Riskinarviointi

Infograafi, jonka sisältö on kuvattu tekstissä.

Riskinarvioinnilla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla selvitetään, voiko jokin tietty terveydelle haitallinen tekijä vaarantaa ihmisen terveyden eli aiheuttaa terveysriskiä.

Altiste eli haittaa aiheuttava tekijä

Ympäristön terveysriskien arvioinnissa altisteella tarkoitetaan sitä elinympäristössä olevaa tekijää, jonka epäillään aiheuttavan terveysriskiä. Erilaisia ympäristöaltisteita voivat olla esimerkiksi liikenteen päästöt, melu, helle, veden mikrobit tai ympäristömyrkyt. Joskus ihminen voi samaan aikaan altistua useammalle kuin yhdelle tekijälle.

Eräistä ympäristöaltisteista on kerrottu lisää THL:n muilla verkkosivuilla:

Riskinarvioinnin prosessi

Riskinarvioinnin prosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen:

Tunnistetaan ja kuvataan terveydelle haitalliset tekijät
Selvitetään, missä määrin ihmiset niille altistuvat
Arvioidaan, mikä on terveysriskin suuruus ja todennäköisyys
Tarvittaessa selvitetään millä keinoilla terveysriskiä voidaan vähentää

Koska riskinarviointia käytetään riskinhallinnan ja päätöksenteon tukena, tulee arviointiprosessin olla tieteellinen ja perustua tutkittuun tietoon.

Aina haitallisia vaikutuksia, altistumistapoja tai haittavaikutusten mekanismeja ei tunneta kunnolla. Riskejä on arvioitava silloin olemassa olevan tiedon perusteella.

1. Haittavaikutusten kuvaaminen eli vaaran tunnistaminen

Kartoitetaan, mitä terveyshaittoja altiste voi aiheuttaa
Tunnistetaan ns. kriittinen vaikutus, eli terveyshaitta, joka esimerkiksi tapahtuu pienimmällä mahdollisella altistumistasolla
Tunnistetaan kriittiselle vaikutukselle annos-vastesuhde eli selvitetään, millä altistumistasolla haittaa voi esiintyä

Lue lisää: Haittavaikutusten kuvaaminen

2. Altistumisen arviointi

Kartoitetaan ne ympäristössä olevat lähteet, joista altistuminen on peräisin
Selvitetään, mitä reittiä ihminen voi altistua (syöminen, hengittäminen, ihon kautta)
Tunnistetaan, kuka altistuu ja ovatko jotkin ihmisryhmät altisteelle erityisen herkkiä
Arvioidaan altistumisen määrä

Lue lisää: Altistumisen arviointi

3. Terveysriskin arviointi

Vertaillaan altistumisen määrää haitalliseksi tiedettyyn altistumistasoon
Arvioidaan, kuinka suuri turvamarginaali on todellisen ja haitalliseksi tiedetyn altistumistason välillä
Tehdään johtopäätös terveysriskistä, kuvaillaan, millainen se on ja keihin se kohdistuu

Lue lisää: Terveysriskin arviointi

4. Riskien hallinta

Selvitetään, voidaanko riskejä hallita esimerkiksi estämällä tai vähentämällä altistumista
Hallintatoimiin voidaan ryhtyä, vaikka haittavaikutusten mekanismeja ei tunnettaisi
Päätöksenteon tueksi voidaan tehdä vaikutustenarviointi
Riskiviestinnän avulla jaetaan tietoa riskeistä ja niiden välttämisestä

Lue lisää: Riskien hallinta

Tautitaakan avulla voidaan vertailla erilaisia terveyshaittoja toisiinsa

Terveyshaittojen vertailu keskenään voi olla haastavaa. Kumpi on merkittävämpi terveyshaitta: jonkin kemikaalin aiheuttama ylimääräinen syöpätapaus vuodessa vai se, että 200 000 kärsii melun aiheuttamista unihäiriöistä joka yö?

Tautitaakan avulla voi vertailla haittavaikutuksia ja laskea niitä yhteen. Tautitaakassa otetaan huomioon terveyshaitan yleisyyden lisäksi myös haitan kesto ja vakavuus.

Lue lisää: Tautitaakka

Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi

Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (quantitative microbial risk assessment, QMRA) pyrkii ennustamaan juoma- tai uimaveden haitallisia terveysvaikutuksia mikrobiologisen saastumisen seurauksena. QMRA-menetelmän avulla voidaan arvioida juomavedessä olevien taudinaiheuttajamikrobien pitoisuuksia ja niiden terveyshaittoja raakavedestä mitattujen pitoisuuksien avulla.

Lue lisää: Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (Tautitaakka-sivulla)