Erityinen tuki

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen. 

Erityisen tuen tarve selvitetään aina, kun tulee esiin jokin opiskelijaan liittyvä huoli tai riski. Näin toimitaan erityisesti silloin, kun opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Tuen tarpeen arviointi, järjestäminen ja toteuttaminen edellyttävät usein lisäkäyntejä. 

Yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden, kuten oppilaitoksen muun opiskeluhuollon, lastensuojelun, opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa.

Opiskelijan tukemiseksi laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa:

Lisäksi esimerkiksi äkilliset kriisit, vanhempien tai muiden perheenjäsenten vakavat sairaudet tai mielenterveys- ja päihdeongelmat, sijaishuollon piirissä oleminen, muun lastensuojelun piiriin kuuluminen tai rikosseuraamusten kohteeksi joutuminen voivat aiheuttaa erityisen tuen tarvetta.
Lastensuojelu ja kriisityö (THL)

Somaattiset pitkäaikaissairaudet

Opiskelijoiden pitkäaikaissairaudet ovat voineet alkaa jo lapsuudessa ja hoito on aloitettu jo ennen opiskelun alkua, mutta niitä diagnosoidaan myös opiskelun aikana. Opiskelijoilla esiintyviä yleisimpiä somaattisia pitkäaikaissairauksia ovat mm. atooppinen ekseema, allerginen nuha, astma, reumasairaudet, tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes, epilepsia, migreeni, refluksitauti, keliakia, colitis ulcerosa, selkärankareuma, hypotyreoosi, vaikea akne ja verenpainetauti.

Opiskelijoiden pitkäaikaissairauksien hoidossa tulee erityisesti huomioida opiskelukyky ja nuoren opiskelijan kehitysvaihe. Hoito toteutetaan yhteistyössä opiskelijan mahdollisen muun hoitotahon kanssa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat

Monet psykiatriset sairaudet alkavat nuoruusiässä. Opiskelijoille tyypillisiä mielenterveyteen liittyviä häiriöitä ovat masennus, ahdistus- ja syömishäiriöt. Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää sekä opiskelukyvyn että tulevan työkyvyn kannalta.

Päihteiden käytön puheeksi ottaminen on ensiarvoisen tärkeää opiskeluterveydenhuollon erilaisissa kohtaamisissa opiskelijan kanssa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa opiskelijan runsas päihteiden käyttö sekä mahdolliset muut päihdeongelmat tunnistetaan, sitä enemmän opiskelijalla on voimavaroja muuttaa päihteiden käyttöä. Opiskelijan tietoisuutta omasta päihteiden käytöstä voidaan lisätä erilaisten itsearviointitestien avulla.

Päihdeongelmat liittyvät usein myös somaattisiin sairauksiin, mielenterveyden häiriöihin ja sosiaalisiin ongelmiin, joten opiskelija voi tarvita tukea useammalla eri elämän alueella. 

Käytöshäiriöt ja kiusaaminen

Suuri osa käytöshäiriöistä alkaa jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Käytöshäiriöt aiheuttavat opiskelijalle itselleen merkittäviä psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja, mutta myös yhteisölle ja perheelle. Käytöshäiriöihin liittyy usein myös muita mielenterveyden ongelmia. Sosiaalisen ja psykoterapeuttisen tuen saamiseksi opiskelija tarvitsee useimmiten psykologin tai psykiatrin apua. 

Kiusaamiseen tulee puuttua aina ja nopeasti, kun ensimmäiset merkit ovat näkyvissä. Pitkään jatkuessaan kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joutuminen voi haitata opiskelukykyä ja heikentää henkistä hyvinvointia sekä aiheuttaa psykosomaattisia oireita. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus hakea apua myös anonyymisti.

Terveyskirjasto Lasten ja nuorten käytöshäiriö

Neurologisen kehityksen ongelmat ja oppimisvaikeudet

Neuropsykiatriset oireyhtymät ja niihin liittyvät oppimisen vaikeudet on yleensä havaittu jo ennen opiskelun aloittamista. Joskus lukivaikeudet saattavat kuitenkin tulla ilmi vasta opiskelujen muuttuessa vaativammiksi.

Oppimisvaikeudet ovat hyvin yksilöllisiä, mikä saattaa vaikeuttaa niiden havaitsemista. Jos opiskelijalla on aikaisemmin todettu oppimisvaikeuksia, tilanne saattaa pysyä ennallaan tai lieventyä. Toisaalta oppimisvaikeus voi ennallaan pysyessäänkin muodostua isommaksi ongelmaksi opiskelun vaativuuden kasvaessa.

Asianmukaisten oppilaitoksen tukitoimien (erityisopetus) avulla voidaan opiskelun ongelmia lieventää sekä edistää opiskelijan hyvinvointia ja opiskelussa menestymistä.

Fyysinen tai psyykkinen väkivalta 

Opiskelijat voivat joutua yllättävän väkivallan kohteeksi odottamattomissakin tilanteissa, mutta myös omassa perheessään, seurustelu- tai parisuhteessaan ja sosiaalisissa yhteisöissään. Esimerkiksi masennuksen, syömishäiriön, itsetuhoisuuden, päihteiden väärinkäytön tai muun epätavallisen oireilun taustalla voi olla väkivaltakokemuksia. Opiskelijalle tulisi tarjota mahdollisuus turvallisesti käsitellä kokemaansa. 

Väkivallan ehkäisy

Toistuvat tapaturmat

Opiskelijan hakeutuminen hoitoon toistuvasti tapaturmien vuoksi voi olla merkki joutumisesta väkivallan kohteeksi. Taustalla voi olla myös mielenterveys- ja päihdeongelmia. 

Toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat

Opiskelijan tai hänen perheensä toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat voivat heikentää opiskelijan opiskelukykyä. Niillä voi olla myös yhteys psyykkisen hyvinvointiin ja päihteiden käyttöön. Toimeentuloon ja elinoloihin liittyvissä ongelmissa erityistä tukea voivat antaa sosiaalityöntekijät, jotka toimivat oppilaitoksen kuraattorina tai kunnan sosiaalivirastossa.

Hyvinvointi- ja terveyserot (THL)

Päivitetty: