Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta

Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, myös lapsilla. Heillä on oikeus saada suojelua kaikenlaiselta väkivallalta ja hyväksikäytöltä.

Lapsen huoltaja on ensisijaisesti vastuussa lapsen suojelemisesta, mutta julkisen vallan on tuettava huoltajaa tehtävässään, tai ääritapauksessa järjestettävä lapselle sijaishuolto.

• YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59-60/1991), 5 , 9 ja 19 artikla (Finlex)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 1 § 3 momentti (Finlex)

Lapseen kohdistuva väkivalta on rikos. Väkivalta ja hoidon laiminlyönti voivat aiheuttaa lapselle vakavia ruumiillisia ja henkisiä vammoja sekä syrjäytymistä sosiaalisista suhteista. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa kuolemaan. Myös esimerkiksi kuritusväkivalta ja kasvatuksellinen väkivalta ovat lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.

Lasta kohtaan voivat olla väkivaltaisia hänelle läheiset aikuiset, tuntemattomat aikuiset tai toiset lapset ja nuoret. Väkivallan muoto ja se, kuka tai ketkä ovat epäiltyjä, määrittelee myös toimenpiteiden laadun, tarpeen ja kiireellisyyden. Niillä on merkitystä myös siihen, millaisia eri viranomaisten tehtävät ovat prosessissa.

Tässä osiossa on tarkempia ohjeita siitä, missä tilanteissa ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun on tehtävä, mitkä ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja muiden ammattilaisten vastuut ja miten väkivaltaepäilyn selvittämisprosessi etenee. Osiossa kerrotaan myös työskentelystä lapsen ja perheen aikuisten kanssa.

Tässä osiossa

• Väkivaltaepäilyn herääminen
• Velvollisuus ilmoittaa poliisille
• Ilmoituksen tekeminen poliisille
• Rikosepäilyä koskevien tietojen kirjaaminen
• Rikosprosessi lapseen kohdistuneen väkivallan epäilyssä 
• Viranomaisyhteistyö lapseen kohdistuneen väkivallan epäilyn selvittämisessä
• Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ja lastensuojelu
• Tyttöjen sukuelinten silpominen