Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveys

Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä yli puolet on hedelmällisyysikäisiä (15–49-vuotiaita), joten on tärkeää, että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat heidän saavutettavissaan.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tasa-arvoiseen toteutumiseen ei saa vaikuttaa henkilön kulttuuri tai kieli.

Maahanmuuttaneiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat muun muassa muuttosyy, sosioekonominen asema, koulutus, kielitaito, ikä, sukupuoli, seksuaalihistoria, seksuaalinen suuntautuneisuus, perhetilanne sekä kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden erityispiirteitä

Ulkomaalaistaustaisten naisten raskausajan seurantaan, ehkäisyneuvontaan, perhesuunnitteluun ja tyttöjen ja naisten seksuaalioikeuksien edistämiseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.

UTH- ja Maamu-tutkimuksissa havaittiin, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä lapsiluku on suuri, ehkäisyn käyttö vähäistä ja raskauden keskeytykset kantaväestöä yleisimpiä.

Raskaudenehkäisy

Maahanmuuttaneet naiset käyttävät luotettavia raskaudenehkäisymenetelmiä selvästi harvemmin kuin muu väestö. Maamu-tutkimuksessa erityisesti somalialaistaustaiset naiset ilmoittivat käyttävänsä raskaudenehkäisymenetelmiä harvoin. Ehkäisyn käyttöön voi liittyä uskonnollisia ja tapakulttuurisia tekijöitä.

Raskaana olevan seuranta

Raskauden ajan seurannan tavoitteena on turvallinen loppuraskaus ja synnytys. Suomessa raskaana olevat ohjataan maksuttomaan neuvolaan tai heille järjestetään vastaava seuranta. Raskaana olevalle on hyvä kertoa, että

  • synnytykseen voi ottaa mukaan puolison tai jonkun muun tukihenkilön
  • synnytyksen aikana on mahdollisuus saada monenlaista kivunlievitystä
  • sairaalassa ollaan keskimäärin kolme vuorokautta synnytyksen jälkeen
  • synnytyksen jälkeen järjestetään jälkitarkastus
  • lapsen kasvun ja kehityksen seuranta tapahtuu lastenneuvolassa.

Synnytykset

Ulkomaalaistaustaisten naisten joukossa synnyttäneiden osuus on suurempi kuin koko Suomen väestössä. Somalialaistaustaisilla naisilla oli eniten lapsia.

Raskauden keskeytykset (abortit)

Raskauden keskeytyksiä on maahanmuuttajanaisilla jonkin verran koko väestöä vähemmän, mutta tietyissä maahanmuuttajaryhmissä selvästi enemmän. UTH-tutkimuksen mukaan virolaistaustaisilla naisilla raskauden keskeytykset ovat selvästi yleisempiä kuin koko samanikäisessä väestössä.

Keskenmenot

Somalitaustaisilla naisilla on spontaaneja keskenmenoja keskimääräisesti enemmän kuin koko väestössä. Tämä voi johtua runsaista synnytysten määristä, tiuhaan toistuvista raskauksista sekä mahdollisesti ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä tai erilaisista raskauskomplikaatioista.

Lisätietoa maahanmuuttaneiden seksuaali- ja lisääntymisterveystyön tueksi