Järjestäminen

Opiskeluterveydenhuollon tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus, joka edistää opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuteen kuuluu opiskelijoiden terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä toiminta sekä terveyden ja sairaanhoitopalvelut.

Toisen asteen opiskelijat

Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden ja ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. 
Kenelle palvelut?

Korkeakouluopiskelijat

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tuli voimaan 1.1.2021. Uusi laki yhtenäistää yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestää Kansaneläkelaitos ja palvelut tuottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). 

Opiskelijalla on oikeus hakeutua hyvinvointialueen sotekeskuksen palveluihin samoin perustein kuin muu alueella asuva väestö – hoitoon pääsyä koskevat kriteerit koskevat myös opiskelijaa. Opiskelijalla on oikeus hakeutua palveluihin myös hyvinvointialueen kotikuntansa mukaisesti, mutta opiskeluterveydenhuollon palvelut on toisen asteen opiskelijoiden osalta sidottu oppilaitoksen sijaintikuntaan. Korkeakouluopiskelijoilla YTHS:n ensisijainen palvelupiste on opiskelupaikkakunnan palvelupiste. Opiskelijan on pyydettäessä esitettävä opiskelijakortti palveluihin hakeutuessa. 

Helppo pääsy palveluihin on tärkeää

Opiskeluterveydenhuollon palvelut pyritään järjestämään lähellä opiskelijoita esimerkiksi oppilaitoksissa. Palvelut voidaan keskittää alueellisesti, jos se on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi.

Tieto opiskeluterveydenhuollon palveluista tulee tavoittaa kaikki opiskelijat. Verkkosivuilta tulee löytyä helposti terveydenhoitajien yhteystiedot. Sähköiset palvelut helpottavat ja nopeuttavat ajanvarausta. 

Opiskelijan pitää saada virka-aikana viivytyksettä yhteys opiskeluterveydenhuoltoon tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.

Palveluiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus

Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että samojen opiskeluterveydenhuoltoon perehtyneiden ammattihenkilöiden tulisi toteuttaa sekä opiskelijoiden terveyden- että sairaanhoito. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö on erityisesti perehtynyt opiskelevien nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvaiheeseen, terveysongelmiin ja opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin. 

Henkilöstövoimavarat

Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja ja lääkäri muodostavat työparin, joka tekee moniammatillista yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyöstä ja työnjaosta sovitaan paikallisesti huomioiden toimintaympäristö ja resurssit. Jokaisessa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä tulee olla nimetty lääkäri, joka on terveydenhoitajan konsultoitavissa työpäivän aikana.

Terveydenhoitajan työnkuvaan kuuluvat

  • terveystarkastukset
  • terveydenhoitokäynnit ja sairausvastaanottokäynnit 
  • osallistuminen oppilaitoksen yhteisölliseen opiskeluhuoltoon
  • osallistuminen oppilaitoksen päihde- ja kriisityöhön sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön.

Lääkärin työnkuvaan kuuluvat

  • terveystarkastukset 
  • terveydenhoito- ja sairausvastaanottokäynnit
  • osallistuminen oppilaitoksen yhteisölliseen opiskeluhuolto-, päihde- ja kriisityöhön sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön.

Opiskeluterveydenhuollossa voi toimia myös psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä muuta hoito- ja toimistohenkilöstöä.

Opiskeluterveydenhuollon onnistuminen edellyttää määrällisesti riittävää henkilöstöä. Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan lähtökohta on suositusten mukainen henkilöstömäärä. 

Henkilöstömitoitus

Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (2021) on suositukset henkilöstömitoituksiin opiskeluterveydenhuollossa, kun vuosilomien ajaksi ei ole sijaista:

  • lukiot ja ammatilliset oppilaitokset:
    • 570 opiskelijaa/kokopäiväinen terveydenhoitaja
    • 1 800 opiskelijaa/kokopäiväinen lääkäri
  • ammattikorkeakoulut ja yliopistot: 
    • 1 200 opiskelijaa/kokopäiväinen terveydenhoitaja
    • 3 300 opiskelijaa/kokopäiväinen lääkäri.

Opiskelijamäärän tulee olla alhaisempi, jos

  •  terveydenhoitaja ja lääkäri työskentelevät useammassa kuin yhdessä toimipisteessä
  •  opiskeluterveydenhuollon käytössä ei ole riittäviä psykologin palveluja
  •  paikkakunnalla ei ole toimivaa opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen verkostoa
  •  terveydenhoitajan työparina ei ole nimettyä opiskeluterveydenhuoltoon perehtynyttä lääkäriä
  • opiskeluterveydenhuollossa ei ole käytettävissä muita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiantuntijoita
  • ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden, lukiolaisten tai ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opiskelijavaihtoon osallistuvien osuus opiskelijoissa on suuri
  • opiskelijoissa on paljon aikaa vaativia nuoria (syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, joille on kasautunut paljon ongelmia) 
  • opiskeluterveydenhuollossa tehdään myös kutsuntatarkastukset.

Suun terveydenhuollosta ei ole henkilöstömitoituksia ehkäisevien terveyspalveluiden toteuttamiseksi.

Toimitilat ja välineet

Opiskeluterveydenhuollolla tulee olla käytettävissä asianmukaiset toimitilat ja välineet. Tilojen tulee olla tarkoituksenmukaiset ja asianmukaisesti varustetut ja niihin tulee olla esteetön pääsy. 

Asiakasmaksut

Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille. 

Asiakasmaksuja saa periä 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden 

  • lääkärin antamista avohoidon sairaanhoitopalveluista
  • suun terveydenhuollon palveluista
  • laitoshoidosta
  • kotisairaanhoidosta
  • fysioterapiasta
  • todistuksista ja lausunnoista, jotka eivät liity opiskelijan hoitoon. 

Erikoissairaanhoidon palvelut ovat opiskelijoille maksullisia. Sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntayhtymään kuulumattomalle opiskelijalle järjestetyn sairaanhoidon kustannuksista sen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää, johon opiskelijan kotikunta kuuluu. 

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksu

YTHS:n palveluihin oikeutetut ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat maksavat 1.1.2021 alkaen terveydenhoitomaksun lukukausittain Kelaan. Maksu on pakollinen kaikille tutkintoa suorittaville korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat ilmoittautuneet läsnä oleviksi.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu (Kela)

Alaikäiset opiskelijat

Opiskeluterveydenhuollon on tehtävä yhteistyötä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien kanssa.

Jos alaikäinen opiskelija ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajilleen. 
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex)

Tarvittava yhteydenpito huoltajiin tehdään yhteisymmärryksessä opiskelijan kanssa. 

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut

Opiskelupaikkakunnan tulee järjestää äitiysneuvolan palvelut opiskelijoille. Lastenneuvolapalvelujen järjestämisvelvollisuus on opiskelijan hyvinvointialueella. 

Opiskelijoiden sosiaalipalvelut

Opiskelijalla on oikeus hakea sosiaalipalveluja hyvinvointialueelta, jossa hän säännöllisesti oleskelee.

Lisätietoa

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)

Opiskeluterveydenhuollon opas 2021  Julkaisuja 14. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex) 

Wiss K, Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J, Saaristo V. (2022).  Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat 2004–2021. Tutkimuksesta tiiviisti 60/2022. THL

Päivitetty: