Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaaminen

Nuori ammattilaisen luona, ammattilainen hymyilee

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja valmiuksista kohdata kyseisiä ilmiöitä omassa työssään. Näin edistävää mielenterveystyötä ja ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä laadukkaammin ja apua tarvitsevat tulevat paremmin autetuksi.

Käytännössä ammattilaisilla on siis työkaluja ja keinoja pärjätä erilaisissa työelämässä vastaan tulevissa tilanteissa. Ammattilaisten osaamiseen kuuluu omasta hyvinvoinnista huolen pitäminen. Osaamista tarvitaan erityisesti aloilla, joissa kohdataan ihmisiä ja siten myös mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioita tavalla tai toisella.

Tarve mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen vahvistamiseksi on tunnistettu muun muassa Kansallisessa mielenterveysstrategiassa, Päihde- ja riippuvuusstrategiassa sekä Lapsistrategiassa ja sen toimenpiteissä.

Kohtaavat alat, joissa ammattilaisten työssä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen katsotaan olevan tarpeen:

Sosiaaliala
Terveysala
Kasvatus- ja ohjausala
Pelastus- ja turvallisuusala
Ravintola- ja matkailuala

Mielenterveys-, päihde ja riippuvuusosaamisen vahvistaminen vaatii moninaisia toimia

Niin tulevien kuin jo työelämässä olevien ammattilaisten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaaminen vahvistaminen edellyttää huomiota.

Tästä syystä suosituksia on suunnattu niin kohtaavien alojen tutkintoon johtavaan koulutukseen että itse työelämän käytäntöihin, kuten osaamisen johtamiseen ja rakenteisiin työpaikoilla ja ammattilaisille tarjottavaan täydennyskoulutukseen, mutta myös ylipäätään koulutuksen ja opetuksen laatuun.

Suosituksia mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön täydennyskoulutukseen

Kehitetään mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyötä tukevan tutkintoja täydentävän koulutuksen tarjonnan koordinaatiota, ohjausta ja rahoitusta.
Selvitetään mahdollisuutta perustaa eri toimijoiden yhteinen valtakunnallinen koulutussivusto, johon kootaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön täydennyskoulutuksia niiden saavutettavuuden varmistamiseksi.
Koulutuksen järjestäjät nojaavat mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyötä ja -palveluja koskevaan tutkittuun tietoon ja ajantasaisiin kansallisiin suosituksiin ja ohjelmiin suunnitellessaan eri kohtaavien alojen täydennyskoulutussisältöjä.
Varmistetaan kansallisesti keskeisimmiksi arvioitujen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyötä ja palveluja tukevien menetelmäkoulutusten saavutettavuus olennaisille ammattiryhmille.
Niissä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa (näyttötutkinnoissa), joissa osoitetaan esihenkilötaitoja, varmistetaan ymmärrys mielenterveyden edistämisen, päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjauksen merkityksestä työyhteisön hyvinvoinnille sekä vahvistetaan taitoja puuttua riskikäyttöön ja riskitason pelaamiseen sekä päihde- ja riippuvuusongelmiin.
Varmistetaan, että työntekijöiden osallistuminen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamista vahvistavaan täydennyskoulutukseen kuuluu osaksi työyhteisöjen osaamisen vahvistamisen suunnitelmaa.
Ammatissa toimiville tarjotaan säännöllisesti osaamista vahvistavaa täydennyskoulutusta, jossa huomioidaan stigman ja syrjinnän vastainen työ.

Suosituksia osaamisen johtamisesta ja rakenteista

Otetaan käyttöön keskeisillä aloilla ja organisaatioissa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen johtamisen malli, joka määrittelee osaamisen vahvistamisen (ml. tarvekartoituksen, ennakoinnin ja tehtävät toimet, kuten perehdyttämisprosessit, täydennyskoulutukset, työntekijöiden koulutuksissa saadun osaamisen viennin osaksi työn arkea ja työyhteisöjen käytäntöjä, verkostotyöskentelyn, mentorointi) ja seurannan tavat.
Huomioidaan eri alojen johtamisen foorumeissa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen johtaminen.
Sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytykseen tutustuminen organisaatiokohtaisiin käytäntöihin (ml. päihdeohjelma) sekä perusasioihin mielen hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, oman työkyvyn ylläpitämisestä, puheeksiottamisesta ja organisaatiossa käytössä olevista työkyvyn tuen käytännöistä.
Tuetaan kohtaavien alojen työntekijöiden valmiuksia kohdata mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöitä tarjoamalla heille riittävää koulutusta sekä mahdollisuutta keskusteluun ja tukeen (esim. työnohjaus).
Luodaan työyhteisöön yhteiset käytännöt mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöihin liittyvän hiljaisen tiedon ja kokemusten jakamiseksi sekä arjessa tapahtuneiden tilanteiden käsittelemiseksi (esim. esihenkilö-uusi työntekijä ja mentorointimallit).
Otetaan huomioon myös stigman ja syrjinnän vastainen työ mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen johtamisessa.

Suosituksia opetuksen ja koulutuksen laatuun

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden opetuksessa eritoten kohtaavien alojen tutkintoon johtavissa koulutuksissa painotetaan kasvokkaista läsnäoloa sekä vuorovaikutuksen ja kohtaamisen harjoittelua (esim. simulaatio-opetus, vuorovaikutusharjoitukset).
Eritoten kohtaavien alojen tutkintoon johtavissa koulutuksissa opetuksessa hyödynnetään verkostomaisia, monialaisia, -ammatillisia ja -tieteisiä oppimis- ja työmenetelmiä.
Kohtaavien alojen tutkintoihin kuuluvilla harjoitteluilla ja työelämässä tapahtuvalla oppimisella tarjotaan mahdollisuutta saada käytännön kokemusta mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöistä. Saatu kokemus on hyvä jäsentää jälkikäteen suunnitelmallisella ohjauksella ja kokemusten läpikäynnillä.
(Koulutettua) kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään kohtaavien alojen tutkintoon johtavissa koulutuksissa ymmärryksen lisäämiseksi mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioista, ongelmien monitahoisuudesta ja puuttumisen keinoista.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisältöjen opetuksen laatua ja saatavuutta edistetään yhteistyössä oppilaitosten välillä (esim. yhteiset kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä olevat moduulit monimuoto-opetukseen, esim. Turun yliopiston tiedekuntien Sote-Akatemia -yhteistyöalusta) sekä yhteistyössä työelämän kanssa huomioiden ajankohtaiset ilmiöt sekä lainsäädäntöuudistukset ja suositukset.
Koulutuksenjärjestäjät tukevat mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön opettajien verkostoitumista ja täydennyskoulutukseen osallistumista vertaiskehittämisen, asiantuntijuuden ja ammatillisen tuen edistämiseksi.

Katso myös

Stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja vähentäminen & ammattilaisten osaaminen

Mielenterveys-, päihde ja riippuvuusosaamisen suosituksia tutkintoon johtavaan koulutukseen

Olisi tärkeää, että mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt näkyvät kohtaavien alojen pakollisissa tutkinnon osissa eli ydinosaamisessa. Osaaminen voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

ammatillinen asenne, arvot ja kohtaaminen
tieto ja teoria sekä
taidot ja menetelmät.

Kuvan sisältö on selitetty leipätekstissä. — Kuvio 1. Osaamisen ulottuvuudet minimisisältöjen taustalla (ks. Opetusministeriö 2007).

Sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- ja ohjausalan (ml. liikunta-ala) sekä muiden alojen koulutuksen minimisisällöt on koottu alakohtaisiin taulukoihin edellä kuvatun kolmen osaamisen ulottuvuuden mukaan.

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen minimisisällöt

Minimisisältöjen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöiden merkityksen yhteiskunnassa sekä osaa toimia työssään kohtaamiensa ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäen sekä näistä ilmiöistä aiheutuvia haittoja ehkäisten ja vähentäen. Näin voidaan parantaa yhteisöjen ja väestön hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä, vähentää yksilöiden ja läheisten inhimillistä kärsimystä, lisätä yhteiskunnan turvallisuutta sekä vähentää yhteiskunnalle sekä palvelujärjestelmälle aiheutuvia kustannuksia ja muita haittoja. Yhteinen ymmärrys perusasioista luo edellytykset moniammatilliselle yhteistyölle.

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen minimisisällöt ovat sovitettavissa kunkin koulutusasteen tutkintojen muuhun kokonaisuuteen ja tarpeisiin. Joissain tutkinnoissa voi olla tarpeen järjestää kokonainen opintojakso mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioista, kun taas toisissa tutkinnoissa voi riittää sisältöjen huomioiminen osana jotakin muuta opintokokonaisuutta. Osaamistarpeen laajuus ja syvyys on tarkoitus huomioida koulutusaste- ja tutkintokohtaisesti.

Toisella asteella korostuvat käytännönläheisyys ja perusosaaminen, kun taas korkea-asteella tavoitteena on syvällisempi ymmärrys ja esimerkiksi ilmiöiden teoreettinen taustoitus. Joissakin tutkinnoissa on tarpeen osata sisältöjä syvällisemmin, kun puolestaan toisissa riittää perusymmärrys ilmiöistä ja siitä miten niitä on hyvä kohdata. Perusosaamisen vahvistamiseen, kuten kohtaamisen taitoihin, on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös korkea-asteella.

Tässä suositeltuja minimisisältöjä voidaankin soveltaen hyödyntää joko mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioihin keskittyvien opintojaksojen kehittämisessä tai niistä voidaan poimia sisältöjä jo olemassa oleviin yleisemmän tason opintojaksoihin esimerkiksi osallisuudesta, vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden ja edistämisestä.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen minimisisällöt (alakohtainen koostetaulukko)

Suosituksia tutkintoon johtavan koulutuksen minimisisällöistä

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön koulutuksen minimisisältöä koskeva suositus huomioidaan soveltuen kohtaavien alojen pakollisten opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa kaikilla koulutusasteilla (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot).
Mikäli minimisisällöt sisällytetään jo olemassa oleviin opintojaksoihin, mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisältöihin liittyvät osaamistavoitteet kirjataan selkeästi näkyviin tutkinnon osiin ja opetussuunnitelmiin.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamista vahvistavia sisältöjä on tarjolla pakollisten opintojen lisäksi valinnaisissa opinnoissa, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus laajentaa ja syventää osaamistaan.
On tarpeen arvioida ja tarvittaessa vahvistaa pakollisina opintoina tietyissä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksissa (esim. lääkärit, sairaan- ja terveydenhoitajat, sosionomit ja sosiaalityöntekijät, psykologit sekä opettajat ja yhteisöpedagogit) niitä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisältöjä, joissa on erityistä kehittämistarvetta.
Erikoislääkärikoulutuksessa määritellään kullekin erikoisalalle soveltuvin osin päihde- ja riippuvuusosaamisen minimisisällöt. Myös päihdelääketieteen erikoisalan perustamista harkitaan päihde- ja riippuvuusosaamisen vahvistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Vastaavasti avohoidon perustason mielenterveystyön osaamista voitaisiin vahvistaa ottamalla käyttöön tähän Suomen lääkäriliiton myöntämä erityispätevyys.
Lisäksi harkitaan sairaanhoitajien psykiatrisen ja mielenterveys- ja päihdehoitotyön erikoistumiskoulutuksen järjestämistä hyödyntäen kliinisen hoitotyön erikoisaloja koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023).