Johtamisen ja urakehityksen tasa-arvokysymyksiä

Suomessa naisten koulutustaso on korkea. Naisten ja miesten työurien pituudessa ei keskimäärin ole eroa. 

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan naisten työuran aloitus tapahtui vuonna 2021 keskimäärin 19-vuotiaana ja miesten 20-vuotiaana. Laskentaperusteena on käytetty ikää, jossa yli puolet nuorista on työllisiä. Yhtenä naisten ja miesten väliseen eroon vaikuttavana tekijänä on miesten suorittama ase- tai siviilipalvelus opiskelun ja työuran aloittamisen välissä. 

Saman tutkinnon suorittaneet miehet sijoittuvat kuitenkin jo työuran alussa naisia vaativampiin tehtäviin kuin naiset, ja myöhemmän urakehityksen on todettu voimistavan sukupuolten välisiä eroja. Naisten osuus johtotehtävissä kasvaa melko hitaasti.

Miehet aloittavat työuran vaativammista tehtävistä

Teollisuuden toimihenkilöiden työuria tarkastelleessa tutkimuksessa havaittiin, että miehet aloittavat työuransa vaativammista tehtävistä kuin naiset.

• Teknisen koulutusalan tutkinnon suorittaneista asiantuntija- tai erityisasiantuntijatehtävissä työuransa aloitti 58 % miehistä ja 51 % naisista.
• Toimihenkilöistä rutiini- tai asianhoitajatehtävissä työuransa aloitti 29 % miehistä ja 38 % naisista.

Naisten uralla eteneminen on miehiä epävarmempaa 

Teollisuuden toimihenkilötutkimuksen mukaan miesten todennäköisyys saada ylennys seuraavan vuoden aikana oli 7,3 prosenttia. Naisilla vastaava luku oli 4,7 prosenttia.

Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimukseen vastanneista etenemismahdollisuutensa työssä hyviksi koki naisista 12 ja miehistä 16 prosenttia.

Naiset toimivat yhä miehiä harvemmin johtotehtävissä

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan vuonna 2018 palkansaajista esihenkilötehtävissä toimi 36 prosenttia naisista ja 46 prosenttia miehistä.

Ero naisten ja miesten välillä on pysynyt noin kymmenessä prosentissa 80-luvun puolesta välistä saakka, ja sekä naisten että miesten kohdalla esihenkilötehtäviä hoitaneiden palkansaajien osuudet kasvoivat hieman vuodesta 2013 vuoteen 2018.

Naisten osuus esihenkilöistä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1984, jolloin kaikista palkansaajista vain noin neljäsosan lähijohtaja oli nainen. Vuonna 2018 42 prosentilla palkansaajista oli nainen esihenkilönä. 

Kehityksessä huomionarvoista on myös se, että samalla kun esihenkilöiden osuus palkansaajakunnasta on kasvanut, yhä useammalla esihenkilöllä ei ole alaisia. Yhä useampi esihenkilö toimii siis niin kutsuttuna toiminnallisena esihenkilönä.

Naiset työskentelevät johtajina naisenemmistöisillä aloilla

Myös johtamista koskevissa tilastoissa havaitaan ammattialojen jakautuminen sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan 

• 66 prosentilla naispalkansaajista oli nainen esihenkilönä
• 18 prosentilla miespalkansaajista oli nainen esihenkilönä.

Naisenemmistöisellä kuntasektorilla 71 prosenttia palkansaajista sanoi oman esihenkilönsä olevan nainen. Vastaava osuus yksityisellä sektorilla oli 31 prosenttia. Valtiolla noin puolella palkansaajista oli esihenkilönä nainen, kun vuonna 2013 osuus oli reilu kolmannes. 

Naisia on keskimäärin enemmän hallituksissa ja johtoryhmissä silloin, kun henkilöstö on naisenemmistöinen ja vähemmän silloin, kun henkilöstö on miesenemmistöinen. Henkilöstön sukupuolijakauman merkitys on vähentynyt naisten hallitusjäsenyyksissä, mutta johtoryhmäjäsenyyksissä merkitys on jopa kasvanut. 

Miehet johtavat liiketoimintaa, naiset johtavat tukitoimintoja

Johtoryhmiin edenneet naiset toimivat etupäässä tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajina. Naiset toimivat miehiä harvemmin liiketoiminnan johdossa, mikä voi vaikuttaa naisten etenemiseen toimitusjohtoon ja hallituksiin. Johtajien alavalinnat vastaavat miehille tyypillisempiä koulutusaloja ja johtajilla on Suomessa usein teknistä koulutustaustaa.

Keskuskauppakamari seuraa johtoryhmien sukupuolijakaumia pörssiyhtiöissä. Vuonna 2022:

• toimitusjohtajista tai johtoryhmien jäsenistä miehiä oli 75 % ja naisia 25 % 
• liiketoiminnan johtajista (pl. toimitusjohtajat) miehiä oli 86 % ja naisia 14 % 
• tukitoimintojen johtajista miehiä oli 58 % ja naisia 42 %.

Naiset muodostavat enemmistön henkilöstö- (84 %) ja viestintä- ja markkinointitoimintojen (70 %) johtajista.

Sukupuolten tasa-arvo yritysjohdossa

Mistä naisten ja miesten väliset erot urakehityksessä johtuvat?

Eroja naisten ja miesten urakehityksessä selittävät osittain

• erilaiset koulutusalavalinnat
• lapsen saamiseen ja hoivavastuuseen liittyvät urakatkokset, jotka ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä
• tehdyt työtunnit, joita on miehillä keskimäärin enemmän kuin naisilla
• erot käyttäytymisessä ja mieltymyksissä
• syrjintä sukupuolen perusteella.

Johdon tasaista sukupuolijakaumaa pidetään hyödyllisenä yrityksille ja taloudelle

Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista johtotehtävissä pidettiin hyödyllisenä.

Neljä viidesosaa vastaajista arvioi yritysten ja talouselämän hyötyvän, jos johtopaikoilla olisi nykyistä enemmän naisia. Kaikissa ikäryhmissä naiset ajattelivat näin useammin kuin miehet. Naisjohtajien osuuden kasvun hyötyihin uskovien vastaajien osuus on parinkymmenen vuoden mittaushistorian aikana kasvanut miehillä kuusi ja naisilla kahdeksan prosenttiyksikköä.

Lähteet

Katainen, Antti (2020) Työurat jatkuvat aiempaa pidempään. Työ Terveys Turvallisuus.

Kauhanen, Antti (2017) Gender differences in corporate hierarchies. IZA World of Labor 2017: 358.

Kauhanen,  Antti & Napari, Sami (2010) Työurat Suomen teollisuuden toimihenkilöillä – Onko sukupuolella merkitystä? (pdf 1,91, Mt). Talous & Yhteiskunta 2010:1, 38-43.

Keskuskauppakamari (2022) Naiset pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina ja johtoryhmissä. Naisjohtajakatsaus 3/2022 (pdf 807 kt). 

Koivunen Tuija (2015) Sukupuolten tasa-arvo yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa. Julkaisuja 2015:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti. Helsinki: Tilastokeskus.

Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna & Keyriläinen, Marianne (2019) Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018 (pdf 6,3 Mt). Helsinki: Tilastokeskus. 

Teräsaho, Mia & Kupiainen, Mari (2015) Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen – Tuloksia TASURI-hankkeesta. Julkaisuja 2015:15. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.