Ajankohtaista
-
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma jatkaa sisäilmaan ja terveellisiin sisäympäristöihin liittyvän tiedon tuottamista ja jakamista. Syksyn aikana on muun muassa koulutettu asiantuntijoita eri sektoreilla sekä julkaistu uutta tietoa melun vaikutuksista koululaisten hyvinvointiin.
-
Suomen ensimmäinen kansanterveyden hätätilanteisiin varautumisen arviointi on valmistunut. Public Health Emergency Preparedness Assessment (PHEPA) -arvioinnin toteutti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) osana uutta EU:n asetusta, jonka tavoitteena on vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia ehkäistä, varautua ja reagoida vakaviin terveysuhkiin.
-
THL seuraa hengitystievirusten esiintymistä jätevedestä influenssakaudella viikoittain kahdeksalta jätevedenpuhdistamolta. Jätevesiseuranta täydentää muuta epidemiatietoa ja tukee infektioiden tilannekuvan muodostamista.
-
Epoksisaneeratuissa taloissa asuvat ihmiset altistuvat bisfenoli A -kemikaalille (BPA) enemmän kuin väestö keskimäärin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Jo aiemmassa tutkimuksessa oli havaittu, että epoksihartsilla pinnoitetuista käyttövesiputkista liukeni putkiremontin jälkeen haitallista bisfenoli A:ta taloyhtiöiden lämpimään käyttöveteen. Kylmään talousveteen kemikaalia ei liuennut.
-
Tuoreen tutkimuksen mukaan koulun kosteus- ja mikrobivaurio ei lisännyt oppilaiden riskiä sairastua astmaan. Tutkimuksessa oli mukana 110 suomalaista ala- ja yläkoulua, joiden 30 000 oppilaan terveyttä seurattiin kansallisista rekistereistä 16 vuoden ajan.
-
THL:n toteuttaman sisäilmakyselyn mukaan melun ja rauhattomuuden kokemukset ovat yleisiä peruskouluissa ja lukiossa. Niillä on myös vahva yhteys päänsäryn, väsymyksen ja keskittymisvaikeuksien kokemuksiin.
-
THL:n tuoreen selvityksen mukaan mikrobisuvustojen esiintyvyydessä erilaisissa rakennusmateriaalinäytteissä ei ole merkittäviä eroja vuosien 1998 ja 2020 välillä.
-
Palkokasvien lisääminen ruokavalioon ehkäisee elintapasairauksia ja parantaa ympäristön hyvinvointia. Tuore politiikkasuositus esittää toimia, joilla palkokasvit voidaan saada nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Suosituksen julkaisee Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen Leg4Life-hanke.
-
Rakennusten kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireiden ja -sairauksien riskiä. Tutkimustiedon mukaan kosteusvaurioissa esiintyvien mikrobien osuus terveysriskien synnyssä on kuitenkin luultua vähäisempi.
-
Tukalan helteen on ennustettu jatkuvan osassa maata. Varoitus tukalasta helteestä annetaan, kun vuorokauden ylin lämpötila ylittää 27 astetta ja keskilämpötila on yli 20 astetta. Pitkittynyt helle lisää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta erityisesti ikääntyneillä.
-
Ilmatieteen laitos on antanut suurinta osaa maata koskevan varoituksen lähipäivinä uhkaavasta tukalasta helteestä. Hellevaroitus annetaan, kun vuorokauden ylin lämpötila ylittää 27 astetta ja keskilämpötila 20 astetta. Kuumasta säästä voi aiheutua terveyshaittoja erityisesti riskiryhmille jo lyhyidenkin hellejaksojen aikana, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi.
-
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida. Valtaosa Suomen uimavesistä, noin 93 prosenttia, on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena. Tiedot käyvät ilmi Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista.
-
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman aikana sisäilmaan liittyvät huolet ja oireilu ovat vähentyneet Suomessa. Tänä vuonna julkaistujen kyselytutkimuksen tulosten mukaan huoli sisäilman terveysriskeistä on kuitenkin Suomessa edelleen naapurimaita yleisempää.
-
Sosiaali- ja terveydenhuollolla on merkittävä rooli Suomessa hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä, minkä vuoksi paine huomioida ilmasto- ja ympäristövaikutukset lisääntyy jatkuvasti. Ratkaisuja kestävyyden edistämiseksi on olemassa ja niitä esitellään juuri julkaistussa positiopaperissa.
-
Puutarhatöissä kannattaa muistaa, että multa- ja kompostituotteissa saattaa olla legionellabakteereja. Tänä keväänä on todettu muutamia legionellan aiheuttamia vakavia keuhkokuumetapauksia, joissa multa on todennäköinen tartunnanlähde.
-
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut mittariston, jonka avulla voidaan seurata laaja-alaisesti väestön hyvinvointia ja sen kehitystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Hyvinvointia on tähän asti tarkasteltu päätöksenteossa ennen kaikkea talouskasvua ja tätä kautta elintason kehitystä kuvaavalla bruttokansantuotteella (BKT), jolloin muut hyvinvoinnin näkökulmat jäävät huomiotta.
-
Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. Ruoka-askel-hankkeessa toteutetusta interventiosta päiväkodeissa saatiin hyviä kokemuksia.
-
Alfa-PVP:tä (”peukku”) käytetään yhä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, ja käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.
-
Kuumasta säästä ja etenkin helleaalloista aiheutuu Suomessa merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja. Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi koitua Suomessa useita satoja sairaalahoitojaksoja ja ennenaikaisia kuolemia ikääntyneille. Hyvinvointialueilla ja kunnissa kannattaa varautua hellehaittojen torjuntaan hyvissä ajoin ennen kesää.
-
Tieliikenteestä sekä lähinaapureista aiheutuva melu häiritsevät kaupungeissa asuvia eniten, selviää THL:n vuonna 2023 toteuttamasta kyselystä.
Näytetään 1 - 20 / 23