Suun terveystarkastukset

Kuvassa on lapsi leluhammasharja kädessä harjaamassa mustavalkoisen hahmon hampaita.

Määräaikaistarkastukset ovat perusta suun terveydentilan ja sen kehittymisen seuraamiseen sekä edistämiseen. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi voi asiakkaalla olla yksilöllisesti määriteltyjä tarkastuksia.

Määräaikaisessa terveystarkastuksessa

  • kartoitetaan suunhoito- ja terveystottumuksia muutostarpeiden selvittämiseksi
  • tehdään kliininen tarkastus
  • selvitetään suun terveydentila, kehitys sekä hoidon tarve
  • huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet
  • annetaan neuvontaa ja ehkäisevää hoitoa
  • tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma
  • korostetaan omahoidon ja hyvien terveystapojen merkitystä.

Ensimmäistä lastaan odottavat perheet

Hyvinvointialueen on järjestettävä ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio.

Ensimmäistä lastaan odottavan suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti.

Vanhempien ravinto-, terveys- sekä suunhoitotottumukset siirtyvät lapselle ja vaikuttavat lapsen suun terveyteen. Reikiintymistä aiheuttava suubakteeri tarttuu yleensä vanhemmalta lapselle. Tavoitteena onkin, että vanhempien suu ja hampaat ovat terveet ennen lapsen syntymää.  

Alle kouluikäiset

Hyvinvointialueen on järjestettävä lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. 

Alle kouluikäisien suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Lisäksi terveydenhoitaja tekee yhden terveystarkastuksen yhteydessä arvion suun terveydentilasta tämän ollessa 1‒6 vuoden ikäinen. Vakavat, luuston kasvuun vaikuttavat purentavirheet hoidetaan usein ennen kouluikää. 

Edellytykset suunterveyden ylläpitämiselle luodaan lapsuudessa. Terveysneuvonnassa painotetaan maitohampaiden puhkeamisvaiheen merkitystä hampaiden terveyden kannalta.

Vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsen hampaat puhdistetaan kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Reikiintymistä aiheuttavaa mutansstreptokokkitartuntaa voidaan ehkäistä välttämällä toisen ihmisen syljen joutumista lapsen suuhun.  Lisäksi on suositeltavaa käyttää ksylitolituotteita, kun lapselta sujuu purukumin tai pastillin syöminen.  Alle 2-vuotiaille suositellaan imeskeltäviä ksylitolipastilleja.

Kouluikäiset    

Suun terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti koulupäivän aikana alueen hammashoitolassa. Oppilaalle järjestetään suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Oppilaiden suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään tarvittaessa yksilölliseen tarpeeseen perustuvia tarkastuksia ja erikoisalakohtaisia suun tutkimuksia. 

Ensimmäisellä luokalla tehtävässä suun terveystarkastuksessa korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä. Pysyvien hampaiden puhkeamiseen, purennan kehittymiseen ja mahdollisiin poikkeamiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ensimmäiset pysyvät poskihampaat puhkeavat suuhun yleensä 6‒8 -vuoden iässä. 

Suun määräaikaisen terveystarkastuksen on tarkoitus tavoittaa ensimmäisellä luokalla koko koulunkäynnin aloittava ikäluokka. 

Viidesluokkalaisilla on alkamassa niin sanottu toinen vaihduntavaihe, jolloin loput maitohampaat vaihtuvat pysyviin. Varsinkin kulmahampaiden puhkeamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tässä vaiheessa ruokailu- ja makeankäyttötapoihin sekä suun puhdistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä puhkeamassa olevat ja vastapuhjenneet hampaat reikiintyvät helposti. Virvoitusjuomien käyttö voi aiheuttaa myös hammaskiilteen eroosiota. 

Kahdeksannella luokalla suun terveyttä uhkaavat runsas makean syönti, virvoitusjuomien käyttö ja napostelutyyppinen ruokailutapa sekä riittämätön suun puhdistus. Myös mahdolliseen tupakointiin ja muiden päihteiden käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Purennan poikkeamat huomioidaan oikomishoidon tarpeen arviointia varten.

Opiskelijat

Hyvinvointialueen, ja korkeakouluopiskelijoiden kyseessä ollen Kansaneläkelaitoksen, on järjestettävä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. 

Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat opiskeluterveydenhuoltoon. Palvelut sisältävät terveysohjannan suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältämän hoitosuunnitelman.

Opiskelijan suun terveydenhuollon palveluissa ja hoitoon pääsyssä noudatetaan yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita ja hoitoon pääsyn määräaikoja. Suunnitelmallinen hoito perustuu opiskelijan yksilöllisen hoidon tarpeen ja riskien perusteella laadittuihin hoitoväleihin. 

Opiskelijan suun terveysneuvonta kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. Hampaiden reikiintyminen, kiinnityskudosten sairaudet ja viisaudenhampaiden puhkeamiseen liittyvät ongelmat ovat melko yleisiä opiskelijoilla. Huomioitavia asioita ovat myös eri syistä johtuvat purentavaivat, syömishäiriöihin tai tupakointiin liittyvät muutokset sekä puutteellinen suuhygienia. 

Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen

Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että lasta odottavan perheen, alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. 

Terveyskeskuksessa annettu suun ja hampaiden hoito on maksutonta alle 18-vuotiaalle, erikoisalakohtaiset tutkimukset ja hoito mukaan lukien.

Lapselle ja nuorelle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Jos oppilaalla on toistuvia sairauksia, pitkäaikaissairauksia tai lääkityksiä, joilla on vaikutusta suun terveyteen, lyhennetään terveystarkastusten väliä.

Hammaslääkärin tutkimuksilla arvioidaan hoito- ja reikiintymisen pysäytyshoidontarve. Tutkimusten mukaan suunterveysongelmat kasautuvat useammin niille, joilla on muitakin somaattisia tai psyykkisiä terveysongelmia tai jotka ovat käyttäneet palveluita epäsäännöllisesti.

Jos syljeneritys on yleissairauden tai sen hoidon vuoksi vähentynyt, konsultoidaan asiantuntijoita. Hammashoitopelko ja siihen usein liittyvä hoitoon hakeutumattomuus ja vaikeahoitoisuus saattavat lisätä reikiintymisen riskiä. Myös ensimmäisissä pysyvissä poskihampaissa melko usein todettavat mineralisaatiohäiriöt lisäävät reikiintymisriskiä. 

Erityisenä riskinä tulee ottaa huomioon perheessä mahdollisesti tapahtuva lasten hoidon laiminlyönti tai muu kaltoin kohtelu ja toimia yhteistyössä muiden neuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevien kanssa.

Lisätietoa