Kenelle palvelut?

Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja opiskelijat, jotka opiskelevat alla mainituissa oppilaitoksissa opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa.

Toisen asteen opiskelijat

Koulutuksen järjestäjällä tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupa. Koulutuksen järjestäjällä voi olla toimipisteitä usealla eri paikkakunnalla. Hyvinvointialue, jolla toimipiste sijaitsee, vastaa alueellaan opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä.

Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset 

  • opiskelijat, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa tai niiden osaa
  • opiskelijat, jotka ovat tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA)
  • pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija on työsuhteessa, jolloin hänelle kuuluvat työterveyshuollon palvelut, ei opiskeluterveydenhuollon palvelut

Lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset

  • opiskeluterveydenhuollon palvelut eivät kuulu aikuisten lukiokoulutuksessa opiskeleville sillä opiskelu ei ole opintotukeen oikeuttavaa. Opintotukea voi saada, jos suorittaa opinnot yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Tällöin on oikeus myös opiskeluterveydenhuollon palveluihin.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset

  • opiskelijat, jotka ovat kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa kokopäiväisessä opetuksessa

Pelastusopistot ja pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset

Korkeakoulujen opiskelijat

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon on oikeutettu:

  • opiskelija, joka suorittaa yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettua alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, lukuun ottamatta tilauskoulutusopiskelijaa;
  • opiskelija, joka suorittaa ammattikorkeakoululain (932/2014) 11 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, lukuun ottamatta tilauskoulutusopiskelijaa;
  • opiskelija, joka suorittaa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 14 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa, lukuun ottamatta tilauskoulutusopiskelijaa;
  • opiskelija, joka suorittaa Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettuja muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja.

Lisäksi edellytyksenä on, että korkeakouluopiskelija on ilmoittautunut
läsnä olevaksi yliopistolain 39 §:n, ammattikorkeakoululain 29 §:n tai Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 30 §:n mukaisesti.

Oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jatkuu sen lukukauden tai lukuvuoden loppuun asti, jolle opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi.

Korkeakoulujen kansainväliset vaihto-opiskelijat eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin. EU-kansalaiset saavat palvelut terveyskeskuksesta ja muut opiskelijat vakuutuksen perusteella yksityisistä terveyspalveluista.

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex) 

Saadakseen opiskeluterveydenhuollon palvelut opiskelijan on opiskeltava opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse hakea tai saada opintotukea ollakseen oikeutettu opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Opiskelija on oikeutettu opintotukeen, silloin kun opiskelu on päätoimista ja kestää vähintään kaksi kuukautta. 
Opintotukilaki 65/1994 (Finlex)

Työvoimakoulutus

Työvoimakoulutuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus opiskeluterveydenhuollon palveluihin, jos hän opiskelee opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetussa oppilaitoksessa ja opintotukeen oikeutetussa koulutuksessa.
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 (Finlex)

Kansainväliset toisen asteen opiskelijat

Kansainvälisillä toisen asteen opiskelijoilla kuten vaihto-opiskelijoilla on samat oikeudet opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuin suomalaisilla opiskelijoilla. 
Opiskeluterveydenhuollon opas 2021

EU-alueen ulkopuolelta (ei koske Islantia, Liechtensteinia, Norjaa, Sveitsiä, Kanadan Quebecia ja Australiaa) tulevalla opiskelijalla tulee olla yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa kunnalliset perusterveydenhuollon palvelut.

Alle kaksi vuotta Suomessa opiskelevien sairausvakuutuksen tulee kattaa kulut 120 000 euroon saakka. Yli kaksi vuotta Suomessa opiskelevien sairausvakuutuksen tulee kattaa lääkeostojen kustannuksia 40 000 euroon saakka. Vakuutuksen tulee olla voimassa koko sen ajan, kun opiskelija opiskelee Suomessa.

Jos opintojen arvioitu kesto on yli kaksi vuotta, opiskelija saa yleensä Suomesta kotikunnan. Silloin opiskelijalla on oikeus hyvinvointialueen terveydenhuoltopalveluihin, mutta ei Kelan etuuksiin.

Muu opiskelu

Oppivelvollisuusiän ylittäneille kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon palvelut.

Hyvinvointialueen on järjestettävä kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille (1326/2010 16§), eli perusopetusta suorittaville kuuluvat kouluterveydenhuollon palvelut, eivät opiskeluterveydenhuollon palvelut. Myös 10. luokka on perusopetusta, ja terveyspalvelut tulevat kouluterveydenhuollon sisällön mukaan.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut eivät kuulu aikuisten lukiokoulutuksessa opiskeleville, sillä opiskelu ei ole opintotukeen oikeuttavaa. Poikkeuksen tekee sisäoppilaitoksissa aikuislukiota käyvät, sillä opintotukilain 5a mukaan opiskelu katsotaan tällöin aina päätoimiseksi. Opintotukea voi myös saada, jos suorittaa opinnot yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Tällöin on oikeus myös opiskeluterveydenhuollon palveluihin. 

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut toisella asteella 

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuuluvat:

  • kaikille oppivelvollisuuttaan suorittaville
  • lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa perustutkintokoulutuksessa tai valmentavassa koulutuksessa olevalle opiskelijalle
  • ammatillisessa koulutuksessa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opiskelevalle
  • ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa oleville oppisopimusopiskelijoille. 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ei sovelleta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoihin. Näin ollen ko. opiskelijoilla ei ole oikeutta psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Tämä koskee myös opiskelijaa, joka suorittaa lukio-opintoja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Lisätietoa

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)

Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 (Finlex)

Tietopaketit kansainvälisille opiskelijoille (YTHS)

Opiskelu Suomessa (Maahanmuuttovirasto)

Ulkomailta Suomeen tulevien sairaanhoito Suomessa (Kela) 

EU-jäsenmaat (ulkoasiainministeriö)

Päivitetty: