Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveys
Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä yli puolet on hedelmällisyysikäisiä (15–49-vuotiaita), joten on tärkeää, että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat heidän saavutettavissaan.
Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tasa-arvoiseen toteutumiseen ei saa vaikuttaa henkilön kulttuuri tai kieli.
Maahanmuuttaneiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat muun muassa muuttosyy, sosioekonominen asema, koulutus, kielitaito, ikä, sukupuoli, seksuaalihistoria, seksuaalinen suuntautuneisuus, perhetilanne sekä kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden erityispiirteitä
Ulkomaalaistaustaisten naisten raskausajan seurantaan, ehkäisyneuvontaan, perhesuunnitteluun ja tyttöjen ja naisten seksuaalioikeuksien edistämiseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.
UTH- ja Maamu-tutkimuksissa havaittiin, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä lapsiluku on suuri, ehkäisyn käyttö vähäistä ja raskauden keskeytykset kantaväestöä yleisimpiä.
Raskaudenehkäisy
Maahanmuuttaneet naiset käyttävät luotettavia raskaudenehkäisymenetelmiä selvästi harvemmin kuin muu väestö. Maamu-tutkimuksessa erityisesti somalialaistaustaiset naiset ilmoittivat käyttävänsä raskaudenehkäisymenetelmiä harvoin. Ehkäisyn käyttöön voi liittyä uskonnollisia ja tapakulttuurisia tekijöitä.
Raskaana olevan seuranta
Raskauden ajan seurannan tavoitteena on turvallinen loppuraskaus ja synnytys. Suomessa raskaana olevat ohjataan maksuttomaan neuvolaan tai heille järjestetään vastaava seuranta. Raskaana olevalle on hyvä kertoa, että
- synnytykseen voi ottaa mukaan puolison tai jonkun muun tukihenkilön
- synnytyksen aikana on mahdollisuus saada monenlaista kivunlievitystä
- sairaalassa ollaan keskimäärin kolme vuorokautta synnytyksen jälkeen
- synnytyksen jälkeen järjestetään jälkitarkastus
- lapsen kasvun ja kehityksen seuranta tapahtuu lastenneuvolassa.
Synnytykset
Ulkomaalaistaustaisten naisten joukossa synnyttäneiden osuus on suurempi kuin koko Suomen väestössä. Somalialaistaustaisilla naisilla oli eniten lapsia.
Raskauden keskeytykset (abortit)
Raskauden keskeytyksiä on maahanmuuttajanaisilla jonkin verran koko väestöä vähemmän, mutta tietyissä maahanmuuttajaryhmissä selvästi enemmän. UTH-tutkimuksen mukaan virolaistaustaisilla naisilla raskauden keskeytykset ovat selvästi yleisempiä kuin koko samanikäisessä väestössä.
Keskenmenot
Somalitaustaisilla naisilla on spontaaneja keskenmenoja keskimääräisesti enemmän kuin koko väestössä. Tämä voi johtua runsaista synnytysten määristä, tiuhaan toistuvista raskauksista sekä mahdollisesti ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä tai erilaisista raskauskomplikaatioista.
Lisätietoa maahanmuuttaneiden seksuaali- ja lisääntymisterveystyön tueksi
- Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten (FGM) ehkäisy
- Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus
- Kulttuurisensitiivinen seksuaalikasvatus
- Seksuaalioikeudet Suomessa
- Lapsiavioliitto
- Tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta ammattilaisille (Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti)
- Vaikuttavuuden arviointi sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden tukemistyössä. Työkaluja ammattilaisten ja tuensaajien vuorovaikutuksen edistämiseen ja sen mittaamiseen (Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, pdf 1037 kt)
Raskaana olevien rokotukset (Rokottaminen-verkkosivut, THL)
Äitiys- ja lastenneuvola (Lapset, nuoret ja perheet -verkkosivut, THL)
Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille (Väkivalta-verkkosivut, THL)
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) (THL)
Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimus (UTH) (THL)
Health of Pregnant Migrant Women and their Newborns in Finland, Bastola K (2020).
Maahanmuuttajien raskaudenehkäisy, Säävälä M (2017), Lääkärilehti, 42, 2375-2379.