Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus
- Mitä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on?
- Kansainväliset sopimukset ja Suomen lainsäädäntö
- Missä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista esiintyy?
- Miksi tyttöjen ja naisten sukuelimiä silvotaan?
- THL:n tutkimuksia tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen esiintyvyydestä
Mitä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on?
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Silpomisesta käytetään myös termiä FGM. Lyhenne tulee sanoista female genital mutilation. Silpominen tehdään kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä.
Useimmiten tyttöjen sukuelimet silvotaan 0–15-vuotiaina. Silpomisikä vaihtelee suuresti maasta, alueesta ja etnisestä ryhmästä toiseen. Sukuelimet voidaan silpoa esimerkiksi
- vauvana
- leikki-ikäisenä
- kouluikäisenä
- teini-ikäisenä
- ensimmäisen raskauden aikana
- synnytyksen jälkeen
Kansainväliset sopimukset ja Suomen lainsäädäntö
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ihmisoikeuksia loukkaava perinne. Se rikkoo useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kuten
- YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta (1948)
- YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta (1979)
- YK:n lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta (1989)
- Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus, 2015)
Suomi on sitoutunut näihin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka edistävät naisten ja lasten ihmisoikeuksia sekä ehkäisevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on rikos
Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on rangaistavaa Suomen rikoslain perusteella pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Törkeästä pahoinpitelystä määrättävä maksimirangaistus on 10 vuotta vankeutta.
Rikokseen voi syyllistyä myös esimerkiksi perheenjäsen, joka ei itse toteuta silpomista, mutta järjestää toimenpiteen tai antaa apua sen toteuttamiseen.
Jos Suomen kansalainen tai häneen rinnastuva henkilö kuten Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen syyllistyy ulkomailla tytön tai naisen sukuelinten silpomiseen, teko on rangaistava rikos, vaikka se ei olisi sitä kyseisen maan lainsäädännön mukaan.
Missä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista esiintyy?
Eri puolilla maailmaa elää tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Vuosittain noin neljällä miljoonalla tytöllä on riski joutua silvotuksi.
Silpomisen esiintyvyys vaihtelee alueittain:
- Korkea esiintyvyys: Somalia, Guinea, Djibouti, Sierra Leone, Mali, Egypti, Sudan, Eritrea
- Melko korkea esiintyvyys: Burkina Faso, Gambia, Etiopia, Mauritania, Liberia, Guinea-Bissau, Tsad, Norsunluurannikko, Nigeria, Senegal, Keski-Afrikan tasavalta, Kenia, Indonesia
- Matala esiintyvyys tai esiintyy paikoitellen: Jemen, Tansania, Benin, Irak, Togo, Ghana, Niger, Uganda, Kamerun, Afganistan, Kurdialueet (Iran, Syyria, Turkki), Thaimaa, Pakistan, Venäjän Kaukasus (Georgia, Dagestan), Intia
Suomessa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen tuli ajankohtaiseksi 1990-luvun alussa. Silloin Suomeen alkoi saapua pakolaisia alueilta, joilla harjoitettiin silpomisperinnettä.
Miksi tyttöjen ja naisten sukuelimiä silvotaan?
Perinteen taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurista toiseen.
Kulttuuriset syyt
- Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ikivanha perinne.
- Perinteen avulla pyritään ylläpitämään kulttuurista identiteettiä.
- Kulttuurinen jatkuvuus koetaan tärkeäksi.
Uskonnolliset syyt
- Mikään uskonto ei vaadi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista, vaikka se tehdään usein uskonnon nimissä.
- Perinnettä harjoittavat monet eri uskonnolliset ryhmät kuten muslimit, juutalaiset, kristityt ja animistit.
Moraaliset syyt
- Sukuelinten silpomisen avulla halutaan varmistaa tytön neitsyys.
- Silpomisen läpikäynyttä tyttöä pidetään kunniallisena ja naimakelpoisena.
Puhtauteen liittyvät syyt
- Monissa kulttuureissa tyttöjen sukuelinten silpominen on ns. "puhdistautumisleikkaus", jonka avulla epäpuhtaiksi tai miehisiksi koetut sukuelimet poistetaan.
- Sukuelinten silpomisen uskotaan lisäävän hygieenisyyttä: emättimeen ei pääse ulkopuolelta likaa ja sen ajatellaan suojelevan tietyiltä taudeilta.
Esteettisyyteen liittyvät syyt
- Silpomisen läpikäynyttä tyttöä pidetään kauniina omassa yhteisössään.
- Seksuaalisuuteen liittyvät syyt
- Sukuelinten silpomisen avulla tytöistä halutaan tehdä naisia.
- Perinteen uskotaan hillitsevän naisen yliseksuaalisuutta.
- Sukuelinten silpomisen uskotaan parantavan seksielämää.
Taloudelliset syyt
- Silpomisen läpikäynyt tytär on perheelleen arvokas.
- Joissakin kulttuureissa on käytössä ns. morsiusmaksu, jonka perhe saa ikään kuin korvauksena tyttärestään, kun hän siirtyy aviomiehen sukuun.
Sosiaaliset syyt
- Sukuelinten silpominen tukee sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Perhe saattaa kohdata syrjintää oman yhteisönsä taholta, jos tyttären sukuelimiä ei silvota.
- Sosiaalinen paine perinteen jatkamiseen saattaa olla merkittävä.
THL:n tutkimuksia tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen esiintyvyydestä
Viime vuosina useissa THL:n väestötutkimuksissa on käsitelty tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista.
- Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu)
- UTH - Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus
- Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnallinen kehittämishanke (TERTTU)
- Kouluterveyskysely
- Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik)
Lisätietoa
Koukkula, M. & Klemetti, R. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. STM Julkaisuja 1/2019. (Valto)
UNICEF. 2018. UNICEF Global Database 2018.
Lastensuojelulaki 25§ Ilmoitusvelvollisuus (Finlex)
Lastensuojelulaki 26§ Lastensuojeluasian vireille tulo ja asiakkuuden alkaminen (Finlex)
Rikoslaki 21 luku: Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (Finlex)
Lastensuojelun käsikirja: Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta (THL)
Lapsen oikeuksien yleissopimus (Unicef)
Istanbulin sopimus (Finlex)