Ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio

Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Naiset sijoittuvat useammin kunnalliselle sektorille ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin. Miehet puolestaan sijoittuvat useammin yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin.

Ammattialojen jakautuminen on ollut pitkään tyypillistä suomalaisille työmarkkinoille. Viime vuosina muutosta on tapahtunut, kun naiset ovat kouluttautuneet perinteisesti miesvaltaisille aloille, esimerkiksi juristeiksi ja lääkäreiksi. Sen sijaan miehet eivät ole merkittävissä määrin siirtyneet naisenemmistöisille aloille.

Nais- ja miesenemmistöiset alat

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten naisenemmistöisimmät toimialat vuonna 2022 olivat

• terveys- ja sosiaalipalvelut, naisia 85 %
• muu palvelutoiminta ml. järjestöt, naisia 73 %
• koulutus, naisia 69 %

Miesenemmistöisimmät toimialat vuonna 2022 olivat 

• rakentaminen, miehiä 90 % 
• kuljetus ja varastointi, miehiä 79 %
• maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta 75 %.

Naisten ja miesten yleisimmät ammatit

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten naisten yleisimmät ammatit vuonna 2022 olivat 

• hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät
• opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat sekä myyjät ja kauppiaat
• liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat

Työllisten miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2022 puolestaan olivat 

• luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat
• kuljetustyöntekijät 
• rakennustyöntekijät (paitsi sähköasentajat).

Tietoa sukupuolivähemmistöjen sijoittumisesta työmarkkinoille on vähän 

Rekisteriaineistoihin perustuvista työelämätilastoista ei tällä hetkellä saada tietoa sukupuolivähemmistöjen tilanteesta työmarkkinoilla.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä -hankkeessa toteutettu kyselytutkimus kartoitti sukupuolivähemmistöjen sijoittumista työmarkkinoilla. Kyselyyn vastanneissa transnaisissa oli eniten miesenemmistöisellä työpaikalla työskenteleviä ja transmiehissä puolestaan naisenemmistöisellä työpaikalla työskenteleviä. Kyselyyn vastanneista transvestiiteista noin puolet työskenteli miesenemmistöisellä työpaikalla ja vain pieni osuus naisenemmistöisellä työpaikalla. 

Kymmenen prosenttia palkansaajista työskentelee tasa-ammateissa

Tasa-ammatit ovat ammatteja, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien palkansaajien osuus oli kymmenen prosenttia. 

Yleisimmät tasa-ammatit vuonna 2021 olivat 

• kokit, keittäjät ja kylmäköt
• mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
• elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät.

Miehet ja naiset toimivat yrittäjinä eri toimialoilla

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2020 miesyrittäjien yleisimmät toimialat olivat

• rakentaminen
• maa-, metsä- ja kalatalous
• Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Naisyrittäjien yleisimpiä toimialoja olivat

• muu palvelutoiminta (mm. kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut)
• maa-, metsä- ja kalatalous
• ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

Vuonna 2021 yrittäjistä 15 prosenttia sijoittui tasa-ammatteihin. Yrittäjien yleisimpiä tasa-ammattiryhmiä olivat kauppiaat, yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat sekä ravintolaesihenkilöt ja vuoropäälliköt.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan itsensä työllistävien yrittäjien ammattiryhmärakenne on hyvin jakautunut sukupuolen mukaan. Vuonna 2017 yli 40 prosenttia miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Naisten tärkeimpiä ammattiryhmiä olivat palvelualan työntekijäammatit kuten kampaajat, pienkauppiaat, hierojat sekä kulttuuri- ja käsityöalojen ammatit.

Vertikaalinen segregaatio kasvattaa sukupuolten välisiä eroja

Ammattialojen eriytyminen sukupuolen mukaan on horisontaalista segregaatiota. Sen lisäksi Suomessa on vertikaalista segregaatiota: naisten ja miesten urakehitys ja sijoittuminen johtaviin tehtäviin ovat erilaisia. 

Miehet toimivat naisia useammin johtotehtävissä. Johtajanaiset työskentelevät usein erilaisissa tukitehtävissä kuten henkilöstöhallinnossa ja viestinnässä.
Johtamisen ja urakehityksen tasa-arvokysymyksiä

Ulkomaankauppa tuo työpaikkoja miehille

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat sekä työntekijöinä että yrittäjinä tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Vuonna 2016 naisten osuus kotimarkkinoilla toimivien yritysten työntekijöistä oli noin 36 prosenttia. Naisten osuus vientiyritysten työntekijöistä oli 27 prosenttia. 

Naisten ja miesten välinen palkkaero on ollut noin 2 prosenttiyksikköä suurempi vientiyrityksissä kuin kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Ei-vientiyrityksissä kolmannes yrittäjistä on naisia, mutta vientisektorilla vain vajaa viidennes. Naisten määrä vientiyritysten työntekijöinä ja yrittäjinä on viime vuosina pienentynyt.

Ammattialojen jakautuminen näkyy nuorten toiveammateissa

Nuorisobarometrin (2016) mukaan:

• Nuorten naisten yleisin toiveammatti on työ sosiaali- ja terveysalalla (27 % vastauksista).
• Nuorten miesten yleisin toiveammatti on työ tekniikan alalla (22 % vastauksista).

Terveys- ja hyvinvointialojen ammateista 82 prosenttia ja yhteiskunnallisten alojen ammateista 72 prosenttia oli naisten nimeämiä. Tekniikan alan ammateista 83 prosenttia ja ICT-alan ammateista 93 prosenttia oli miesten nimeämiä.

Tasaisimmin nuorten naisten ja miesten kesken nimettyjä ammatteja olivat kaupan, hallinnon ja oikeustieteen sekä maa- ja metsätalouden alan tehtävät.

Enemmistö haluaa purkaa ammattialojen segregaatiota

Tasa-arvobarometrin (2017) mukaan selvä enemmistö sekä miehistä että naisista haluaa purkaa ammattialojen segregaatiota.

Vastaajien mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen työtehtävissä tulisi toimia nykyistä enemmän miehiä ja teknisillä ja ICT-aloilla nykyistä enemmän naisia. Naiset kuitenkin ajattelivat näin miehiä useammin etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen työtehtävien kohdalla.

• Naiset (46 %) olivat huomattavasti miehiä (28 %) useammin täysin sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen työtehtäviin tarvitaan nykyistä enemmän miehiä. 
• Naiset (83 %) olivat hieman miehiä (70 %) useammin jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen työtehtäviin tarvitaan nykyistä enemmän miehiä.

Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan 41 prosenttia nuorista pitää ammattien jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ongelmana. Tuloksissa näkyy sukupuolen mukainen ero: tytöistä yli puolet ja pojista alle kolmannes piti segregaatiota ongelmana. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat nuoret, erityisesti tytöt, pitivät segregaatiota ongelmana harvemmin kuin muut nuoret.

Sukupuolesta koetaan haittaa sukupuolen mukaan jakautuneilla työpaikoilla

Tasa-arvobarometrin mukaan naiset kokevat sukupuolestaan miehiä useammin haittaa. Eniten haittakokemuksia (71 %) naisilla oli miesenemmistöisillä työpaikoilla. Kuitenkin myös naisenemmistöisillä ja sukupuolijakaumaltaan tasaisilla työpaikoilla haittakokemukset olivat yleisiä. Niillä työskentelevistä naisista yli puolet oli kokenut sukupuolestaan haittaa. 

Miehistä eniten haittakokemuksia oli naisenemmistöisillä työpaikoilla työskentelevillä. Heistä noin kolmannes oli kokenut haittaa sukupuolestaan. Sukupuolijakaumaltaan tasaisilla työpaikoilla reilu neljännes ja miesenemmistöisillä työpaikoilla noin neljännes miehistä oli kokenut sukupuolestaan haittaa.

Lähteet

Haikkola, Lotta & Myllyniemi, Sami (toim.) (2020) Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) nro 225, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 65.

Kauhanen, Antti & Riukula, Krista (2019) Työmarkkinoiden eriytyminen ja tasa-arvo Suomessa. Teoksessa Mia Teräsaho & Johanna Närvi (toim.) Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 6/2019, 80–100.

Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.) (2004) "Eihän heterotkaan kerro..." Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Helsinki: Työministeriö.

Lindroos, Pontus & Luomaranta, Henri & Nurmi, Satu (2019) Tasa-arvo ja tulonjako ulkomaankaupassa – globalisaatio on miehistä touhua. Tilastokeskus. 

Pietiläinen, Marjut (2018) Sukupuolten tasa-arvo työpaikoilla. Teoksessa Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018) Tasa-arvobarometri 2017. Julkaisuja 8/2018, 61–82. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti. Helsinki: Tilastokeskus 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus. Helsinki: Tilastokeskus

Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna (2018) Yrittäjät Suomessa 2017. Helsinki: Tilastokeskus.

Teräsaho, Mia & Keski-Petäjä Miina (2017) Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä.  Teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.) (2017) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto: Helsinki.

Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sisältää tausta-aineiston. Julkaisuja 2010:8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.