Usein kysyttyä Avohilmo-tietojen kirjaamisesta

Taudinmäärittäminen eli diagnoosin tekeminen on lain mukaan lääkärin ja hammaslääkärin tehtävä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Hoitaja voi käyttää käyntisyynä ICD-10 –koodia, jos lääkäri on ensin sen määrittänyt. Tällöin ei tarvitse kirjata samaa asiaa ICPC-2 –koodilla. Diagnoosikoodin teknisenä kirjaajana voi toimia muu kuin lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, esimerkiksi tekstinkäsittelijä. Merkinnän asiasisällöllisenä tekijänä tulee kuitenkin aina olla lääkäri.

Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Suositus on, että lääkärit eivät kirjaisi käyntisyitä ICPC-2 -luokituksella. Lääkärin tulee käyttää ICD-10 -luokitusta diagnoosien kirjaamiseen.

Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Jokaisesta käynnistä ja hoitojaksosta ja kontaktista on kirjattava diagnoosi tai käyntisyy. Mukaan lukien

• terveystarkastukset
• hoidon tarpeen arvioinnit
• kotikäynnit
• etäasioinnit (esimerkiksi puhelin, video, chat) ja muut yhteystavat
• konsultaatiot, joissa tehdään hoitopäätöksiä
• eri palvelumuodot kuten suun terveydenhuolto, fysioterapia, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä psykologipalvelut.

Jokaisessa hoitokontaktissa tulee kirjata diagnoosi tai käyntisyy, vaikka se olisi sama joka kerralla. Diagnoosi tulisi kirjata tarkimmalla mahdollisella tasolla. Otsikkotason koodeja ei tule käyttää. Mikäli tarkkaa diagnoosia ei voida asettaa, käytetään otsikkokoodin sijasta 8- tai 9-loppuista alakoodia. 

ICPC-prosessikoodeja ei käytetä hoidon syyn tai käyntisyyn kirjaamiseen, mutta niillä voi esim. kirjata käyntisyyksi kirjattuun terveysongelmaan liittyvän hoitotoimen. Toimenpiteet kirjataan ensisijaisesti THL-Toimenpideluokituksella.

Jos yhteydenotto koskee yleistä neuvontaa tai ohjausta, siitä ei kirjata käyntitekstiä eikä tehdä hoitoilmoitusta.

THL ei erikseen ohjeista yksittäisten koodien käyttöä lukuun ottamatta lakisääteisiä terveystarkastuksia, joista on ohjeistettu esim. Tiedä ja toimi –korteissa. Palvelutilanteessa oleva ammattilainen on paras henkilö arvioimaan, mikä ICPC-2 –koodi tai koodit soveltuvat kuvaamaan asiakkaan käyntisyytä parhaiten. Organisaatiot voivat myös itse laatia suosituksia koodien käyttöön. Lisäksi ammattiliitoilla tai -yhdistyksillä voi olla omia suosituksia.

Tiedä ja toimi -kortteja
Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Kaikki vastaanotolla käsiteltävät ongelmat kirjataan. Käyntisyitä tai diagnooseja voi olla yksi tai useampia. Tärkein ja käynnin ensisijainen syy kirjataan päädiagnoosiksi tai ensisijaiseksi käynnin syyksi.

Jos asiakas käy saman päivän aikana eri ammattihenkilöiden vastaanotolla, ne kirjataan erillisiksi käynneiksi ja jokaiselle käynnille kirjataan diagnoosi tai käyntisyy. Erillisenä käyntinä ei pidetä esim. toisen ammattilaisen avustamista (esim. verenpainemittaus, pikaCRP). Poikkeuksena tästä ovat rokotukset. Kaikki annetut rokotukset tulee kirjata käyntinä (osana käyntikirjausta) eli niitä ei pidä kirjata niin sanotuksi avustavaksi suoritteeksi.
Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Hoitoonpääsyssä seurataan yhteydenoton, hoidon tarpeen arvioinnin ja käynnin toteutumista lain määrittelemissä ajoissa. THL:n tuottamilla hoitoonpääsyn raporteilla seurataan enimmäisaikoja terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän hoidon tarpeen arvioinnin ja toteutuneen käynnin välisinä aikoina. Ajanvarauksen tieto ei ole pakollinen.

Kuvio 1. Odotukseen kulunut aika hoitoonpääsyn piiriin kuuluvilla - mittauspisteet

Säännöksiä kaikkia ikäryhmiä koskevasta hoidon tarpeen arviosta ja kiireettömästä hoitoon pääsystä on terveydenhuoltolaissa, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019, opiskeluterveydenhuoltolaki), vankeuslaissa (767/2005) ja tutkintavankeuslaissa (768/2005).

• Julkisen terveydenhuollon palveluntuottajan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. 
• Potilaalle takaisinsoittojen tai sähköisten vastausten tulee toteutua saman päivän aikana yhteydenotosta.
• Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän kuluessa potilaan yhteydenotosta tai kun hoitoonpääsyn piiriin liittyvä asia tulee esiin.
• Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava potilaalle välittömästi. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 § (Finlex).)

Suun terveydenhuolto

• Suun terveydenhuollossa ensimmäinen tutkimus- tai hoitotapahtuma on järjestettävä viimeistään neljän kuukauden kuluessa (1.11.2024 alkaen kolmen kuukauden kuluessa).
• Jos ensimmäinen hoitotapahtuma on muulle kuin hammaslääkärille, vielä tarvittava jatkokäynti hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa ensimmäisestä käynnistä tai kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arviosta.
• Jos todetaan tarve perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen, pääsy on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa.

Muu perusterveydenhuollon avohoito

• 1.9.2023 lähtien laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista koskien hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
• Jos ensimmäinen, 14 vuorokauden kuluessa toteutettava käynti on tapahtunut muulle laillistetulle terveydenhuollon ammattihenkilölle kuin lääkärille, vielä tarpeelliseksi todettu jatkokäynti lääkärille on toteutettava seitsemän vuorokauden kuluessa.
• Osaa hoitotapahtumia koskee kolmen kuukauden enimmäisaika, jos yksilöllistä määräaikaa ei ole määritelty hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa. Esimerkiksi
  • kuntoutuspalveluiden ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma.
  • terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi tiettyjen rokotusten ensimmäinen käynti (esim. opiskeluun ja työhön liittyvät, pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset sekä rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset).
  • hoitotapahtumat, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi. Tällainen on esimerkiksi terveystarkastuskäynti ajokorttia varten.

Lisätietoa hoitoonpääsystä

• Terveydenhuoltolaki (Finlex)
• Hoitotakuun tiukentaminen (STM)
• Hoitotakuu ohjekirje (STM)

Hoitoonpääsyn enimmäisajat eivät koske tiettyjä ennaltaehkäiseviä palveluja, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen. Näitä ovat esimerkiksi 

• terveydenhuoltolain 13 §:n mukaisesti annettava terveysneuvonta ja terveystarkastukset
• ehkäisyneuvonta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävät palvelut
• niin sanotun neuvola-asetuksen mukaiset neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat määräaikaistarkastukset
• seulonnat
• osa rokotuksista (joista on erityissääntelyä).

Hoitoonpääsyn enimmäisajat eivät myöskään koske hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia seurantakäyntejä samasta asiasta.

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Lisätietoa

• Terveydenhuoltolaki (Finlex)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista (Finlex)
• Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Finlex)
• Valtioneuvoston asetus seulonnoista (Finlex)

Hoidon tarpeen arviointi on yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

Hoidon tarpeen arviointi tehdään saman arkipäivän kuluessa

• kun asiakas ottaa yhteyttä ja hänellä on hoidon tarve. Hyvinvointialueen tai muun julkisen terveydenhuollon palveluntuottajan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön.
• kun tulee esiin uusi terveysongelma (sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusi oire tai toimintakyvyn alenema) tai muu hoitotakuun piiriin kuuluva asia, jota ei voida hoitaa saman tien.
• jos potilas on hoidon tarpeen arvion perusteella ohjattu muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon ja tarvitaan vielä lääkärin tai hammaslääkärin käynti.
• jos hammaslääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen ohjaa perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoon.

Hoidon tarpeen arvioinnissa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi terveydenhuoltolain mukaisesti muun muassa sen, kuuluuko asia hoitotakuun piiriin, missä ajassa hoitoon tulisi päästä ja kenelle ammattihenkilölle. Arvioinnista tehdään tarvittavat potilasasiakirjamerkinnät.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen kirjaaminen

• Jos asia kuuluu hoitotakuun piiriin, niin kirjaa hoidon tarpeen arvioinnin tulos rakenteisesti käyttäen hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta.
• Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti. Jos tietojärjestelmä kuitenkin pakottaa kirjaamaan tulosluokan, käytä tulosluokkaa Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.
• Tarkista vielä oikeiksi ajanvarauksen tai käynnin palvelumuoto, käynnin luonne (sairaanhoito vai terveydenhoito), kiireellisyys, yhteystapa ja käynnin syy. 
• Myös kiireellisistä asioista kirjataan hoidon tarpeen arviointi. Kiireelliset asiat eivät kuulu kiireettömän hoitoonpääsyn seurantaan, mutta tietoja hyödynnetään jatkossa kiireellisen hoidon seurannassa.

Lisätietoa
Hoitotakuun tiukentaminen (STM)
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn kirjaamisohjeet (Julkari) 

Hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokan valinnassa arvioidaan ensisijaisesti potilaan asiaa ja vointia, joiden perusteella arvioidaan tutkimusten tai hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä sekä sitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

Voimassa oleva luokitus 1.9.2023 alkaen:

• Y10 Hätätilanne 112                
• Y11 Päivystys  
• Y12 Päivystys 24 tunnin sisällä mutta ei yöllä                         
• Y13 Akuutti- tai kiirevastaanotto virka-aikana 3 vrk:n kuluessa                    
• Y21 Hoito ensikontaktissa      
• Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa                   
• Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle
• Y31 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 14 vrk:n kuluessa      
• Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa       
• Y33 Ajanvaraus lääkärin jatkokäynnille 7 vrk:n kuluessa      
• Y34 Ajanvaraus hammaslääkärin jatkokäynnille 4 viikon kuluessa               
• Y35 Ajanvaraus jatkokäynnille perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärille 3 kk:n kuluessa
• Y36 Ajanvaraus hammaslääkärin jatkokäynnille 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista
• Y41 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 14 vrk:n kuluessa                      
• Y42 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa
• Y43 Ohjaaminen hammaslääkärille toisen palveluntuottajan palveluun 4 viikon kuluessa
• Y44 Ohjaaminen erikoishammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa
• Y45 Ohjaaminen hammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista 
• Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.

Vanhat koodit, joiden voimassaolo on päättynyt:

• Y18 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon (päättynyt vuonna 2023)
• Y19 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun (päättynyt vuonna 2023)
• Y20 Ajanvaraus tai muu hoidon järjestely (päättynyt vuonna 2011).

Koodit ja niiden määritelmät ovat luettavissa Koodistopalvelimelta ja kirjaamisohjeista.
Koodistopalvelin (Kela)
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn kirjaamisohjeet (Julkari)

1.9.2023 muuttuneen Terveydenhuoltolain mukainen hoitoonpääsyn raportointi julkaistiin lokakuussa 2023. Raportoinnissa ovat mukana seuraavat Avohilmo-tiedot.

Yleiset poimintaehdot:

• Palveluntuottajat: raportoinnissa ovat mukana hyvinvointialueet, YTHS, vankiterveydenhuolto ja Maahanmuuttovirasto sekä näiden toimijoiden esimerkiksi yksityisiltä palveluiden tarjoajilta ostamat palvelut.
• Dimensio lainsäädäntö: hoidon tarpeen arviointi on tehty joko ennen tai jälkeen 1.9.2023.
• Käynti on tapahtunut eli ajanvarausta tai käyntiä ei ole peruttu.
• Jos raporttikohtaisesti muuta ei mainita, niin vertailutietona käytetään palveluntuottajien kiireettömiä sairaanhoidollisia käyntejä, joihin verrataan hoitoonpääsykäyntejä eli niitä kiireettömiä sairaanhoidollisia käyntejä, joihin on yhdistynyt hoidon tarpeen arviointi. Jos raportti on rajattu tiettyjen ammattiryhmien käyntien tarkasteluun, käytetään vertailutietona näiden ammattiryhmien toteutuneita kiireettömiä sairaanhoidollisia käyntejä.
• Palvelumuodot perusterveydenhuollon raporteissa: kaikki muut lukuun ottamatta T60 suun terveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa (T30, T31, T32).
• Palvelumuodot suun terveydenhuollon raporteissa: T60 suun terveydenhuolto tai T27 opiskeluterveydenhuolto. 
• Käynnin luonne: sairaanhoito (SH), jos ei raporttikohtaisesti muuta mainita. Jos käynnistä ei tätä löydy, käytetään hoidon tarpeen arvioinnin käynnin luonnetta.
• Käynnin kiireellisyys: kiireetön (E tai 2). Jos tieto puuttuu: hoidon tarpeen arvioinnin kiireellisyys kiireetön (E tai 2).
• Käynnin kävijäryhmä: muu kuin yhteisötilaisuus (4 tai 6).
• Käynneistä mukana ovat sekä fyysiset käynnit että etäasioinnit (vanhat ja uudet koodit): 
  • Fyysiset käynnit: R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla, R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona, R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla, R40 Sairaalakäynti, R41 Ammattihenkilön käynti muualla kuin kotona tai työpaikalla.
  • Etäasioinnit: R50 Puhelinyhteys, R51 Sähköinen asiointi, R52 Reaaliaikainen etäasiointi, R55 Kirje, R56 Etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia.
• Hoidon tarpeen arviointi ei ole tiedossa: käytetään vain laaturaporteissa.

Raporttikohtaiset poimintaehdot:

Raportit: "Hoitoonpääsy perusterveydenhuoltoon 14 vuorokauden kuluessa" ja "Hoitoonpääsytietojen osuus sairaanhoidon kiireettömistä käynneistä".

• Ammatti: lääkärit, muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat, psykologit psykoterapeutit ja puheterapeutit, ravitsemusalan asiantuntijat, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit ym., sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ym. tai muu ammattiryhmä.
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ennen 1.9.2023 (Dimensio Lainsäädäntö): Y18, Y19, Y21, Y22, Y20 tai Y31, Y32, Y41, Y42.
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos 1.9.2023 jälkeen (Dimensio Lainsäädäntö): Y18, Y19, Y21, Y22, Y20 tai Y31, Y41.
• Odotusaikaluokitus: 0-7 vrk, 8-14 vrk, 15-39 vrk 31-90 vrk ja yli 90 vrk.

Perusterveydenhuollon lääkärin jatkohoidon toteutuminen seitsemän vuorokauden kuluessa

• Ammatti: lääkärit.
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y33.
• Odotusaikaluokitus: 0-7 vrk, yli 7vrk.

Hoitoonpääsy perusterveydenhuoltoon kolmen kuukauden kuluessa.

• Ammatti: lääkärit, muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat, psykologit psykoterapeutit ja puheterapeutit, ravitsemusalan asiantuntijat, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit ym., sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ym. tai muu ammattiryhmä.
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y32, Y42.
• Odotusaikaluokitus: 0-3 kk, yli 3 kk.
• Käynnin luonne: sairaanhoito (SH) tai terveydenhoito (TH).

Raportit: "Hoitoonpääsyn enimmäisajan toteutuminen suun terveydenhuollossa (1.9.2023-31.10.2024 4 kuukauden kuluessa ja 1.11.2024 alkaen 3 kuukauden kuluessa)" ja "Hoitoonpääsykäyntien osuus kaikista suun terveydenhuollon sairaanhoidon kiireettömistä käynneistä".

• Ammatti: hammaslääkäri, suuhygienisti (hammashuoltaja) tai hammashoitaja.
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ja odotusaikaluokitus: 
  • Ennen 1.9.2023 (Dimensio lainsäädäntö): Y18, Y19, Y21, Y22, Y20.
  • Jälkeen 1.9.2023 (Dimensio lainsäädäntö): Y18, Y19, Y21, Y22, Y20 tai Y32, Y42.
• Odotusaikaluokitus: 0-90 vrk, 91-120 vrk, 121-180 vrk, yli 180 vrk.

Hammaslääkärin jatkokäynnille pääsy neljän viikon kuluessa ensimmäisestä hoitoonpääsykäynnistä.

• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y34, Y43.
• Ammatti: hammaslääkärit.
• Odotusaikaluokitus: 0-4 vk, yli 4 vk

Hammaslääkärin jatkokäynnille pääsy neljän kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoidon tarpeen arvioinnista (1.11.2024 alkaen kolmen kuukauden kuluessa).

• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y36, Y45.
• Ammatti: hammaslääkärit.
• Odotusaikaluokitus: 0-3 kk, 3-4 kk, yli 4 kk.

Erikoishammaslääkärin hoitoonpääsyn toteutuminen 3 kuukauden kuluessa

• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y35, Y44.
• Ammatti: hammaslääkärit.
• Odotusaikaluokitus: 0-3 kk, yli 3 kk.

Vaihtoehtojen ja luokitusten tarkemmat kuvaukset löytyvät päivitysten jälkeen ensimmäiseksi Koodistopalvelimelta ja myöhemmin uusimmasta hoitoilmoitusoppaasta.
Kansallinen koodistopalvelin (Kela)
Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle

Laaturaporteilla ovat mukana kaikki hoidon tarpeen arviointien tulokset ja myös sellaiset käynnit, joista tietoja puuttuu. Hoitoonpääsyn tietokantaraporteilla (kuutiot ja tiivisteet) on mukana vain hoitotakuuseen kuuluvat asiat.
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tietokantaraportit

Tiedot toimitetaan sähköisesti palveluntuottajien potilastietojärjestelmistä.
Tiedonkeruu

Saapuneita tietoja voi tarkistaa pikaraportilta, joka päivittyy päivittäin.
Pikaraportti Avohilmo-tietojen tarkistus

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat yhteisessä valvontaohjelmassaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuun ja omavalvonnan toteutumista.
Perusterveydenhuollon valvonta (Valvira)

1.9.2023 alkaen laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos asiakas ottaa yhteyttä muuhun kuin laillistettuun terveydenhuollon ammattihenkilöön, hänet ohjataan välittömästi laillistetulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka arvioi hoidon tarpeen ja tekee potilasasiakirjamerkinnät.

Siirtymäaika nimikesuojatuille ammattihenkilöille on 31.8.2027 saakka, jos nimikesuojattu ammattihenkilö, esimerkiksi lähihoitaja, jo tekee kyseistä työtä ja hänellä on riittävä osaaminen ja kokemus. Suun terveydenhuollossa nimikesuojattu ammattilainen, esimerkiksi hammashoitaja, voi edelleen tehdä hoidon tarpeen arviointeja.

Lisätietoa:
Ammattioikeudet (Valvira)
Hoitotakuun tiukentaminen (STM)

Hoidon tarpeen arviointi tehdään aina, kun asiakas ottaa yhteyttä ja hänellä on hoidon tarve. Hoidon tarpeen arvioinnissa tulee arvioida, kuuluuko asia hoitoonpääsyseurannan piiriin.

Jos asiakkaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli, sen mukaiset käynnit eivät kuulu hoitoonpääsyseurannan piiriin. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveydenhuollon ammattilainen arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja kokonaisarvion perusteella sen, pitääkö aiemmin tehdystä hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta poiketa. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ja enimmäisaika riippuu potilaan tilanteesta ja asiasta.

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen kirjaaminen

• Jos asia kuuluu hoitotakuun piiriin, niin kirjaa hoidon tarpeen arvioinnin tulos rakenteisesti käyttäen hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta.
• Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ei tarvitse kirjata rakenteisesti. Jos tietojärjestelmä kuitenkin pakottaa kirjaamaan tuloksen, käytä tulosluokkaa Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.
• Tarkista vielä oikeiksi ajanvarauksen tai käynnin palvelumuoto, käynnin luonne (sairaanhoito vai terveydenhoito), kiireellisyys, yhteystapa ja käynnin syy. 

Myös kiireellisistä asioista kirjataan hoidon tarpeen arviointi. Kiireelliset asiat eivät kuulu kiireettömän hoitoonpääsyn seurantaan, mutta tietoja hyödynnetään jatkossa kiireellisen hoidon seurannassa.

Päivystystilanteet ja kiirevastaanotto

• Y10 Hätätilanne 112 = potilas tarvitsee välitöntä apua ja hoitoa äkillisen ja henkeä uhkaavan sairauden, vamman tai sen uhan vuoksi.
• Y11 Päivystys = potilas tarvitsee äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi päivä-, ilta- tai yöaikaan annettavaa kiireellistä hoitoa, jota ei voida ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli, tai potilas otetaan päivystykseen, koska kiireellisen hoidon toteutuminen muussa terveydenhuollon yksikössä on epävarmaa.
• Y12 Päivystys 24 tunnin sisällä, mutta ei yöllä = potilas tarvitsee äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi päivä- ja ilta-aikaan annettavaa kiireellistä hoitoa, mutta yöaikaan potilas pystyy odottamaan hoitoa seuraavaan aamuun.
• Y13 Akuutti- tai kiirevastaanotto virka-aikana 3 vrk:n kuluessa = potilas tarvitsee hoitoa tai tarkemman arvion hoidon tarpeesta viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta.

Vanhat hoidon tarpeen arvioinnin tulokset (voimassa vuoteen 2023 saakka)

• Jos terveydenhuollon ammattilainen ohjaa asiakkaan yhteispäivystykseen, hän kirjaa koodin Y19 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun.
• Jos asiakas ohjataan terveysaseman omalle kiirevastaanotolle, kirjataan koodi Y18 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon.

Hoitoonpääsy koskee perusterveydenhuollon kiireettömiä avopalveluita, myös kuntoutusta. Kuntoutuspalvelujen ensimmäinen käynti tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Enimmäisaika on kolme kuukautta, jos hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa ei ole tai siinä ei ole määritelty yksilöllistä tavoiteaikaa. Kokonaisarvion mukaan tarvittaessa pitää hoitaa nopeamminkin kuin kolmen kuukauden kuluessa eli kolme kuukautta on enimmäisaika. Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelma on tehty, pitää hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä arvioida pitääkö siitä poiketa potilaan voinnin ja asian vuoksi.

Jos potilaan on mahdollista hakeutua suoraan laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön hoitoon ilman lääkärin tai hoitajan vastaanottoa, kyseessä on suoravastaanotto. Jos tällaisessa tilanteessa hoitoon hakeutumisen syy on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusi oire tai toimintakyvyn alenema, laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Suoravastaanottoja voi olla esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeuteilla sekä psykologeilla.

Hoidon tarpeen arvioinnin tulosvaihtoehtoja

• Jos potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa määritellään yksilöllinen määräaika ja tietojärjestelmässä on pakko kirjata hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei kuitenkaan tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa tai yksilöllistä määräaikaa ei ole: Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa.
• Suoravastaanotot: Y31 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 14 vrk:n kuluessa.

Lisätietoa 
Hoitotakuun ohjekirje (STM)

Yleisestä neuvonnasta ei tehdä tilastomerkintöjä.

Sekä terveydenhoidollisista että sairaanhoidollisista käynneistä osa kuuluu hoitoonpääsyn seurantaan.

Esimerkiksi seuraavat terveydenhoidolliset käynnit kuuluvat hoitoonpääsyn seurantaan

• ajokorttiterveystarkastukset
• opiskeluun ja työhön liittyvät rokotukset
• rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset.

Nämä käynnit siis kirjataan terveydenhoidoksi ja kirjataan hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokka Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa. Hoitoonpääsyn raportoinnissa nämä käynnit löytyvät raportilta ”Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn kolmen kuukauden enimmäisajan toteutuminen”.

Hoitoonpääsyn piiriin eivät kuulu

• Sellaiset rokotukset, joiden antamisesta säädetään erikseen, esimerkiksi lasten ja nuorten kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja Covid-19-rokotukset.
• Kiireelliset rokotukset esimerkiksi altistumistilanteisiin liittyen kuten vesikauhurokote, koska ne annetaan kiireellisenä eikä kiireettömänä hoitona.

Hoitoonpääsyn seurantaan kuuluu tiettyjä rokotteita (enimmäisaika 3 kk tai yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti) esimerkiksi: 

• opiskeluun ja työhön liittyvät rokotukset
• rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset
• pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset.

Myös ostopalvelujen hoitoonpääsytiedot toimitetaan Avohilmo-tiedonkeruuseen. Tiedot pitää lähettää THL:ään myös silloin, kun julkinen viranomainen (esim. hyvinvointialue) hankkii palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna tai antamalla palvelusetelin tai ulkoistamalla palvelun. Palveluiden järjestämisestä vastaava taho on velvollinen huolehtimaan, että em. tapauksissa yksityinen palveluntuottaja toimittaa Hilmo-tiedot THL:ään.
Hilmo-opas (Yhteistyötilat)

Hoidon tarpeen arviointi ja käynti pyritään kirjattaessa yhdistämään toisiinsa, jotta myös ostopalvelujen hoitoonpääsyn enimmäisaikojen toteutumista pystytään mittaamaan ja raportoimaan.

1.9.2023 alkaen hoidon tarpeen arvioinnin tulosvaihtoehtoja:

• Y41 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 14 vrk:n kuluessa
• Y42 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa
• Y43 Ohjaaminen hammaslääkärille toisen palveluntuottajan palveluun 4 viikon kuluessa
• Y44 Ohjaaminen erikoishammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa
• Y45 Ohjaaminen hammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista

Vanha tulos:

• Y19 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun (voimassaolo päättynyt 2023).

Koodien tarkemmat määritelmät ovat luettavissa Koodistopalvelimelta ja kirjaamisohjeista.
Koodistopalvelin (Kela)
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn kirjaamisohjeet (Julkari) 

Yleensä kyllä. Myös silloin kirjataan käynti tai etäkontakti, kun hoito toteutuu saman tien esimerkiksi puhelimessa tai chatissä (Y21 hoito ensikontaktissa).

Näihin hoidon tarpeen arviointeihin ei liity käyntiä tai etäkontaktia:

• Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa                   
• Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle.

• Jos lähettäjä on tehnyt kokonaisarvionsa mukaisesti potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan merkinnän yksilöllisestä tavoiteajasta, toimitaan lähetteen mukaisesti. Tällöin asia ei kuulu hoitoonpääsyn seurantaan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko järjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Jos yksilöllistä tavoiteaikaa ei ole kirjattu, pitää terveydenhuollon ammattihenkilön arvioida kuuluuko potilaan asia terveydenhuoltolain mukaiseen hoitoonpääsyn seurantaan ja missä ajassa hoitoon tulisi päästä. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokka kirjataan huomioiden potilaan asia ja vointi.
• Huomioitavaa myös on, että hoitoon tai tutkimukseen tulee päästä hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti ja laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kokonaisarvion perusteella.

Lisätietoa: Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Hoidon tarpeen arviointi ja käynti tai etäkontakti kirjataan pääasialliselle asiaa hoitavalle ammattilaiselle eli sille, joka asioi potilaan kanssa. Potilaan hoitoonpääsyn aika lasketaan tästä hoidon tarpeen arvioinnista ja siihen liittyvästä käynnistä tai etäkontaktista.

Jos jotain ammattilaista konsultoidaan asiaan liittyen, kirjataan lisäksi hänelle konsultaatio. Siihen ei tarvitse kirjata hoidon tarpeen arviointia. Konsultaatioiden määrää seurataan Avohilmo-raportoinnissa.

Hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä saman päivän aikana yhteydenotosta. Jos esimerkiksi sairaanhoitaja ei osaa sitä tehdä, lääkärin konsultaatio pitää saada saman päivän aikana.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksena käytetään sitä tulosluokkaa, jota asiakkaan terveysongelman hoitaminen hoitotakuun enimmäisajassa edellyttää, esimerkiksi

• Y31 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 14 vrk:n kuluessa
• Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa.

Myös Y21 Hoito ensikontaktissa voidaan käyttää, jos asiakkaan asia hoidetaan ensikontaktissa yhteystavasta riippumatta esimerkiksi omahoito-ohjeiden ja neuvojen avulla tai muulla tarpeen mukaisella tavalla. 

Kyllä. Mitään ikäryhmiä ei ole rajattu pois hoitoonpääsyn seurannasta. Kiireettömissä asioissa sovelletaan samoja enimmäisaikoja kuin aikuisillakin. Kiireelliset asiat hoidetaan asian ja tilanteen mukaisella kiireellisyydellä.

Potilaan tilanteesta tehdään siis aina kokonaisarvio, jonka perusteella häntä hoidetaan. Enimmäisajat ovat takarajoja ja potilas tulee tarvittaessa hoitaa nopeamminkin kokonaisarvion perusteella.

Lääkärin ja hammaslääkärin jatkokäynneistä sekä erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen ohjaamisesta pitää kirjata uusi hoidon tarpeen arviointi, jotta tiedetään

• kelle ammattihenkilölle ja missä enimmäisajassa potilaan tuli päästä jatkokäynnille
• voidaan mitata hoidon tarpeen arvioinnin ja käynnin välinen aika eli missä ajassa hoitoonpääsy todellisuudessa toteutui.

Terveydenhuoltolaissa on erikseen määritelty enimmäisajat lääkärin ja hammaslääkärin hoitoonpääsykäyntiä seuraaville jatkokäynneille sekä erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen. Näiden käyntien enimmäisaikojen toteutumista siis seurataan myös hoitoonpääsyn raportoinnissa. Esimerkiksi sairaanhoitajan jatkokäynnille ei siis ole määritelty enimmäisaikaa, eikä se siis kuulu hoitoonpääsyn raportointiin.

Jatkokäyntien hoidon tarpeen arvioinnin tulosvaihtoehtoja:

• Y33 Ajanvaraus lääkärin jatkokäynnille 7 vrk:n kuluessa
• Y34 Ajanvaraus hammaslääkärin jatkokäynnille 4 viikon kuluessa
• Y35 Ajanvaraus jatkokäynnille perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärille 3 kk:n kuluessa
• Y36 Ajanvaraus hammaslääkärin jatkokäynnille 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista*
• Y43 Ohjaaminen hammaslääkärille toisen palveluntuottajan palveluun 4 viikon kuluessa
• Y44 Ohjaaminen erikoishammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa
• Y45 Ohjaaminen hammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista.*

* 1.9.2023 - 31.10.2024 Suun terveydenhuollossa 4 kk kuluessa.

Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman päivän aikana, kun asiakas ottaa yhteyttä tai tulee esiin hoitoonpääsyyn liittyvä asia, jota ei voida hoitaa heti. Hoito tai tutkimus pyritään järjestämään lain määrittämässä ja asian vaatimassa enimmäisajassa. Tarvittaessa aika järjestetään esimerkiksi toisessa toimipisteessä kohtuullisen välimatkan päässä tai ostopalveluna.

Jos aikoja on antaa, niin aika annetaan, vaikka enimmäisaika ylittyisikin. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos määrittyy potilaan asian mukaan. Tuloksia ovat esimerkiksi

• Y31 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 14 vrk:n kuluessa
• Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa (1.9.2023 - 31.10.2024 suun terveydenhuollossa 4 kk kuluessa).

Jos aikoja ei ole lainkaan antaa, käytetään hoidon tarpeen arvioinnin tulosta Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa.

Lisätietoa: Hoitotakuun ohjekirje 2023 (STM).

Hoito voidaan järjestää myös palveluntuottajan toisessa toimipisteessä. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta muussa yksikössä ja hän saa jäädä odottamaan hoitoa valitsemaansa yksikköön tai tietylle ammattihenkilölle. Hoitotakuulainsäädännön noudattaminen edellyttää, että toimipisteet, johon potilas ohjataan hoitotakuulainsäädännön velvoitteiden noudattamiseksi, on sijaittava kohtuullisen välimatkan päässä. Enimmäisvälimatkaa ei ole määritetty.

Potilas voi päättää, että hän haluaa hoitoajan määräajan jälkeen. Potilasta on kuitenkin informoitava hänen oikeudestaan saada hoito säädetyssä enimmäisajassa. Potilaalle on pyrittävä löytämään sopiva hoitoaika kohtuullisessa ajassa mahdollisimman nopeasti.

Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos aika varataan asiakkaan toivomuksesta tarjottua myöhempään ajankohtaan enimmäisajan ulkopuolelle: Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle.

Lisätietoa: Hoitotakuun ohjekirje 2023 (STM).

Jos potilas hakeutuu ensimmäistä kertaa hammastarkastukseen, eikä hoitosuunnitelmaa ole, hammastarkastus kuuluu hoitoonpääsyn seurantaan.

• Käynnin luonne: sairaanhoito (SH).
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa (1.9.2023 - 31.10.2024 suun terveydenhuollossa 4 kk kuluessa).

Poikkeus: neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia määräaikaistarkastuksia ohjaa oma lainsäädäntönsä ja siksi ne eivät kuulu hoitoonpääsyn seurantaan. 

• Käynnin luonne: terveydenhoito (TH).
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko tietojärjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.

Jos hoitosuunnitelma on tehty ja siinä on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli, sen mukaiset käynnit eivät kuulu hoitoonpääsyn seurantaan.

• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko tietojärjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Asiakkaan ottaessa yhteyttä ammattilainen kuitenkin arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja kokonaisarvion perusteella sen, pitääkö aiemmin tehdystä hoitosuunnitelmasta poiketa.

Jos tehdystä hoitosuunnitelmasta pitää poiketa, asia kuuluu hoitoonpääsyn seurantaan. Tällöin kirjattava hoidon tarpeen arvioinnin tulos riippuu potilaan voinnista ja asiasta.

Voimassa olevat yhteystavat etäasioinnissa ovat R52 ja R56:

• R52 eli Reaaliaikainen etäasiointi tarkoittaa asiakkaan ja ammattihenkilön välistä etäasiointia reaaliaikaisessa kontaktissa, esim. puhelimella tai videoneuvottelulla. 
• R56 eli etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia tarkoittaa asiakkaan ja ammattihenkilön välistä etäasiointia ilman reaaliaikaista kontaktia, esim. kirjeellä, asiointitilin kautta, sähköpostilla tai sähköisellä asiointijärjestelmällä, verkkopalvelulla tai chatilla.

Ohje etäasioinnin kirjaamisesta ja luokituksista (PDF 157 kt)
Koodistopalvelu (Kanta)

Etäasioinnit kirjataan seuraavilla yhteystavoilla:

• R52 eli Reaaliaikainen etäasiointi tarkoittaa asiakkaan ja ammattihenkilön välistä etäasiointia reaaliaikaisessa kontaktissa, esim. puhelimella tai videoneuvottelulla. 
• R56 eli etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia tarkoittaa asiakkaan ja ammattihenkilön välistä etäasiointia ilman reaaliaikaista kontaktia, esim. kirjeellä, asiointitilin kautta, sähköpostilla tai sähköisellä asiointijärjestelmällä, verkkopalvelulla tai chatilla.

Etäasioinnit raportoidaan Avohilmo-raporteilla Hilmo-yhteystapojen mukaisesti yhteen laskien vanhat käytössä olleet ja uudet koodit:

• R50 Puhelinyhteys (vuoteen 2018 asti) 
• R51 Sähköinen asiointi (vuoteen 2018 asti) 
• R52 Reaaliaikainen etäasiointi
• R55 Kirje (vuoteen 2018 asti) 
• R56 Etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia.

Lisäksi käytössä on myös muita yhteystapoja, jotka kuvataan Hoitoilmoitusoppaassa ja Koodistopalvelussa.
Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle: Yhteystapa
Koodistopalvelu (Kanta)
Asioinnin sanasto (Sotesanasto)

Läsnäasioinnit eli fyysiset, kasvokkaiset käynnit kirjataan Hilmo-yhteystapojen mukaisesti käyttäen koodeja:

• R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla = asiakkaan käynti ammattihenkilön luona palvelunantajan toimipaikassa.
• R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona = ammattihenkilön käynti asiakkaan luona tämän kotona tai kotia vastaavassa paikassa.
• R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla = ammattihenkilön käynti asiakkaan luona tämän työpaikalla.
• R41 Ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin kotona tai työpaikalla = ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin tämän kotona tai työpaikalla. Huom. Tämä luokka sisältää käynnin asiakkaan luona päiväkodissa, liikkuvassa yksikössä, palvelutalossa tai jossakin tapahtumassa.

Läsnäasioinnit raportoidaan Hilmo-yhteystapojen mukaisesti yhteen laskien vanhat käytössä olleet ja uudet koodit:
• R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla
• R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona
• R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla
• R40 Sairaalakäynti (vuoteen 2018 asti) 
• R41 Ammattihenkilön käynti muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Lisäksi käytössä on myös muita yhteystapoja, jotka kuvataan Hoitoilmoitusoppaassa ja Koodistopalvelussa.
Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle: Yhteystapa
Koodistopalvelu (Kanta)