Työllisyys ja työsuhteet sukupuolittain

Naisten ja miesten työllisyysasteet ovat lähellä toisiaan

Suomessa naisten ja miesten työllisyysasteet ovat pitkään olleet lähellä toisiaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ero oli ennätyksellisen pieni vuonna 2022: 

• miesten työllisyysaste oli 73,9 %
• naisten 73,8 %. 

Miesten työllisyysaste nousi 1,1 ja naisten 2,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Suurin ero työllisyysasteissa on 65–74-vuotiailla: miehillä työllisyysaste on 16,4 prosenttia ja naisilla 10,6 prosenttia. Naisten työllisyysaste on kuitenkin noussut ikäryhmässä miesten työllisyysastetta voimakkaammin.

Pieni ero miesten ja naisten työllisyysasteissa poikkeaa monista EU-maista. Suomessa 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on pitkällä aikavälillä ollut huomattavasti EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Miesten työllisyysaste on ollut melko lähellä EU-keskiarvoa. Vuonna 2021 naisten työllisyysasteen keskiarvo EU27-maissa oli 63,4 prosenttia ja miesten keskiarvo 73,3 prosenttia.

Perhevapaat vaikuttavat työllisyyteen

Naisten ja miesten työllisyysasteet eroavat myös 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka ero on viime vuosina kaventunut. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2022 25–34-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 76,2 prosenttia ja miesten 81 prosenttia.

Naisten miehiä matalampi työllisyysaste on yhteydessä siihen, että lapsiperheissä äidit jäävät isiä useammin hoitamaan pieniä lapsia kotiin vanhempainvapaalle ja sen jälkeen hoitovapaalle.
Perhevapaiden käyttö ja kustannukset

Naiset työllistyvät miehiä useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin

Naiset työllistyvät miehiä useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin, joista käytetään myös käsitettä epätyypilliset työsuhteet. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2021 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 24 prosenttia ja miespalkansaajista 13 prosenttia. 

Vuonna 2021 palkansaajien kaikista työsuhteista  83 prosenttia oli jatkuvia ja 17 prosenttia määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä: naispalkansaajista 19 prosenttia ja miespalkansaajista 14 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa.

Miehet käyttävät ansiotyöhön päivittäin puoli tuntia enemmän aikaa kuin naiset

Vuonna 2021 julkaistun Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan ansiotyöhön osallistuvien miesten päivittäinen työaika on 7 tuntia 45 minuuttia. Naiset käyttävät ansiotyöhön puoli tuntia vähemmän aikaa kuin miehet. Miehillä ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt 41 minuuttia ja naisilla 17 minuuttia vuosituhannen vaihteeseen verrattuna.

Enemmistö yrittäjistä on miehiä

Suomessa noin kolmannes yrittäjistä on naisia ja kaksi kolmasosaa miehiä. Noin kolme neljäsosaa työnantajana toimivista yrittäjistä on miehiä. Myös vienti- ja kasvuyritykset ovat miehillä naisia yleisempiä. Itsensätyöllistäjien sukupuolijakauma oli tätä hieman tasaisempi, mutta myös heistä enemmistö on miehiä. 

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan syissä ryhtyä yrittäjäksi on joitakin sukupuolen mukaisia eroja. Miehille syynä on naisia useammin perheyrityksen jatkaminen. Naisille syynä on puolestaan miehiä useammin se, että on ajautunut yrittäjäksi, vaikka ei ollut sitä alun perin halunnut tai suunnitellut. 

Miehet ryhtyvät yrittäjiksi keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa työuraansa kuin naiset: vuonna 2017 yrittäjänä toimineiden miesten yrittäjäura oli kestänyt keskimäärin 3,3 vuotta kauemmin kuin naisten yrittäjäura. 

Miehet arvioivat valmiutensa yrityksen perustamiseen keskimäärin paremmiksi kuin naiset. Naisyrittäjistä 15 prosenttia ja miesyrittäjistä 9 prosenttia halusi mieluummin työskennellä palkansaajana. 

Miesten työpaikoilla on enemmän epävarmuutta

Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksessa havaittiin, että sekä irtisanomisten yleisyydessä että lomautuksissa miesten työpaikat näyttivät paljon epävarmemmilta kuin naisten työpaikat. 

• Miehistä 31 %:n työpaikoilla oli toteutettu irtisanomisia ja 20 %:n työpaikoilla lomautuksia.
• Naisista 22 %:n työpaikoilla oli toteutettu irtisanomisia ja 9 %:n työpaikoilla lomautuksia.

Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan vuonna 2020 vajaatyöllisyyden kokeminen on hieman yleisempää miesten (7,6 %) kuin naisten (6,3 %) keskuudessa.

Ero naisten ja miesten työttömyysasteissa on kaventunut

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2020: 

• miesten työttömyysaste oli 8,2 %
• naisten työttömyysaste oli 7,1 %. 

Pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää miehillä kuin naisilla. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 pitkäaikaistyöttömistä 60 prosenttia oli miehiä.

Tutkimuksen mukaan miesten työttömyys vaihtelee selvästi enemmän suhdanteiden mukaan kuin naisten. Monilla miesenemmistöisillä aloilla kuten teollisuudessa, rakentamisessa ja liikenteessä työvoiman kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan. Naisista taas miehiä suurempi osa työskentelee palveluissa, jotka eivät ole yhtä suhdanneherkkiä. Naisenemmistöisellä julkisella sektorilla suhdanteet vaikuttavat määräaikaisten työsuhteiden määrään ja kestoon. 

Nuoret naiset ja miehet sijoittuvat työelämän ulkopuolelle eri syistä

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2021 15–24-vuotiaista 7,4 prosenttia oli koulutuksen, työelämän ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Tällaisessa tilanteessa olevista nuorista käytetään käsitettä NEET-nuoret. Ikäluokan naisista tilanteessa oli hieman alle seitsemän prosenttia ja miehistä kahdeksan prosenttia. NEET-nuorten määrä laski yli 20 prosenttia vuodesta 2020.

OECD:n tuottaman arvioinnin mukaan Suomessa nuorilla naisilla ja nuorilla miehillä on yhtä suuri todennäköisyys tulla NEET-nuoreksi, mutta eri syistä. Työmarkkinoilla passiivisista nuorista NEET-naisista puolet ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi perheen hoidon, kun taas reilu kolmannes työmarkkinoilla passiivisista nuorista NEET-miehistä ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi sairauden ja työkyvyttömyyden.

Lähteet

Employment and unemployment (Eurostat)

Julkunen, Raija (2009) Työelämän tasa-arvopolitiikka. Tasa-arvoselonteon taustaselvitys. Selvityksiä 2009:53. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 

Koskinen, Paula (2012) Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan. Raportteja ja muistioita 2012:22. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Kups, Sarah & Prinz, Christopher & Valfort, Marie-Anne & Miranda, Veerle & Queisser, Monika & Scarpetta, Stefano (2019) Nuorten palvelut syynissä. OECD:n arviointi nuorten palveluista Suomessa 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:18.

OECD (2015) The Missing Entrepreneurs 2015: Policies for Self-employment and Entrepreneurship. Paris: OECD Publishing.

Pietiläinen, Marjut (toim.) (2013) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö.  Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus. Helsinki: Tilastokeskus.

Sutela, Hanna & Lehto, Anna-Maija (2014) Työolojen muutokset 1977–2013. Helsinki: Tilastokeskus. 

Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna (2018) Yrittäjät Suomessa 2017. Helsinki: Tilastokeskus.

Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna & Keyriläinen, Marianne (2019) Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Helsinki: Tilastokeskus.