Toimintakyky-uutiskirje 2-2024

kuvituskuva

Käynnistyvä GenPROM-projekti edesauttaa yhtenäisen geneerisen PROM-mittarin valintaa julkiseen terveydenhuoltoon 

Geneerisellä itsearviointimittarilla (Patient-Reported Outcome Measure, PROM) selvitetään potilaan omaa kokemusta tilanteestaan yleisellä tasolla.

Suomen terveydenhuoltoon ei ole vielä valittu geneeristä mittaria yhtenäiseen käyttöön, vaikka siitä on keskusteltu jo vuosia.

GenPROM-projektissa selvitetään geneerisellä PROM:lla tuotetun tiedon tarvetta ja toteutusta terveydenhuollossa. Koostetun tiedon perusteella THL tekee Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ehdotuksen yhdestä geneerisestä PROM-mittarista julkisen terveydenhuollon käyttöön aikuisväestölle. STM tekee päätöksen mittarista. THL tukee ja ohjaa hyvinvointialueita valitun geneerisen PROM:n käyttöönottoon, käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvissä asioissa.

Lue lisää: Geneerisen PROMin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM)

AITO-hanke kartoitti kokemuksia asiakkaan itsearviointiin perustuvien toimintakykymittareiden käytöstä

Tutkimusaineiston keruu käynnistyi kahdeksalla hyvinvointialueella syyskuussa 2022 ja päättyi kesäkuussa 2023. Toimintakykymittarivastauksia saatiin yhteensä yli 500 kuntoutuksen asiakkaalta.

Kokemuksia geneeristen itsearviointimittareiden (WHODAS 2.0 12 kysymystä, PROMIS Yleinen terveys ja EuroHIS-8) käytöstä on nyt luettavissa AITO-hankkeen loppuraportissa.
Asiakkaan itsearviointiin perustuvien toimintakykymittareiden käyttö kuntoutuksen suunnittelun ja arvioinnin tukena: Kehittämishanke kahdeksalla hyvinvointialueella 2022-2023 (Julkari)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

AITO-hankkeen kokemuksia hyödynnetään myös edellä mainitussa GenPROM-projektin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintakykytiedon kirjaamisopas julkaistu 

Tuore julkaisu esittelee sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisen toimintakykytiedon kirjaamistavan. Opas on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville, asiakas- ja potilastietoa kirjaaville ammattilaisille sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä kehittäville toimijoille.

Iäkkäiden säännöllisten palvelujen RAI-tietokanta on päivitetty ja saatavilla nyt myös ruotsin kielellä

Tiedot kuvaavat organisaatioiden ja yksiköiden toimintaa asiakasrakenteen ja asiakkaiden saaman palvelun perusteella vuosina 2018–2022. Asiakaskunnan toimintakykyä, yksiköiden toimintakäytäntöjä, palvelurakennetta sekä niiden muutoksia voi tarkastella ja verrata kotiin annettavissa palveluissa ja ympärivuorokautisessa hoivassa, palveluntuottajittain, hyvinvointialueittain tai yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

THL ja Kainuun hyvinvointialue kehittivät iäkkäiden asiakas- ja palveluohjausta yhteishankkeessa

Hankkeessa korostuivat asiakasohjaajan roolin vahvistaminen sekä monialaisen yhteistyön ja asiakasohjaajan laaja-alaisen osaamisen merkitys.

Yhteistyöhanke oli Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja osa iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota tutkivaa SOIPA-hanketta.

Lue lisää: Paljon palvelua tarvitsevien iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen Kainuun asiakas- ja palveluohjauksessa (Julkari)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Uudet toimintamallit tukevat lähijohtajan RAI-järjestelmän ja -tiedon käyttöä

RAI-järjestelmä johtajan työvälineenä -toimintamallikokonaisuus auttaa:

  • RAI-arviointitoiminnan laadun johtamisessa
  • RAI-vertailutiedon käytössä lähijohtamisessa
  • oikeanlaisen vertailukumppanin löytämisessä THL:n RAI-vertailutietokannassa.

THL on kehittänyt toimintamallit yhteistyössä yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen kumppaneiden kanssa. Kokonaisuuden kolme toimintamallia tukevat erityisesti iäkkäiden palvelujen lähijohtajia, mutta toimivat myös muiden asiantuntijoiden ja ammattilaisten työvälineenä.
RAI-järjestelmä johtajan työvälineenä (Innokylä)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Terveyden edistämisen määrärahalla tuetaan ikäihmisten ja omaishoitajien toimintakykyä – hakuaika käynnissä

Vuoden 2025 määrärahan hakuaika on 13.5.–14.6.2024. Haussa on jaettavana kaikkiaan 6,5 miljoonaa euroa ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen tukemiseen sekä omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen. Määrärahasta myönnetään valtionavustuksia 1–3 vuotta kestäviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin.

Yhtenä rahoituksen painopisteenä on Kansallisen muistipalvelupolkumallin käyttöönottaminen, jossa muun muassa kehitetään ja juurrutetaan aivoterveyttä edistäviä hyväksi havaittuja toimintamuotoja. Lisää Kansallisesta muistipalvelupolkumallista uutiskirjeessämme alla.

Löydät lisätietoa hakemisesta ja vuoden 2025 painopisteistä määrärahan sivustolta:
Terveyden edistämisen määräraha

Verkostokirjeen kautta saat ajantasaista tietoa hankerahoituksesta ja sillä tehtävästä kehittämistyöstä.
Tilaa verkostokirje (Webropol)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Muistipalvelupolkumalli edesauttaa muistisairaan henkilön omannäköisen elämän ylläpitämistä ja palveluiden kehittämistä

Kansallinen muistipalvelupolku -hankkeen tavoitteena oli edistää muistisairauksien varhaista tunnistamista, sujuvoittaa palvelu- ja hoitopolkua sekä vahvistaa elintapaohjausta palvelupolun eri vaiheissa. Hankkeen loppuraportti on nyt saatavilla.

Mallissa keskeistä on aivoterveyden edistäminen, riskiryhmien löytäminen, muistihäiriöiden varhainen tunnistaminen, diagnosointi sekä hoidon ja palveluiden aloittaminen. Myös vaikuttavaksi todettu FINGER-elintapaohjaus on otettu mukaan Muistipalvelupolkumalliin.

Muistipalvelupolkumalli on tarkoitettu niin päättäjille, johtajille kuin ammattilaisille palvelujärjestelmän kehittämiseksi yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin kanssa.

Yhdessä muistisairaan henkilön parhaaksi: Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen loppuraportti (Julkari)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Osallisuuden edistäjän oppaasta julkaistu ruotsinkielinen käännös

Opas tarjoaa tietoa osallisuuden edistämiseen esimerkiksi kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja asukasyhteisöissä. Erityinen huomio kiinnitetään osallisuuden lisäämiseen niillä, joilla osallisuuden kokemus on heikoin. Tutkimukset osoittavat, että osallisuuden kokemus on vahvasti yhteydessä eri hyvinvointitekijöihin kuten työkykyyn.
Handbok för främjare av delaktighet (Julkari)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Ajankohtaista TOIMIA-tietokannassa

Tulevia tapahtumia

”Tämä on juuri sitä, mitä on kaivattu” - Sosiaalihuollon laatuperusteinen työhönvalmennus työllistymisen tukena

3.6.2024 klo 12.00–14.45

Tervetuloa webinaariin kuulemaan sosiaalihuollon laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta työllistymisen tukena työnhakijoiden, työvalmentajien, työnantajien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta. Tilaisuus on tarkoitettu laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta kiinnostuneille asiakkaille, ammattilaisille ja työnantajille.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Julkaisut, blogit

Toimintakyky-uutiskirjeen tilaaminen tai tilauksen peruuttaminen

Haluatko tilata Toimintakyky-uutiskirjeen? Tai haluatko perua uutiskirjeen tilauksen?
Tutustu ohjeisiin