Sateenkaariperhe sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaana

Vauvan pyykkejä roikkuu ulkona kuivumassa.

Sateenkaariperheellä tarkoitetaan yleensä lapsiperhettä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön. Sateenkaariperhe voi olla esimerkiksi perhe, jossa vanhemmat ovat miespari tai perhe, jossa yksi vanhemmista on transihminen. Perhemuotojen kirjo on laaja, ja perheessä voi myös olla enemmän kuin kaksi vanhempaa. Esimerkiksi kumppanuus- eli apilaperheessä lapsi on syntynyt kahden eri perheyksikön yhteiseksi lapseksi. 

Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilainen tapaa perheen, on tärkeää pyrkiä sensitiiviseen kohtaamiseen. Tärkeintä on välttää ennakko-oletuksia ja antaa perheenjäsenten itse määritellä itsensä ja perheensä. 

Tällä sivulla

Mikä on sateenkaariperhe?

Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön. Sateenkaariperhe voi olla esimerkiksi

  • yhden vanhemman perhe.
  • ydinperhe: kahden vanhemman parisuhde ja lapsi(a).
  • uusperhe: lapsen nykyinen perhe on muodostunut sen jälkeen, kun hän tai joku muu perheen lapsista on syntynyt.
  • kumppanuusperhe tai apilaperhe: kumppanuusperheessä vanhemmuutta jaetaan suunnitelmallisesti, usein ilman aikuisten keskinäistä rakkaussuhdetta. Puhutaan myös kumppanuusvanhemmuudesta. Apilaperheessä on enemmän kuin kaksi vanhempaa. 
  • polyperhe: vanhemmat tai osa vanhemmista elää vastuullisessa monisuhteisuudessa ja jakaa vanhemmuuden keskenään. Vastuullisia monisuhteita on kaikenlaisilla ihmisillä seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta.

Mikä on sateenkaariperhe? (Sateenkaariperheet ry)

Käytä moninaisuuden huomioivaa kieltä

Luottamuksellisen asiakassuhteen syntyminen edellyttää moninaisuuden huomioivaa kieltä. Siitä on hyötyä kaikissa asiakaskohtaamissa, koska ammattilainen ei monesti etukäteen tiedä asiakkaan perhemuodosta tai muista yksityisasioista. Moninaisuuden huomioivalla kielellä ammattilainen osoittaa, että hän ymmärtää perheiden moninaisia tilanteita ja että hänelle voi puhua avoimesti ilman pelkoa kielteisistä asenteista tai ennakkoluuloista.

Pysähdy kuuntelemaan, miten perheenjäsenet määrittelevät itsensä ja toisensa.

Ota asiakkaan käyttämät määrittelyt ja termit käyttöön omassa puheessasi. 

Käytä avoimia kysymyksiä:

  • Tuleeko tapaamiseen kanssasi muita ihmisiä?
  • Keitä sinulle merkitykselliset ihmiset ovat?
  • Keitä sinun perheeseesi kuuluu?
  • Millä nimellä toivot minun kutsuvan sinua?
  • Mitä nimeä tai nimitystä perheenjäsenesi käyttävät toisistaan?

Puhu vanhemmista tai lapsesta huolta pitävistä aikuisista, älä äidistä tai isästä. Esimerkiksi synnyttävän vanhemman nimittäminen automaattisesti äidiksi voi olla vanhemmalle ahdistavaa, jos hän on esimerkiksi muunsukupuolinen.
Pieni sateenkaarisanasto

Puhu kumppanista tai kumppaneista, älä miehestä tai vaimosta.  

Moni sateenkaarivanhempi kuuntelee erityisen herkästi ammattilaisen puhetapaa. Tämä johtuu aiemmin kohdattujen ennakkoluulojen ja kielteisten asenteiden aiheuttamasta vähemmistöstressistä.

Luota perusammattitaitoosi

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat kohtaamisen ammattilaisia, ja tämä ammattitaito riittää pitkälle. Ammattilaisen ei tarvitse olla sateenkaariasioiden asiantuntija eikä tuntea kaikkia termejä. Oikeiden termien liiallinen jännittäminen voi jäykistää asiakastilannetta. Ole siis myös armollinen itsellesi.

  • Jos et ymmärrä jotakin, mitä asiakas kertoo itsestään tai perheestään, kysy kannustavasti lisää.
  • Jos asiakas korjaa sanomaasi, pyydä kohteliaasti anteeksi ja jatka keskustelua.
  • Kun huomaat tarvitsevasi laajemmin tietoa jostakin ilmiöstä, hanki tietoa asiakastapaamisen ulkopuolella. Työntekijän kouluttaminen ei ole asiakkaan tehtävä.

Huomioi kaikki vanhemmat

On tärkeää, että kaikki lapsen vanhemmat tulevat huomioiduiksi. Varmista, että olet ymmärtänyt, ketkä ovat lapsen vanhempien rooleissa. Heitä voi perheestä riippuen esimerkiksi olla useita, vaikka juridisesti vanhempia voi olla enintään kaksi. Lapselle jokainen hänen tosiasiallisena vanhempanaan toimiva aikuinen on tärkeä, ja lapsen tulee saada olla ylpeä perheestään. 

Esimerkiksi lapsen syntymässä ja lasten- ja äitiysneuvolapalveluissa on keskeistä, ettei palvelussa sivuuteta jotakuta vanhempaa vaikkapa siksi, ettei hänellä ole biologista sidettä lapseen. Vastaavasti ei tule olettaa, että vanhempia olisi aina enemmän kuin yksi. Erityisesti ensimmäisen lapsen kohdalla vanhempi vasta opettelee vanhemmuutta. Ympäristön ja palvelujärjestelmän hyväksyntä on tärkeä osa vanhemmaksi kasvua.

Haasta omat ennakko-oletuksesi

Jokainen ammattilainen on ihminen, ja ihmisinä meihin vaikuttavat yhteiskunnassamme vallitsevat kirjoittamattomat normit siitä, mikä on normaalia tai toivottua. Sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, suhteita ja perhettä määrittävät normit ovat usein ahtaita ja voivat tuottaa tiedostamattomia ennakko-oletuksia. 
Minullako oletuksia? – Mitä on normitietoisuus

Ammattilaisen on tärkeää tunnistaa omat asenteensa ja oletuksensa ja haastaa niitä. Ammattilaisen omien mielipiteiden ei tule vaikuttaa perheen kohtaamiseen, vaan hänen tulee kohdata jokainen perhe ammatillisesti ja arvostavasti.  Hänen ei tule esimerkiksi esittää näkemyksiään siitä, millainen perhemuoto tai vanhempien yhdessäolon tapa olisi hänen mielestään lapsen kannalta suotuisa. 

Tutkimusten mukaan sateenkaariperheiden lasten hyvinvointi on samalla tasolla kuin muidenkin lasten, joillakin mittareilla parempi. Valtaosaa sateenkaariperheistä yhdistää se, että vanhemmuutta on harkittu tarkkaan. Lapsen kehitykselle keskeistä on turvallinen kiintymyssuhde huolenpitäjään, ei perhemuoto.

Kenelle saat antaa lapsen tietoja?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on oleellista tietää, kuka tai ketkä ovat lapsen huoltajia. Huoltaja on pääsääntöisesti henkilö, jolle saa esimerkiksi antaa lapsen tietoja. Huoltajat voivat lisäksi antaa luvan lapselle tehtäviin hoitotoimenpiteisiin.

Lain mukaan lapsella voi olla yksi tai useita huoltajia. Oheishuoltaja on oikeudellisen vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oikeudellisia vanhempia lapsella voi olla enintään kaksi: äiti ja isä tai kaksi äitiä tai kaksi isää. Huoltajuus tai oikeudellinen vanhemmuus eivät vielä kerro, ketkä toimivat lapsen tosiasiallisina eli sosiaalisina vanhempina.  

Ammattilaisen on syytä selvittää rauhassa ja avoimin mielin, kenen kanssa lapseen liittyviä tietoja voi jakaa tai kuka voi tehdä lapseen liittyviä päätöksiä. Ammattilaisen on tärkeää suhtautua myötäelävästi ja kunnioittavasti esimerkiksi huolestuneeseen sosiaaliseen vanhempaan, jolla ei ole lapsen huoltajuutta, vaikka ei saakaan antaa tälle tietoja lapsesta. 

Terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa voi tietyin edellytyksin antaa lapsesta tietoja muulle kuin huoltajalle. Tästä on säädetty potilaslaissa ja asiakaslaissa. Kaikessa tietojen luovuttamisessa on huomioitava myös lapsen mahdollinen itsemääräämisoikeus siihen, saako hänen tietojaan luovuttaa huoltajalle. 

Ota vaikeatkin asiat rohkeasti puheeksi

Sateenkaariperheisiin kohdistuu monenlaisia ennakkoluuloja. Usein niitä perustellaan sillä, että heteroydinperhe olisi lapsen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta suotuisin perhemalli.

Ympäristön kielteiset asenteet ja oletukset voivat aiheuttaa sateenkaariperheille vähemmistöstressiä, joka heikentää elämänlaatua ja lisää päihde- ja mielenterveysongelmien sekä fyysisten sairauksien riskiä. Vähemmistöaseman aiheuttamaa pitkäkestoista stressiä lisäävät sekä kielteiset kokemukset että niiden aiheuttama pelko, häpeä ja salaaminen.

Ammattilainen saattaa arastella ottaa sateenkaariperheen kanssa puheeksi vaikeita aiheita. Häntä saattaa pohdituttaa, tuleeko hän kysymällä kyseenalaistaneeksi perhemuodon tai vanhempien soveltuvuuden vanhemmiksi. Sateenkaarivanhemmilla puolestaan voi olla tarve antaa perheestään korostuneen myönteinen mielikuva, koska he pelkäävät ammattilaisen ajattelevan mahdollisten tuen tarpeiden johtuvan heidän perhemuodostaan. Huoli ammattilaisen ennakkoluuloista voi saada perheen välttämään haasteista kertomista tai palveluun hakeutumista. 

  • Kun kohtaat perheen sensitiivisesti ja moninaisuutta kunnioittaen, voi kohtaamisesta muodostua luottamuksellinen ja turvallinen. Silloin myös vaikeat asiat voidaan ottaa puheeksi ja vanhemmat uskaltavat tarvittaessa pyytää apua. 
  • Perheen mahdolliset kuormitustekijät on tärkeää käydä samalla tavalla läpi kuin muidenkin perheiden kanssa. Kuormittavia asioita voivat olla esimerkiksi vuoroasumisen haasteet tai vanhempien omat tuen tarpeet. 
  • Voit muistuttaa, että kaikissa perheissä on omia haasteitaan eikä se tee perheestä huonompaa. Painota, että samat kysymykset kysytään muiltakin perheiltä ja tarkoituksena on kartoittaa tuen tarve. 
  • Sateenkaariperheen hyvinvoinnille erityisiä haasteita voivat aiheuttaa ympäristön ennakkoluulot ja niihin liittyvä syrjintä tai häirintä. On tärkeää myös kysyä, miten lapsen perhemuotoon suhtaudutaan esimerkiksi koulussa ja kiusataanko lasta.

Lähteet

Kirjoitus perustuu osittain Sateenkaariperheet ry:n ja Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskuksen materiaaleihin.

Aarnio Kia ym (2018) Sateenkaariperheiden vanhemmat. Kokemuksia lasten hyvinvoinnista, perhesuhteista ja tuen saannista. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 63/2018. (pdf 1 Mt)

Aarnio Kia ym (2017) Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 62/2017. (pdf 2,18 Mt)

Jaskari Onni ja Keski-Rahkonen Anna (2021) Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim 2021;137:1781–8. (pdf 204 kt)

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)