäminen
- tehtäväjako ja vastuuhenkilöt
- tiedottaminen altistuneille/perheille
- tiedottaminen medialle
- altistuneiden kartoitus
- tehtävät tutkimukset ja niiden suorittajat
- jatkotutkimukset
- tutkimuspaikka
- altistuneiden kutsuminen tutkimuksiin
- tulosten tiedottaminen altistuneille
- kirjanpito
- seurantakokousten ajankohdat.
Koska kyseessä on joukon tutkiminen, myös toimenpiteet suunnitellaan joukolle. Sen sijaan, että lapset kutsuttaisiin sairaalan poliklinikalle perhe kerrallaan, voidaan tutkimukset jalkauttaa kouluun tai päiväkotiin.
Vanhemmille järjestetään tiedotustilaisuus, jossa he saavat informaatiota tuberkuloosin oireista ja tutkimuksista. Lehdistötiedote on hyvä laatia varhaisessa vaiheessa viestinnän ammattilaisen kanssa ja sopia, kuka vastaa tarvittaessa median kysymyksiin.
Tutkimukset rajataan altistuneen ryhmän ja altistuksen voimakkuuden, keston sekä ajankohdan perusteella. Kokouksessa päätetään tehtävien tutkimusten laajuudesta. Kaikille tehdään samat tutkimukset, joiden tarkoituksena on seuloa lisätutkimuksia tarvitsevat jatkotutkimuksiin.
Tutkituista pidetään rivilistaa. Jos alkuvaiheessa rajatussa joukossa todetaan useita tartuntoja, voidaan tutkittavien joukkoa myöhemmin laajentaa.
Altistuneiden lasten ja aikuisten tutkiminen
Joukkoaltistumisessa kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri koordinoi aikuisten ja lasten tartunnanjäljityksen ja tutkimukset edellä esitettyjen kuvien mukaisesti. Lisäksi hän ohjaa ja valvoo toteutuksen.
Tiedonkulku erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä tulee olla joustavaa.
Lapset
Alle kouluikäisillä tuberkuloositartunta voi kehittyä nopeasti taudiksi, ja sen vuoksi heidän tutkimuksensa on järjestettävä mahdollisimman pian ja uusittava kun on kulunut 2 kk viimeisestä altistumisesta.
Päiväkodissa tapahtuneen altistumisen jälkeen lasten BCG-rokottaminen ei ole tarpeen, ellei ole todennäköistä, että joku toinenkin aikuinen ympäristössä voisi sairastua tartuttavaan tuberkuloosiin.
Riskiryhmät
Kunnan vastaava tartuntatautilääkäri ja -hoitajat selvittävät altistuneiden joukosta haastattelun avulla erityisesti tuberkuloosin riskiryhmät (altistavat taustasairaudet ja lääkitys), jotka ohjataan tutkimuksiin ripeästi.
Aikuiset
Aikuisten altistumistilanteissa selvitetään työpaikan kunkin työntekijän vastaava työterveyshuolto ja sovitaan yhteiskokouksessa tartunnanjäljityksen toteuttamisesta.
Kokouksessa sovitaan siitä, lähetetäänkö ulkopaikkakuntalaiset oman kunnan vai työpaikan kunnassa sijaitsevan perusterveydenhuollon tutkimuksiin. Työpaikkakunnan perusterveydenhuolto myöhemmin laskuttaa kotikuntia ulkokuntalaisten tutkimuksista.
Erikoissairaanhoito ilmoittaa kunnan tartuntatautilääkärille tuberkuloosipotilaan M. tuberculosis -kannan lääkeherkkyyden, joka tulee antaa tiedoksi LTBI-hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon lähettämisessä.
Kunnan tartuntatautilääkäri suunnittelee yhteisen tiedotustilaisuuden altistuneille. Sen yhteydessä voidaan jakaa kirjallinen ohje tuberkuloosialtistumisen merkityksestä, tutkimuksista ja yhteystiedot mahdollisia kysymyksiä varten.
