ICF-luokituksen rakenne
ICF on hierarkkinen luokitus. Tieto, joka on koodattu tarkemmalla alatasolla, säilyttää merkityksensä, kun siirrytään ylätasolle.
Kun seurataan luokituksen haaroja alaspäin, voidaan päästä yleisestä toimintakyvyn kuvauksesta yksityiskohtaiseen toimintakyvyn aspektien kuvaukseen.
ICF-luokitus on alfanumeerinen. Kirjain b viittaa ruumiin/kehon toimintoihin, s ruumiin/kehon rakenteisiin, d suorituksiin ja osallistumiseen ja e ympäristötekijöihin.
Luokituksessa kirjainta seuraa numerokoodi, joka koostuu pääluokan numerosta ja sitä seuraavista II luokitusportaan ja III ja IV luokitusportaan kuvauskohdetunnuksista.
ICF-luokitus jakautuu kahteen osaan
Osa 1: Toimintakykyä ja toimintarajoitteita kuvaava osa
Toimintakykyä ja toimintarajoitteita kuvaava osa sisältää
- ruumiin/kehon toiminnot (b) ja rakenteet (s)
- suoritukset ja osallistuminen (d)
Kehon toiminnoissa ja rakenteissa on kahdeksan toisiaan vastaavaa pääluokkaa, jotka kuvaavat elinjärjestelmien fysiologisia ja psykologisia toimintoja tai kehon/ruumiin anatomisia osia.
Kehon toiminnot
- Mielentoiminnot
- Aistitoiminnot ja kipu
- Ääni- ja puhetoiminnot
- Sydän ja verenkierto-, veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot
- Ruoansulatus-, aineenvaihdunta- ja umpieritysjärjestelmän toiminnot
- Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän toiminnot
- Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot
- Ihon ja ihoon liittyvien rakenteiden toiminnot
Kehon rakenteet
- Hermojärjestelmän rakenteet
- Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet
- Ääneen ja puheeseen liittyvät rakenteet
- Sydän ja verenkierto-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän rakenteet
- Ruoansulatus-, aineenvaihdunta- ja umpieritysjärjestelmän rakenteet
- Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän rakenteet
- Liikkeeseen liittyvät rakenteet
- Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet
Suorituksissa ja osallistumisessa on yhdeksän pääluokkaa, jotka kattavat kaikki elämän alueet.
- Oppiminen ja tiedon soveltaminen
- Yleisluontoiset tehtävät ja vaateet
- Kommunikointi
- Liikkuminen
- Itsestä huolehtiminen
- Kotielämä
- Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet
- Keskeiset elämänalueet
- Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä
Osa 2: Kontekstuaalisia tekijöitä kuvaava osa
Kontekstuaalisia tekijöitä kuvaava osa käsittää
- ympäristötekijät (e)
- yksilötekijät (pf)
Ympäristötekijöiden viisi aihe-aluetta sisältävät sen fyysisen, sosiaalinen ja asenneympäristön, jossa ihminen elää.
1. Tuotteet ja teknologiat
2. Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset
3. Tuki ja keskinäiset suhteet
4. Asenteet
5. Palvelut, hallinto ja politiikat
Yksilötekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, elämäntyyli, tavat, koulutus ja ammattitaito. Laajan sosiaalisen ja kulttuurisen vaihtelun vuoksi yksilötekijöitä ei ole luokiteltu.
Sanastoon on koottu toimintakykyyn ja ICF-luokitukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä ja niiden selitykset. Lisäksi sivulle on koottu ICF-luokituksen lyhenteet.
WHO:n ICF eLearningTool -verkkokoulu on vapaasti kaikkien käytettävissä. Oppimisalustalla voi opiskella ICF:n perusteita tai kerrata ja testata jo olemassa olevia tietojaan ICF:stä. Verkkokoulu on saatavilla myös suomeksi.
Vapaamuotoisista teksteistä kohti rakenteista tietoa
Perinteisesti toimintakykytietoa on kirjattu tekstimuotoisena, ilman yhtenäistä rakennetta. Rakenteisella tiedolla tarkoitetaan tiedon kirjaamista ja tallentamista potilas- ja asiakastietojärjestelmiin yhteisten, etukäteen sovittujen rakenteiden kuten otsikoiden, luokitusten ja termistöjen avulla.
Toimintakykytiedon kirjaaminen rakenteisessa muodossa helpottaa tiedon siirtymistä ja hyödyntämistä.
Tutustu THL:n oppaisiin:
- Toimintakykytiedon rakenteisen kirjaamisen opas (Yhteistyötilat)
- Toimintakykytiedon rakenteinen kirjaaminen - lyhyt esimerkki (Youtube)
Lisätietoa:
Toimintakykytiedon kirjaaminen (Tiedonhallinta sote-alalla aihesivut)