Rokotusraajan paikalliset oireet

Paikallisreaktioita voi ilmetä minkä tahansa rokotteen jälkeen. Tavallisia aiheuttajia ovat jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, hinkuyskä- ja pneumokokkirokotteet.

Rokotusraajan paikallisia oireita ovat 

  • kuumotus
  • punoitus
  • turvotus
  • kipu
  • kutina
  • ihottuma.

Valtaosa rokotusraajan paikallisista oireista on lieviä. Ne ilmaantuvat yleensä kahden vuorokauden kuluessa ja häviävät muutamassa tunnissa tai päivässä. Laaja paikallisreaktio häviää hitaammin.

Paikallisreaktioon saattaa liittyä

  • yleisoireita kuten kuumetta ja sairaudentunnetta
  • paikallisesti suurentuneet imusolmukkeet
  • veren tulehdusarvojen nousua

Voimakas paikallisreaktio muistuttaa usein erehdyttävästi bakteeritulehdusta, vaikka sen syntymekanismi on lähes aina immunologinen. Rokotuskohdan bakteeritulehdus on erittäin harvinainen.

Neulan tai rokoteaineen aiheuttama kudosärsytys

Rokotteen sisältämä alumiinisuola voi ärsyttää, jos lihakseen tarkoitettu rokotteen tehosteaine kulkeutuu ihonalaiskudokseen.

Hyvä pistostekniikka ja oikein valitut välineet, kuten sopivan kokoinen neula, vähentävät paikallisreaktioita.

Steriili absessi

Rokotteet, joiden tehosteaineina on alumiinisuoloja, voivat aiheuttaa ihonalaisia absesseja. 

Tällainen absessi todetaan tavallisesti viikkojen, joskus jopa kuukausien kuluttua rokotuksesta. Se on yleensä steriili. 

Antibioottihoitoa ei tarvita, vaikka sisältö näyttäisi märkäiseltä. Joskus absessi puhkeaa itsestään. Hoidoksi riittää suihkuttelu ja seuranta.

Pistostekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Vaikka pistostekniikka olisi hyvä, rokoteainetta voi joskus joutua ihonalaiskudokseen. Silloin ihonalaisen kyhmyn kehittyminen on todennäköisempää.

Korkea vasta-ainetaso

Mitä useampia annoksia rokotetta annetaan, sitä todennäköisemmin rokotetulla on suojaavia vasta-aineita. 

Elimistö on oppinut puolustautumaan rokotteella estettävää tautia vastaan. Aiemmin muodostuneet vasta-aineet hakeutuvat rokotuksen yhteydessä pistoalueelle ja laukaisevat paikallisen immunologisen reaktion.

Epäily rokotusraajan allergisesta reaktiosta

Laajakaan paikallisreaktio rokotusraajassa ei useimmiten tarkoita allergiaa. 

Rokotuskohdan punoitus, kuumotus, turvotus ja kutina voivat herättää ajatuksen välittömästä allergisesta reaktiosta. Siihen voi liittyä jopa ihottumaa, vaikka kyseessä ei olisi yliherkkyys rokotteelle tai jollekin sen aineosalle.

Esimerkiksi tetanustehoste voi laukaista immunologisen reaktion, joka ei kuitenkaan ole allergiaa.

Kyseessä voi olla viivästynyt yliherkkyys, jos rokotusraajassa todetaan ihoreaktio useita vuorokausia rokotuksen jälkeen. 

Viivästynyt allerginen reaktio ei lisää anafylaksian riskiä seuraavan rokotuksen yhteydessä eikä se estä jatkorokotuksia.

Välitön vai viivästynyt yliherkkyys rokotteelle?

Paikallisten oireiden hoito

Opasta oireenmukainen hoito.

  • Tulehduskipulääke kuten ibuprofeeni tai naprokseeni hillitsee ja hoitaa syntynyttä reaktiota.
  • Kortisonivoide voi lievittää ihon kutinaa. Myös antihistamiinia voi käyttää.
  • Viileä kääre lievittää kuumotusta ja turvotusta.

Edes voimakas paikallisreaktio ei vaadi antibioottihoitoa. Kyseessä on lähes aina immunologinen tulehdusreaktio.

Jatkorokotukset paikallisten oireiden jälkeen

Voit lähes aina antaa jatkorokotukset normaalisti. Laajakaan paikallisreaktio tai rokotusraajan ihottuma eivät yleensä estä rokottamista.

Pikkulapsi tarvitsee rokotteen, vaikka hän olisi saanut laajan reaktion. 

Rokotusohjelman viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) ja nelosrokote (DTaP-IPV) täytyy käytännössä aina antaa. Taudit, joita näillä rokotteilla ehkäistään, voivat olla henkeä uhkaavia lapselle, jonka rokotussuoja jää puutteelliseksi.

Kaikki tarvitsevat omakohtaisen rokotussuojan esimerkiksi jäykkäkouristusta vastaan. Muiden rokottaminen ei suojaa lasta.

Opasta ennalta ehkäisevä kuume- ja kipulääkkeen käyttö, jos aiemmasta annoksesta on tullut voimakas reaktio. Lääkitystä voi tarvittaessa jatkaa muutaman vuorokauden ajan.