Puunpoltto

Halkoja.

Puunpolton savut huonontavat ilmanlaatua pientaloalueilla. Savuista aiheutuu haittaa sekä terveydelle että asuinympäristön viihtyisyydelle. Vaikutus ilmanlaatuun on sitä suurempi, mitä enemmän puuta poltetaan. Yksittäisenkin talon huonosti toteutettu puunpoltto voi vaikuttaa suuresti lähialueen ilmanlaatuun.

Puun pienpolton suhteellinen merkitys ilmansaasteiden lähteenä on lisääntynyt, kun esimerkiksi teollisuuden ja energialaitosten päästöt sekä liikenteen pakokaasupäästöt ovat vähentyneet voimakkaasti päästörajoitusten vaikutuksesta.

Puunpoltossa syntyy aina pienhiukkasia sekä soluille myrkyllisiä ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä ja muita yhdisteitä, jotka vaikuttavat sydän- ja hengityssairauksien kehittymiseen ja oireisiin.

Huonosti toteutetussa puunpoltossa hiukkas- ja PAH-päästöt voivat olla monikymmen- tai jopa monisatakertaiset hyvään, korkean hyötysuhteen polttoon verrattuna.

Tällä sivulla:

Puunpolton päästöt ovat haitallisia terveydelle

Puunpolton päästöt ovat haitallisia terveydelle ja vähentävät viihtyisyyttä. Yleisimpiä puunpoltosta aiheutuvia terveyshaittoja ovat ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.

Runsaasta pientalojen puulämmityksestä syntyvät korkeat pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia oireita sydän- ja hengityssairaille ja lisätä pikkulasten hengityselinoireita ja -infektioita.

Useita vuosia tai vuosikymmeniä kestävä altistuminen puunpolton savuille kohottaa kroonisiin sydän- ja hengityssairauksiin sairastumisen riskiä ja lisää ennenaikaisia kuolemia näitä pitkäaikaissairauksia sairastavien keskuudessa. Vaikutus on samanlainen kuin liikenteen pakokaasuilla ja tupakansavulla, joka muistuttaa koostumukseltaan suuresti huonon puunpolton savua.

Hiukkasten terveysvaikutuksia on tutkittu kauan, mutta edelleen pienhiukkasten massapitoisuus on selvimmin yhdistetty haittoihin. Vain osa pienhiukkasten terveyshaitoista voidaan yhdistää tiettyyn kemialliseen yhdisteeseen tai kokoluokkaan.

Vakituisten pientalojen puun poltosta syntyvien pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa. Vapaa-ajan asuntojen puunpoltto haja-asutusalueella ei vaikuta niin merkittävästi suomalaisten terveyteen – näistä savuista aiheutuu arviolta noin 10 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Tulisijojen taitamattoman käytön seurauksena tapahtuu Suomessa muutamia häkäkuolemia vuosittain.

Lue lisää: Pienhiukkasten vaikutusmekanismit

Voit vähentää puunpolton savuille altistumista itse

Kaupunkien tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla ja pienemmissä asuintaajamissa voi omaa ja naapurien altistumista puunsavulle vähentää omilla toimilla:

  • Valitse pientalon pääasialliseksi lämmönlähteeksi muu kuin puunpoltto (esim. kaukolämpö, maalämpö, ilmalämpöpumppu).
  • Käytä kovilla pakkasilla lisälämmön lähteenä korkean hyötysuhteen lämpöä kivimassaan varaavaa takkaa tai uunia, jossa poltetaan vain puhdasta ja kuivaa puuta hyvällä vedolla korkeintaan parin tunnin ajan vuorokaudessa.
  • Nuohoa säännöllisesti puuta polttava lämmityslaite.
  • Vanhan tulisijan päästöjä voi vähentää oikeilla polttotavoilla ja päivittämällä tulisijan lisäilmajärjestelmällä.

Kiukaat ovat suurin yksittäinen pienhiukkasten massapäästöjen ja mustahiilihiukkasten päästölähde. Eri kiukaiden päästöissä on kuitenkin suuria eroja. Myös tulisijan käyttötavalla on väliä, sillä samankin puukiukaan päästöt voivat olla moninkertaiset riippuen polttotavasta.
Lue lisää: Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen (KIUAS) – hankkeen loppuraportti (pdf, 3,3 Mt)

Alla on kerrottu keinoista puunsavujen vähentämiseen.

Puunpoltossa muodostuu haitallisia yhdisteitä

Puun pienpoltossa syntyvät yhdisteet voivat olla pienhiukkasia tai kaasuja.

Pienhiukkaset (PM2.5) koostuvat muun muassa

  • mustasta hiilestä (BC), joka lämmittää alailmakehää erityisesti pohjoisilla alueilla
  • soluille myrkyllisistä ja syöpävaarallisista PAH-yhdisteistä
  • muista orgaanisista yhdisteistä
  • metalleista.

Kaasuja ovat esimerkiksi

  • haisevat ja limakalvoja ärsyttävät haihtuvat orgaaniset hiilivedytt (VOC)
  • hiilimonoksidi (CO) eli häkä
  • hiilidioksidi (CO2), joka on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu.

Puunpolton päästöt vaikuttavat asuinympäristön viihtyisyyteen

Puun poltosta syntyvien ilmansaasteiden pitoisuudet voivat jakautua alueellisesti hyvin epätasaisesti ja pitoisuuserot voivat olla suuria lyhyilläkin etäisyyksillä.

Yksittäisten talojen päästöillä voi olla suuri merkitys lähialueen ilmansaastepitoisuuksiin. Erityisesti heikkotuulisina ajankohtina päästöt voivat kohottaa ilmansaastepitoisuuksia paikallisesti jopa useiden tuntien ajan. Talvipakkasella puunsavut jäävät usein leijumaan matalalle pihapiireihin, ja osa niistä kulkeutuu ilmanvaihdon kautta myös asuntojen sisätiloihin.

Lue lisää: Puun pienpolton savuille altistuminen ja hiukkaspitoisuuden alueellinen vaihtelu asuinalueella (Julkari, THL Työpaperi 33/2022)

Tehokkaampi sääntely vähentäisi päästöjä

Altistumista ilmansaasteille pyritään Euroopan unionin alueella vähentämään kansainvälisten sopimusten lisäksi EU:n lainsäädännöllä (EU-direktiiveillä ja -asetuksilla) ja kansallisin keinoin.

Päivitetty: