Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi
- mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus
- seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävät palvelut
- suun terveydenhuollon palvelut
- muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus
- yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamispalvelut fysioterapiapalvelut
- toimintaterapeutin ja puheterapeutin palvelut
- terveyskeskuspsykologin palvelut.
Mielenterveys- ja päihdetyö
Opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus ovat opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia palveluja. Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa opiskeluterveydenhuollossa. Tämä edellyttää opiskeluterveydenhuollon henkilöstöltä riittävää osaamista. Terveydenhoitaja ja lääkäri järjestävät yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitoksen opiskeluhuollon muiden toimijoiden kanssa opiskelijalle riittävän tuen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi.
Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät toimijat voivat vaihdella eri terveyskeskusten toimialueilla. Jokaisen opiskeluterveydenhuoltoa järjestävän tahon tulisi muodostaa omaan toimintaympäristöönsä moniammatillinen yhteistyöverkosto ja yhtenäinen toimintamalli. Palveluja ei välttämättä tarvitse järjestää opiskeluterveydenhuollon vastaanotolla, mutta opiskeluterveydenhuollon vastuu on koordinoida opiskelijan mielenterveyspalveluja, jotta palvelujen saaminen ja opiskelijan tarvitsema tuki varmistetaan.
Seksuaali- ja lisääntymisterveystyö
Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävät palvelut kuuluvat opiskeluterveydenhuoltoon.
Palveluihin sisältyy:
- neuvonta raskauden ehkäisystä
- seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskeva neuvonta
- hedelmällisyyden edistäminen
- seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukeminen
- seksitautien torjunta
- seksuaalisuutta loukkaavan häirinnän ja väkivallan ehkäisy
- seksuaaliterveyteen liittyvä muu neuvonta ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaus
Seksuaalineuvonta
Opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytetään terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin nuoren kehitysvaihetta vastaavasti.
Seksuaalineuvontaa toteutetaan tasa-arvoisesti opiskelijan tarpeen mukaan riippumatta opiskelijan iästä, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisun moninaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Neuvonnassa on tarpeen huomioida nuorten ehkäisyn muuttuvat tarpeet, esimerkiksi eri ehkäisyvälineet ja niiden saatavuus sekä kaikkien sukupuolien vastuunottaminen ehkäisystä ja seksitautien torjunnasta.
Lisätietoa:
- Ehkäisy- ja seksuaaliterveyspalvelut
- Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020 (Julkari)
- Tyttöjen sukuelinten silpomisen estäminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (Julkari)
Suun terveydenhuolto
Sairaanhoito
Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoille tarjotaan yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluja. Sairaanhoitopalvelut tulisi järjestää opiskeluterveydenhuollossa, mutta jos sairaanhoitovastaanottoa ei voida järjestää, opiskelija ohjataan sotekeskuksen vastaanotolle.
Opiskelijan tarvitsema erikoissairaanhoito voidaan opiskeluaikana toteuttaa opiskelupaikkakunnalla (Terveydenhuoltolaki1326/2010).
Hoitoon pääsyn määräajat
Hoitotakuun lainsäädäntö muuttui syyskuussa 2023. Laissa tiukennettiin perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja. Hoitotakuun tiukennus koskee myös toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa.
Opiskelijan tulee saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteys terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön, kuten opiskeluterveydenhuoltoon. Saman päivän aikana on myös saatava yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä.
1.9.2023 lähtien hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitoon pääsyn määräaika koskee tilanteita, joissa opiskelijan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan. Määräaika koskee ensimmäisen hoitotapahtuman järjestämistä.
Yleislääkäritasoisiin sairaanhoitopalveluihin sisältyy
- sairauksien tutkimus ja hoito
- lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys
- hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus ja ohjaus, jolla tuetaan opiskelijan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa.
Lääkärit ja terveydenhoitajat osallistuvat sairaanhoitopalvelujen tarjoamiseen omilla vastaanotoillaan sovituin periaattein. Palveluja voidaan järjestää ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta sovitaan paikallisesti.
Kiireellinen sairaanhoito
Kiireellisessä sairaanhoidossa opiskelija ohjataan hyvinvointialueen päivystysvastaanotolle. Kiireellisellä sairaanhoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota tai hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
Lisätietoa
- Hoitoon pääsy (hoitotakuu) (STM)
- Hoitotakuun tiukentaminen, kysymyksiä ja vastauksia hoitotakuusta (STM)
- Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 (Finlex)
- Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex)