Eläkkeet, etuudet ja verotus sukupuolinäkökulmasta

Verotus ja tulonsiirrot tasoittavat markkinoilla syntyneitä tuloeroja. Suomessa verotus ja etuudet ovat tarveharkintaisia tulonsiirtoja lukuun ottamatta yksilöllisiä ja siten periaatteessa sukupuolineutraaleja. Naisten ja miesten palkkaerot heijastuvat kuitenkin lyhyellä aikavälillä työikäisten ansiosidonnaisten tulonsiirtojen tasoon ja pitkällä aikavälillä eläkkeisiin. Myös etuuksien käytössä on sukupuolen mukaisia eroja. 

Miesten työeläke on 431 euroa naisten työeläkettä suurempi

Miesten työeläkkeet ovat keskimäärin korkeampia kuin naisten työeläkkeet. Vuoden 2022 lopussa:

• naisten keskimääräinen työeläke oli 1 502 euroa kuukaudessa
• miesten keskimääräinen työeläke oli 1 933 euroa kuukaudessa. 

Miesten suurempiin työeläkkeisiin vaikuttavat muun muassa pidempi työura ja naisia korkeampi palkkataso.

Kokonaiseläkkeiden vertailussa ero naisten ja miesten välillä on 412 euroa kuukaudessa miesten hyväksi. Kokonaiseläkkeisiin kuuluvat työeläkkeen lisäksi Kelan eläke (sisältäen takuueläkkeen) ja SOLITA-eläkkeet (sotilas-, liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta myönnettävä eläke). Naisten keskimääräinen kokonaiseläke vuoden 2022 lopussa oli 1 658 euroa ja miesten 2 070 euroa kuukaudessa.

Etuuksien käytössä on sukupuolen mukaisia eroja

Vaikka tulonsiirtoja maksetaan samojen periaatteiden mukaan naisille ja miehille, ovat toisten etuuksien saajat useammin naisia kuin miehiä, ja päinvastoin. Kelan tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2022 työmarkkinatuen saajista oli miehiä 53 prosenttia ja sairauspäivärahan saajista naisia 60 prosenttia. Tulonsiirtoihin tehdyt leikkaukset ja parannukset kohdentuvat tästä syystä miehille ja naisille eri tavoin.  

Suurin osa lapsiperheiden etuuksista maksetaan naisille

Vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten kesken heijastuu lastenhoidosta maksettaviin etuuksiin. Alle 17-vuotiaista lapsista maksettavan lapsilisän saajista noin seitsemän prosenttia oli miehiä vuonna 2022.
Perhevapaiden käyttö ja kustannukset

Toimeentulotuen saajista 46 prosenttia on yksinasuvia miehiä

THL:n tilastoraportin mukaan vuonna 2022 toimeentulotukea myönnettiin 274 000 kotitaloudelle ja 400 500 henkilölle. Kaikista toimeentulotuen saajista noin kolme neljäsosaa oli yksinasuvien kotitalouksia.

Kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista

• 46,2 % oli yksinasuvien miesten
• 31 % oli yksinasuvien naisten
• 10 % oli yksinhuoltajaäitien ja
• alle yksi prosentti oli yksinhuoltajaisien kotitalouksia.

Vuonna 2019 julkaistun selvityksen mukaan toimeentulotuen saajista vain pieni osa saa ansiotuloja. Toimeentulotukea saaville naisille työssäkäynti on yleisempää kuin tukea saaville miehille kaikissa muissa ryhmissä paitsi vanhemman luona asuvien kohdalla.

Myös muiden etuuksien saaminen ennen toimeentulotuen piiriin siirtymistä on tavallisempaa naisille kuin miehille työttömän perusturvaa ja sotilaseläkettä lukuun ottamatta.

Progressiivinen verotus tasaa sukupuolten tuloeroja

Progressiivinen verotus tasaa naisten ja miesten välisiä tuloeroja, koska naisten tulot ovat keskimäärin ja useammin pienemmät kuin miesten. Eri tulolajien erilainen verotus voi kuitenkin tuottaa lopputuloksia, jotka vaikuttavat eri tavalla naisiin ja miehiin, koska naisten ja miesten tulot koostuvat osin eri tulolajeista. Esimerkiksi varallisuuden ja pääomatulon verotuksen keventäminen on suosinut miehiä, koska varallisuus on jakautunut miesten ja naisten kesken epätasaisesti ja pääomatulo muodostaa naisilla suhteessa pienemmän osan tuloista kuin miehillä. 

Verohallinnon vuoden 2021 tilastojen mukaan 49 prosenttia tulonsaajista oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. Miesten ansiotulojen osuus oli noin 55 prosenttia kaikista ansiotuloista. Miesten pääomatulojen osuus oli noin 74 prosenttia kaikista pääomatuloista. Miesten maksamien verojen ja maksujen osuus oli noin 62 prosenttia tuloista maksetuista veroista ja maksuista.

Eri tulolajien veroasteen lisäksi verovähennyksien käyttöön voi liittyä sukupuolen mukaisia eroja. Vuonna 2020 miehet ja naiset käyttivät kotitalousvähennystä lähes yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön sekä hoito- ja hoivatyöhön.

Myös kulutusverotuksessa voidaan havaita sukupuolivaikutuksia, sillä miesten ja naisten kulutustottumukset poikkeavat toisistaan. 

Lähteet

Haataja, Anita & Pylkkänen, Elina (2014) Verotus ja sukupuolten tasa-arvo – ei suomalainen ongelma? (pdf 117 kt). Sukupuolentutkimus 27:3, 32–36.

Jauhiainen, Signe & Korpela, Tuija (toim.) (2019) Toimeentulotuensaajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:28.

Kela: Tilastotietokanta Kelasto

Keskimääräiset eläkkeet (Eläketurvakeskus)

Riihelä, Marja & Viitamäki, Heikki (2015) Veromuutosten vaikutukset sukupuolen mukaan vuosina 1993–2012. Helsinki: VATT tutkimukset. 

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT) Toimeentulotuki 2022. Tilastoraportti 26/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Verohallinnon tilastotietokanta: Henkilöasiakkaiden tulovero