Usein kysyttyä hoitoilmoitustietojen kirjaamisesta

Taudinmäärittäminen eli diagnoosin tekeminen on lain mukaan lääkärin ja hammaslääkärin tehtävä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Hoitaja voi käyttää käyntisyynä ICD-10 –koodia, jos lääkäri on ensin sen määrittänyt. Tällöin ei tarvitse kirjata samaa asiaa ICPC-2 –koodilla. Diagnoosikoodin teknisenä kirjaajana voi toimia muu kuin lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, esimerkiksi tekstinkäsittelijä. Merkinnän asiasisällöllisenä tekijänä tulee kuitenkin aina olla lääkäri.

Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Suositus on, että lääkärit eivät kirjaisi käyntisyitä ICPC-2 -luokituksella. Lääkärin tulee käyttää ICD-10 -luokitusta diagnoosien kirjaamiseen.

Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Jokaisesta käynnistä ja hoitojaksosta ja kontaktista on kirjattava diagnoosi tai käyntisyy. Mukaan lukien

• terveystarkastukset
• hoidon tarpeen arvioinnit
• kotikäynnit
• etäasioinnit (esimerkiksi puhelin, video, chat) ja muut yhteystavat
• konsultaatiot, joissa tehdään hoitopäätöksiä
• eri palvelumuodot kuten suun terveydenhuolto, fysioterapia, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä psykologipalvelut.

Jokaisessa hoitokontaktissa tulee kirjata diagnoosi tai käyntisyy, vaikka se olisi sama joka kerralla. Diagnoosi tulisi kirjata tarkimmalla mahdollisella tasolla. Otsikkotason koodeja ei tule käyttää. Mikäli tarkkaa diagnoosia ei voida asettaa, käytetään otsikkokoodin sijasta 8- tai 9-loppuista alakoodia. 

ICPC-prosessikoodeja ei käytetä hoidon syyn tai käyntisyyn kirjaamiseen, mutta niillä voi esim. kirjata käyntisyyksi kirjattuun terveysongelmaan liittyvän hoitotoimen. Toimenpiteet kirjataan ensisijaisesti THL-Toimenpideluokituksella.

Jos yhteydenotto koskee yleistä neuvontaa tai ohjausta, siitä ei kirjata käyntitekstiä eikä tehdä hoitoilmoitusta.

THL ei erikseen ohjeista yksittäisten koodien käyttöä lukuun ottamatta lakisääteisiä terveystarkastuksia, joista on ohjeistettu esim. Tiedä ja toimi –korteissa. Palvelutilanteessa oleva ammattilainen on paras henkilö arvioimaan, mikä ICPC-2 –koodi tai koodit soveltuvat kuvaamaan asiakkaan käyntisyytä parhaiten. Organisaatiot voivat myös itse laatia suosituksia koodien käyttöön. Lisäksi ammattiliitoilla tai -yhdistyksillä voi olla omia suosituksia.

Tiedä ja toimi -kortteja
Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Kaikki vastaanotolla käsiteltävät ongelmat kirjataan. Käyntisyitä tai diagnooseja voi olla yksi tai useampia. Tärkein ja käynnin ensisijainen syy kirjataan päädiagnoosiksi tai ensisijaiseksi käynnin syyksi.

Jos asiakas käy saman päivän aikana eri ammattihenkilöiden vastaanotolla, ne kirjataan erillisiksi käynneiksi ja jokaiselle käynnille kirjataan diagnoosi tai käyntisyy. Erillisenä käyntinä ei pidetä esim. toisen ammattilaisen avustamista (esim. verenpainemittaus, pikaCRP). Poikkeuksena tästä ovat rokotukset. Kaikki annetut rokotukset tulee kirjata käyntinä (osana käyntikirjausta) eli niitä ei pidä kirjata niin sanotuksi avustavaksi suoritteeksi.
Diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisohjeita

Hoitoon pääsyssä seurataan yhteydenoton, hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireettömän hoitotapahtuman toteutumista lain määrittelemissä enimmäisajoissa. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn seurannan vaiheet on kuvattu Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tiedot -verkkosivulla.
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tiedot

THL:n tuottamilla hoitoonpääsyn raporteilla seurataan enimmäisaikoja terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän hoidon tarpeen arvioinnin ja toteutuneen hoitotapahtuman välisenä aikana.

Säännöksiä kaikkia ikäryhmiä koskevasta hoidon tarpeen arviosta ja kiireettömästä hoitoon pääsystä on terveydenhuoltolaissa, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019, opiskeluterveydenhuoltolaki), vankeuslaissa (767/2005) ja tutkintavankeuslaissa (768/2005).

• Julkisen terveydenhuollon palveluntuottajan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön. 
• Potilaalle takaisinsoittojen tai sähköisten vastausten tulee toteutua saman arkipäivän aikana yhteydenotosta.
• Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän kuluessa potilaan yhteydenotosta tai kun hoitoon pääsyn piiriin liittyvä asia tulee esiin.
• Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava potilaalle välittömästi. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 § (Finlex).)

Suun terveydenhuolto

1.1.2025 alkaen

Alle 23-vuotiaat

• Ensimmäinen hoito- tai tutkimustapahtuma tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.

• Jos ensimmäinen hoitotapahtuma toteutui muulle suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkärille ja vielä tarvitaan hammaslääkärin hoitoa tai tutkimusta, hammaslääkärin jatkohoito tulee järjestää neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta tai kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisestä potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.

• Pääsy erikoishammaslääkärille tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ammattilainen on todennut palvelun tarpeen.

23 vuotta täyttäneet

• Ensimmäinen hoito- tai tutkimustapahtuma tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.
• Jos ensimmäinen hoitotapahtuma toteutui muulle suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkärille ja vielä tarvitaan hammaslääkärin hoitoa tai tutkimusta, hammaslääkärin jatkohoito tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa alkuperäisestä tutkimuksen tai hoidon tarpeen arviosta.
• Pääsy erikoishammaslääkärille tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ammattilainen on todennut palvelun tarpeen.

Kaikenikäiset

• Jos neuvolapalveluihin tai koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvan suun määräaikaisen terveystarkastuksen suorittaa muu suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkäri, ja ammattihenkilö toteaa tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille on järjestettävä neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta.

1.9.2023-31.12.2024

• Suun terveydenhuollossa ensimmäinen tutkimus- tai hoitotapahtuma oli järjestettävä viimeistään neljän kuukauden kuluessa (1.11.2024 alkaen kolmen kuukauden kuluessa).
• Jos ensimmäinen hoitotapahtuma toteutui muulle kuin hammaslääkärille, vielä tarvittava jatkokäynti hammaslääkärille oli järjestettävä neljän viikon kuluessa ensimmäisestä käynnistä tai kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arviosta.
• Jos neuvolapalveluihin tai koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvan suun määräaikaisen terveystarkastuksen suoritti muu suun terveydenhuollon ammattihenkilö kuin hammaslääkäri, ja ammattihenkilö totesi tarpeen hammaslääkärin tutkimukselle tai hoidolle, pääsy hammaslääkärille oli järjestettävä neljän viikon kuluessa palvelun tarpeen toteamisesta.
• Jos todettiin tarve perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen, pääsy oli järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa.

31.8.2023 saakka

• Ensimmäinen hoito- tai tutkimustapahtuma tuli järjestää kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Muu perusterveydenhuollon avohoito

1.1.2025 alkaen

Alle 23-vuotiaat

• Ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä potilaan yhteydenottoa ja ammattilaisen tekemää hoidon tarpeen arviointia seuraavien 14 vuorokauden aikana, jos potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan.
• Kun potilaan hoitoon hakeutumisen syynä oli sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan ja potilas hoidon tarpeen arvioinnin perusteella ohjattu ensin muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle, ja ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitsee terveysongelman hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestettävä ammattihenkilön vastaanottoa seuraavien seitsemän vuorokauden aikana (Terveydenhuoltolaki 51 a §).
• Osaa hoitotapahtumia koskee kolmen kuukauden enimmäisaika, jos yksilöllistä määräaikaa ei ole määritelty hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa. Esimerkiksi
  • kuntoutuspalveluiden ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma.
  • terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi tiettyjen rokotusten ensimmäinen käynti (esim. opiskeluun ja työhön liittyvät, pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset sekä rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset).
  • hoitotapahtumat, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi.

23 vuotta täyttäneet

• Ensimmäinen hoitotapahtuma tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta.
• Jos potilas ohjattiin ensin muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle, ja ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitsee vielä terveysongelman hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, lääkärin jatkokäynti tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisestä tutkimuksen tai hoidon tarpeen arviosta.

1.9.2023-31.12.2024

• laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön hoitoon tuli päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista koskien hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.
• Jos ensimmäinen, 14 vuorokauden kuluessa toteutettava käynti tapahtui muulle laillistetulle terveydenhuollon ammattihenkilölle kuin lääkärille, vielä tarpeelliseksi todettu jatkokäynti lääkärille oli toteutettava seitsemän vuorokauden kuluessa.
• Osaa hoitotapahtumia koski kolmen kuukauden enimmäisaika, jos yksilöllistä määräaikaa ei oltu määritelty hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa. Esimerkiksi
  • kuntoutuspalveluiden ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma.
  • terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi tiettyjen rokotusten ensimmäinen käynti (esim. opiskeluun ja työhön liittyvät, pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset sekä rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset).
  • hoitotapahtumat, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi.

31.8.2023 saakka

• Hoito tuli järjestää kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Lisätietoa hoitoonpääsystä

• Terveydenhuoltolaki (Finlex)
• Hoitoon pääsy (STM)
• Hoitotakuu ohjekirje (STM) 

Hoitoon pääsyn enimmäisajat eivät koske

• hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia seurantakäyntejä
• käyntejä perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla.

Hoitoon pääsyn enimmäisajat eivät myöskään koske tiettyjä ennaltaehkäiseviä palveluja, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen. Näitä ovat esimerkiksi 

• terveydenhuoltolain 13 §:n mukaisesti annettava terveysneuvonta ja terveystarkastukset
• ehkäisyneuvonta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävät palvelut (muut kuin sairaanhoidolliset palvelut)
• niin sanotun neuvola-asetuksen mukaiset neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat määräaikaistarkastukset
• seulonnat
• osa rokotuksista (joista on erityissääntelyä).

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Lisätietoa

• Terveydenhuoltolaki (Finlex)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista (Finlex)
• Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Finlex)
• Valtioneuvoston asetus seulonnoista (Finlex)

Hoidon tarpeen arviointi on yksilöllinen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

Hoidon tarpeen arviointi tehdään saman arkipäivän kuluessa

• kun asiakas ottaa yhteyttä ja hänellä on hoidon tarve. Hyvinvointialueen tai muun julkisen terveydenhuollon palveluntuottajan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön.
• kun tulee esiin uusi terveysongelma (sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusi oire tai toimintakyvyn alenema) tai muu hoitotakuun piiriin kuuluva asia, jota ei voida hoitaa saman tien.
• jos potilas on hoidon tarpeen arvion perusteella ohjattu muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon ja tarvitaan vielä lääkärin tai hammaslääkärin käynti.
• jos hammaslääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen ohjaa perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoon.

Hoidon tarpeen arvioinnissa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi terveydenhuoltolain mukaisesti muun muassa sen, kuuluuko asia hoitotakuun piiriin, missä ajassa hoitoon tulisi päästä ja kenelle ammattihenkilölle. Arvioinnista tehdään tarvittavat potilasasiakirjamerkinnät.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen kirjaaminen

• Jos asia kuuluu hoitotakuun piiriin, niin kirjaa hoidon tarpeen arvioinnin tulos rakenteisesti käyttäen hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta.
• Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti. Jos tietojärjestelmä kuitenkin pakottaa kirjaamaan tulosluokan, käytä tulosluokkaa Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.
• Tarkista vielä oikeiksi ajanvarauksen tai käynnin palvelumuoto, käynnin luonne (sairaanhoito vai terveydenhoito), kiireellisyys, yhteystapa ja käynnin syy. 
• Myös kiireellisistä asioista kirjataan hoidon tarpeen arviointi. Kiireelliset asiat eivät kuulu kiireettömän hoitoonpääsyn seurantaan, mutta tietoja hyödynnetään jatkossa kiireellisen hoidon seurannassa.

Ajan antamisessa huomioidaan potilaan ikä

• 1.1.2025 alkaen hoitoon pääsyn enimmäisajat ovat pidemmät 23 vuotta täyttäneille potilaille.
• Hoidon tarpeen arvioinnin tekemisen hetkellä katsotaan potilaan ikä ja missä enimmäisajassa potilaan hoito tai tutkimus tulee järjestää. Tämä koskee sekä ensimmäistä hoitotapahtumaa että jatkohoitoa.
• Esimerkiksi jos potilas täyttää 23 vuotta heti ensimmäiseen hoitotapahtumaan liittyvän hoidon tarpeen arvioinnin tekemisen jälkeen ja ensimmäisellä hoitotapahtumalla todetaan, että tarvitaan vielä jatkohoitoaika, niin jatkohoitotapahtumaan sovelletaan pidempiä, 23 täyttäneiden potilaiden enimmäisaikoja.

Lisätietoa

• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuolto ja perusterveydenhuollon suun terveydenhuolto (Julkari)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin tulos (Julkari)

Hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokan valinnassa arvioidaan ensisijaisesti potilaan asiaa ja vointia, joiden perusteella arvioidaan tutkimusten tai hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä sekä sitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee.

Voimassa olevat hoidon tarpeen arvioinnin tulokset (kiireellinen ja kiireetön hoito)

• Y10 Hätätilanne 112
• Y11 Päivystys
• Y12 Päivystys 24 tunnin sisällä mutta ei yöllä
• Y13 Akuutti- tai kiirevastaanotto virka-aikana 3 vrk:n kuluessa
• Y21 Hoito ensikontaktissa
• Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle
• Y50 Kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma
• Y52 Muu kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma
• Y60 Jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille 1. hoidon tarpeen arviosta
• Y62 Jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille
• Y66 Jatkohoito terveystarkastuksen jälkeen
• Y68 Jatkohoito erikoishammaslääkärille
• Y70 Muu palveluntuottaja, kiireetön 1. hoitotapahtuma
• Y72 Muu palveluntuottaja, muu kiireetön 1. hoitotapahtuma
• Y80 Muu palveluntuottaja, jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille 1. hoidon tarpeen arviosta
• Y82 Muu palveluntuottaja, jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille
• Y86 Muu palveluntuottaja, jatkohoito terveystarkastuksen jälkeen
• Y88 Muu palveluntuottaja, jatkohoito erikoishammaslääkärille
• Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.

1.1.2025 alkaen kun aikaa ei ole antaa potilaalle, valitaan sama hoidon tarpeen arvioinnin tulos kuten silloin, kun aika voitaisiin antaa. Hoitoon pääsyn toteutumista enimmäisajan kuluessa voidaan seurata, jos potilas saa myöhemmin tarvitsemansa ajan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ”Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa” ei siis enää käytetä.

Kunnes 2025 koodit ovat käytettävissä potilastietojärjestelmissä käytetään aikaisempia koodeja alla olevan ohjeen mukaisesti.
2025 perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikojen kirjaaminen vanhoilla HTA-koodeilla (Julkari)

Vanhat koodit, joiden voimassaolo on päättynyt

• Y18 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon (päättynyt vuonna 2023)
• Y19 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun (päättynyt vuonna 2023)
• Y20 Ajanvaraus tai muu hoidon järjestely (päättynyt vuonna 2011)
• Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa (päättynyt 31.12.2024)
• Y31 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 14 vrk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y32 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon 3 kk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y33 Ajanvaraus lääkärin jatkokäynnille 7 vrk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y34 Ajanvaraus hammaslääkärin jatkokäynnille 4 viikon kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y35 Ajanvaraus jatkokäynnille perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärille 3 kk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y36 Ajanvaraus hammaslääkärin jatkokäynnille 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista (päättynyt 31.12.2024)
• Y41 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 14 vrk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y42 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y43 Ohjaaminen hammaslääkärille toisen palveluntuottajan palveluun 4 viikon kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y44 Ohjaaminen erikoishammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa (päättynyt 31.12.2024)
• Y45 Ohjaaminen hammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista (päättynyt 31.12.2024)

Koodit ja niiden määritelmät ovat luettavissa Koodistopalvelimelta ja kirjaamisohjeista.

• Koodistopalvelin (Kela)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuolto ja perusterveydenhuollon suun terveydenhuolto (Julkari)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin tulos (Julkari)

Raporttien poimintaehdot löytyvät raporttien usein kysytyistä kysymyksistä.
Usein kysyttyä Avohilmon raporteista

Tiedot toimitetaan sähköisesti palveluntuottajien potilastietojärjestelmistä.
Tiedonkeruu

Saapuneita tietoja voi tarkistaa pikaraportilta, joka päivittyy päivittäin.
Pikaraportti Avohilmo-tietojen tarkistus

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat yhteisessä valvontaohjelmassaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuun ja omavalvonnan toteutumista.
Perusterveydenhuollon valvonta (Valvira)

1.9.2023 alkaen laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos asiakas ottaa yhteyttä muuhun kuin laillistettuun terveydenhuollon ammattihenkilöön, hänet ohjataan välittömästi laillistetulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka arvioi hoidon tarpeen ja tekee potilasasiakirjamerkinnät.

Siirtymäaika nimikesuojatuille ammattihenkilöille on 31.8.2027 saakka, jos nimikesuojattu ammattihenkilö, esimerkiksi lähihoitaja, jo tekee kyseistä työtä ja hänellä on riittävä osaaminen ja kokemus. Suun terveydenhuollossa nimikesuojattu ammattilainen, esimerkiksi hammashoitaja, voi edelleen tehdä hoidon tarpeen arviointeja.

Lisätietoa:
Ammattioikeudet (Valvira)
Hoitoon pääsy (STM)

Hoidon tarpeen arviointi tehdään aina, kun asiakas ottaa yhteyttä ja hänellä on hoidon tarve. Hoidon tarpeen arvioinnissa tulee arvioida, kuuluuko asia hoitoon pääsyn seurannan piiriin.

Jos asiakkaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli, sen mukaiset käynnit eivät kuulu hoitoon pääsyn seurannan piiriin. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveydenhuollon ammattilainen arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja kokonaisarvion perusteella sen, pitääkö aiemmin tehdystä hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta poiketa. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ja enimmäisaika riippuvat potilaan tilanteesta ja asiasta.

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen kirjaaminen

• Jos asia kuuluu hoitotakuun piiriin, niin kirjaa hoidon tarpeen arvioinnin tulos rakenteisesti käyttäen hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta.
• Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ei tarvitse kirjata rakenteisesti. Jos tietojärjestelmä kuitenkin pakottaa kirjaamaan tuloksen, käytä tulosluokkaa Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.
• Tarkista vielä oikeiksi ajanvarauksen tai käynnin palvelumuoto, käynnin luonne (sairaanhoito vai terveydenhoito), kiireellisyys, yhteystapa ja käynnin syy. 

1.1.2025 alkaen hoitoon pääsyn enimmäisajat ovat pidemmät 23 vuotta täyttäneille potilaille. Hoidon tarpeen arvioinnin tekemisen hetkellä katsotaan potilaan ikä ja missä enimmäisajassa potilaan hoito tai tutkimus tulee järjestää. Tämä koskee sekä ensimmäistä hoitotapahtumaa että jatkohoitoa.

Myös kiireellisistä asioista kirjataan hoidon tarpeen arviointi. Kiireelliset asiat eivät kuulu kiireettömän hoitoon pääsyn seurantaan, mutta tietoja hyödynnetään jatkossa kiireellisen hoidon seurannassa.

Päivystystilanteet ja kiirevastaanotto

• Y10 Hätätilanne 112 = potilas tarvitsee välitöntä apua ja hoitoa äkillisen ja henkeä uhkaavan sairauden, vamman tai sen uhan vuoksi.
• Y11 Päivystys = potilas tarvitsee äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi päivä-, ilta- tai yöaikaan annettavaa kiireellistä hoitoa, jota ei voida ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli, tai potilas otetaan päivystykseen, koska kiireellisen hoidon toteutuminen muussa terveydenhuollon yksikössä on epävarmaa.
• Y12 Päivystys 24 tunnin sisällä, mutta ei yöllä = potilas tarvitsee äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi päivä- ja ilta-aikaan annettavaa kiireellistä hoitoa, mutta yöaikaan potilas pystyy odottamaan hoitoa seuraavaan aamuun.
• Y13 Akuutti- tai kiirevastaanotto virka-aikana 3 vrk:n kuluessa = potilas tarvitsee hoitoa tai tarkemman arvion hoidon tarpeesta viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta.

Vanhat hoidon tarpeen arvioinnin tulokset (voimassa vuoteen 2023 saakka, käytetään vain, jos ei uudempia koodeja ole käytettävissä)

• Jos terveydenhuollon ammattilainen ohjaa asiakkaan yhteispäivystykseen, hän kirjaa koodin Y19 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun.
• Jos asiakas ohjataan terveysaseman omalle kiirevastaanotolle, kirjataan koodi Y18 Ajanvaraus kiireettömään hoitoon.

Hoitoon pääsy koskee perusterveydenhuollon kiireettömiä avopalveluita, myös kuntoutusta. Kuntoutuspalvelujen ensimmäinen käynti tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Enimmäisaika on kolme kuukautta, jos hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa ei ole tai siinä ei ole määritelty yksilöllistä tavoiteaikaa. Kokonaisarvion mukaan tarvittaessa pitää hoitaa nopeamminkin kuin kolmen kuukauden kuluessa eli kolme kuukautta on enimmäisaika. Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelma on tehty, pitää hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä arvioida pitääkö siitä poiketa potilaan voinnin ja asian vuoksi.

Hoidon tarpeen arvioinnin tulosvaihtoehtoja

• Jos potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa määritellään yksilöllinen määräaika ja tietojärjestelmässä on pakko kirjata hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei kuitenkaan tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Jos hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa tai yksilöllistä määräaikaa ei ole 23 vuotta täyttäneillä käytetään koodia Y50 (vanha koodi Y32) ja 0–22-vuotiailla käytetään koodia Y52 (vanha koodi Y32).

Lisätietoa 
Hoitoon pääsy (STM)

Yleisestä neuvonnasta ei tehdä tilastomerkintöjä.

Sekä terveydenhoidollisista että sairaanhoidollisista käynneistä osa kuuluu hoitoon pääsyn seurantaan.

Esimerkiksi seuraavat terveydenhoidolliset käynnit kuuluvat hoitoon pääsyn seurantaan

• ajokorttiterveystarkastukset
• opiskeluun ja työhön liittyvät rokotukset
• rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset.

Nämä käynnit siis kirjataan terveydenhoidoksi. Hoitoon pääsyn enimmäisaika kaiken ikäisillä on kolme kuukautta, jos yksilöllistä hoitosuunnitelmaa ei ole.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloskoodi

• 0–22-vuotiaat: Y52 (vanha koodi Y32)
• 23 vuotta täyttäneet: Y50 (vanha koodi Y32).

Hoitoon pääsyn piiriin eivät kuulu

• Sellaiset rokotukset, joiden antamisesta säädetään erikseen, esimerkiksi lasten ja nuorten kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja Covid-19-rokotukset.
• Kiireelliset rokotukset esimerkiksi altistumistilanteisiin liittyen kuten vesikauhurokote, koska ne annetaan kiireellisenä eikä kiireettömänä hoitona.

Hoitoon pääsyn seurantaan kuuluu tiettyjä rokotteita (enimmäisaika 3 kk tai yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti) esimerkiksi: 

• opiskeluun ja työhön liittyvät rokotukset
• rokotusohjelmaan kuuluvat punkkirokotukset
• pernan poiston jälkeen annettavat tietyt rokotukset.

Myös ostopalvelujen hoitoonpääsytiedot toimitetaan Avohilmo-tiedonkeruuseen. Tiedot pitää lähettää THL:ään myös silloin, kun julkinen viranomainen (esim. hyvinvointialue) hankkii palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna tai antamalla palvelusetelin tai ulkoistamalla palvelun. Palveluiden järjestämisestä vastaava taho on velvollinen huolehtimaan, että em. tapauksissa yksityinen palveluntuottaja toimittaa Hilmo-tiedot THL:ään.

Suositeltava tapa on, että ostopalvelun tuottaja toimittaa itse tiedot hoitoilmoitusrekisteriin, jolloin tietoihin tulee liittyä ostopalvelun tilaajan tunnus (OID-koodi). Jos ostopalvelutiedot tulevat kuitenkin tilaajan tietojen seassa, ostopalvelut tulisi olla eroteltavissa julkisen omista tiedoista omiksi yksiköikseen (sote-organisaatioyksikkö) ja tunnistettavissa ostopalveluiksi. Yksiköiden nimissä tulisi olla sana "ostopalvelu" tai ”palveluseteli”, jotta tiedot voidaan tunnistaa ostopalveluiksi.  
Hoitoilmoitusopas

Hoidon tarpeen arviointi ja käynti pyritään kirjattaessa yhdistämään toisiinsa, jotta myös ostopalvelujen hoitoonpääsyn enimmäisaikojen toteutumista pystytään mittaamaan ja raportoimaan.

Voimassa olevat koodit, kun potilas ohjataan ostopalveluihin tai toiselle hyvinvointialueelle

• Y70 Muu palveluntuottaja, kiireetön 1. hoitotapahtuma
• Y72 Muu palveluntuottaja, muu kiireetön 1. hoitotapahtuma
• Y80 Muu palveluntuottaja, jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille 1. hoidon tarpeen arviosta
• Y82 Muu palveluntuottaja, jatkohoito lääkärille tai hammaslääkärille
• Y86 Muu palveluntuottaja, jatkohoito terveystarkastuksen jälkeen
• Y88 Muu palveluntuottaja, jatkohoito erikoishammaslääkärille

Vanhat koodit

• Y19 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun (voimassaolo päättynyt 2023)
• Y41 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 14 vrk:n kuluessa (voimassaolo päättynyt 31.12.2024)
• Y42 Ohjaaminen toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa (voimassaolo päättynyt 31.12.2024)
• Y43 Ohjaaminen hammaslääkärille toisen palveluntuottajan palveluun 4 viikon kuluessa (voimassaolo päättynyt 31.12.2024)
• Y44 Ohjaaminen erikoishammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun, hoito 3 kk:n kuluessa (voimassaolo päättynyt 31.12.2024)
• Y45 Ohjaaminen hammaslääkärin jatkokäynnille toisen palveluntuottajan palveluun 3 kk:n kuluessa 1. hoidon tarpeen arvioinnista (voimassaolo päättynyt 31.12.2024)

Koodien tarkemmat määritelmät ovat luettavissa Koodistopalvelimelta ja kirjaamisohjeista.

• Koodistopalvelin (Kela)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuolto ja perusterveydenhuollon suun terveydenhuolto (Julkari)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin tulos (Julkari)
• 2025 perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikojen kirjaaminen vanhoilla HTA-koodeilla (Julkari)

Yleensä kyllä. Myös silloin kirjataan käynti tai etäkontakti, kun hoito toteutuu kokonaan heti yhteydenoton yhteydessä (Y21 hoito ensikontaktissa).

Näihin hoidon tarpeen arviointeihin ei liity käyntiä tai etäkontaktia:

• Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa (voimassaolo päättyi 31.12.2024)
• Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle.

Kun aikaa ei ole antaa, valitaan 1.1.2025 alkaen sama hoidon tarpeen arvioinnin tulos kuten silloin, kun aika voitaisiin antaa. Hoitoon pääsyn toteutumista enimmäisajan kuluessa voidaan seurata, jos potilas saa myöhemmin tarvitsemansa ajan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ”Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa” ei siis enää käytetä.

• Jos lähettäjä on tehnyt kokonaisarvionsa mukaisesti potilaan hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan merkinnän yksilöllisestä tavoiteajasta, toimitaan lähetteen mukaisesti. Tällöin asia ei kuulu hoitoonpääsyn seurantaan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko järjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Jos yksilöllistä tavoiteaikaa ei ole kirjattu, pitää terveydenhuollon ammattihenkilön arvioida kuuluuko potilaan asia terveydenhuoltolain mukaiseen hoitoonpääsyn seurantaan ja missä ajassa hoitoon tulisi päästä. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokka kirjataan huomioiden potilaan asia ja vointi.
• Huomioitavaa myös on, että hoitoon tai tutkimukseen tulee päästä hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti ja laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kokonaisarvion perusteella.

Lisätietoa: Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 a § (Finlex)

Hoidon tarpeen arviointi ja käynti tai etäkontakti kirjataan pääasialliselle asiaa hoitavalle ammattilaiselle eli sille, joka asioi potilaan kanssa. Potilaan hoitoonpääsyn aika lasketaan tästä hoidon tarpeen arvioinnista ja siihen liittyvästä käynnistä tai etäkontaktista.

Jos jotain ammattilaista konsultoidaan asiaan liittyen, kirjataan lisäksi hänelle konsultaatio. Siihen ei tarvitse kirjata hoidon tarpeen arviointia. Konsultaatioiden määrää seurataan Avohilmo-raportoinnissa.

Hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä saman arkipäivän aikana yhteydenotosta. Jos esimerkiksi sairaanhoitaja ei osaa sitä tehdä, lääkärin konsultaatio pitää saada saman päivän aikana.

Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksena käytetään sitä tulosluokkaa, jota asiakkaan terveysongelman hoitaminen hoitotakuun enimmäisajassa edellyttää, esimerkiksi Y50 Kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma.

Myös "Y21 Hoito ensikontaktissa" voidaan käyttää, jos asiakkaan asia hoidetaan loppuun ensikontaktissa yhteystavasta riippumatta esimerkiksi omahoito-ohjeiden ja neuvojen avulla tai muulla tarpeen mukaisella tavalla, eikä enää tarvitse varata aikaa samasta asiasta.

Kyllä. Mitään ikäryhmiä ei ole rajattu pois hoitoon pääsyn seurannasta.

Kiireelliset asiat hoidetaan asian ja tilanteen mukaisella kiireellisyydellä. 

Kiireettömissä asioissa hoitoon pääsyn enimmäisajat ovat 1.1.2025 alkaen tiukemmat alle 23-vuotiaille kuin sitä vanhemmille.

Potilaan tilanteesta tehdään siis aina kokonaisarvio, jonka perusteella häntä hoidetaan. Enimmäisajat ovat takarajoja ja potilas tulee tarvittaessa hoitaa nopeamminkin kokonaisarvion perusteella.

Lääkärin ja hammaslääkärin jatkokäynneistä sekä erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen ohjaamisesta pitää kirjata uusi hoidon tarpeen arviointi, jotta tiedetään

• tarve jatkokäynnille
• voidaan mitata hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitotapahtuman välinen aika eli missä ajassa hoitoonpääsy jatkokäynnille todellisuudessa toteutui.

Terveydenhuoltolaissa on erikseen määritelty enimmäisajat lääkärin ja hammaslääkärin hoitoonpääsykäyntiä seuraaville jatkokäynneille sekä erikoishammaslääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsylle. Näiden hoitotapahtumien enimmäisaikojen toteutumista siis seurataan myös hoitoonpääsyn raportoinnissa. Esimerkiksi sairaanhoitajan jatkokäynnille ei ole määritelty enimmäisaikaa, eikä se siis kuulu hoitoonpääsyn raportointiin.

Jatkokäyntien enimmäisaika lasketaan joko ensimmäisestä, alkuperäisestä hoidon tarpeen arvioinnista tai jatkohoidon tarpeen toteamisesta. Huomioi siis potilaalle aikaa annettaessa se, miten enimmäisaika lasketaan ja että 1.1.2025 alkaen 23 vuotta täyttäneitä koskevat pidemmät enimmäisajat.

Lisätietoa

• 2025 perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikojen kirjaaminen vanhoilla HTA-koodeilla (Julkari)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuolto ja perusterveydenhuollon suun terveydenhuolto (Julkari)
• Hoitoonpääsytietojen kirjaaminen 2025 alkaen: Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin tulos (Julkari)

Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun asiakas ottaa yhteyttä tai tulee esiin hoitoonpääsyyn liittyvä asia, jota ei voida hoitaa heti. Hoito tai tutkimus pyritään järjestämään lain määrittämässä ja asian vaatimassa enimmäisajassa. Tarvittaessa aika järjestetään esimerkiksi toisessa toimipisteessä kohtuullisen välimatkan päässä tai ostopalveluna.

Jos aikoja on antaa, niin aika voidaan antaa, vaikka enimmäisaika ylittyisikin. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos määrittyy potilaan asian mukaan, esimerkiksi Y50 tai Y52.

Jos aikoja ei ole lainkaan antaa, valitaan 1.1.2025 alkaen sama hoidon tarpeen arvioinnin tulos kuten silloin, kun aika voitaisiin antaa. Hoitoon pääsyn toteutumista enimmäisajan kuluessa voidaan seurata, jos potilas saa myöhemmin tarvitsemansa ajan. Hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ”Y22 Hoito tarpeellista, mutta aikoja ei ole antaa” ei enää käytetä.

Lisätietoa: Hoitotakuun ohjekirje 2023 (STM).

Hoito voidaan järjestää myös palveluntuottajan toisessa toimipisteessä. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta muussa yksikössä ja hän saa jäädä odottamaan hoitoa valitsemaansa yksikköön tai tietylle ammattihenkilölle. Hoitotakuulainsäädännön noudattaminen edellyttää, että toimipisteet, johon potilas ohjataan hoitotakuulainsäädännön velvoitteiden noudattamiseksi, on sijaittava kohtuullisen välimatkan päässä. Enimmäisvälimatkaa ei ole määritetty.

Potilas voi päättää, että hän haluaa hoitoajan määräajan jälkeen. Potilasta on kuitenkin informoitava hänen oikeudestaan saada hoito säädetyssä enimmäisajassa. Potilaalle on pyrittävä löytämään sopiva hoitoaika kohtuullisessa ajassa mahdollisimman nopeasti.

Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos aika varataan asiakkaan toivomuksesta tarjottua myöhempään ajankohtaan enimmäisajan ulkopuolelle: Y29 Tarjottu aika ei sovi asiakkaalle.

Lisätietoa: Hoitotakuun ohjekirje 2023 (STM).

Jos potilas hakeutuu ensimmäistä kertaa hammastarkastukseen, eikä hoitosuunnitelmaa ole, hammastarkastus kuuluu hoitoonpääsyn seurantaan.

• Käynnin luonne: sairaanhoito (SH).
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y50 Kiireetön hoito, 1. hoitotapahtuma (vanha koodi Y32).

Poikkeus: neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia määräaikaistarkastuksia ohjaa oma lainsäädäntönsä ja siksi ne eivät kuulu hoitoonpääsyn seurantaan. 

• Käynnin luonne: terveydenhoito (TH).
• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko tietojärjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.

Jos hoitosuunnitelma on tehty ja siinä on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli, sen mukaiset käynnit eivät kuulu hoitoonpääsyn seurantaan.

• Hoidon tarpeen arvioinnin tulos, jos se on pakko tietojärjestelmässä kirjata: Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia. Jos asia ei kuulu hoitotakuun piiriin, niin hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokkaa ei tarvitse kirjata rakenteisesti.
• Asiakkaan ottaessa yhteyttä ammattilainen kuitenkin arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja kokonaisarvion perusteella sen, pitääkö aiemmin tehdystä hoitosuunnitelmasta poiketa.

Jos tehdystä hoitosuunnitelmasta pitää poiketa, asia kuuluu hoitoon pääsyn seurantaan. Tällöin kirjattava hoidon tarpeen arvioinnin tulos riippuu potilaan voinnista ja asiasta.

Huomioi myös mahdolliset jatkokäynnit suun terveystarkastuksen jälkeen (kysymys 3).

Hyvinvointialueiden tulee julkaista kuukausittain yleisessä tietoverkossa edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten terveydenhuoltolain 51 §, 51 a § ja 51 b §:ssä säädettyjen perusterveydenhuollon enimmäisaikojen noudattaminen toteutui.

• 51 §: saavatko potilaat arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön.
• 51 a §: perusterveydenhuollon enimmäisaikojen toteutuminen toimintayksiköittäin.
• 51 b §: suun terveydenhuollon enimmäisaikojen toteutuminen toimintayksiköittäin.

Hyvinvointialueen on julkaistava tunnusluvut erikseen kustakin terveyskeskuksesta ja muusta terveydenhuollon toimintayksiköstä. Jos toimintayksikön alaisuudessa on terveysasema, hammashoitola tai muu vastaava erillinen yksikkö, tunnusluvut on julkaistava erikseen kustakin tällaisesta yksiköstä, jos se on mahdollista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tunnusluvut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) 5 ja 5 c §:n nojalla saamiensa tietojen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on luovutettava julkaisua varten tarpeelliset tiedot hyvinvointialueelle.
Terveydenhuoltolaki 55 § (Finlex)

Tätä varten hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palvelunjärjestäjien tulee toimittaa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tiedot potilastietojärjestelmistään Avohilmo-rekisteriin. Velvollisuus koskee myös julkisen palvelunjärjestäjän hankkimia ostopalveluja. Toimitetut tiedot löytyvät THL:n julkaisemilta tietokantaraporteilta. Terveydenhuollon järjestämistä koskevat aikarajat ovat velvoittavia oikeusnormeja, eivät tavoiteluontoisia kirjauksia.
Tietokantaraportit THL:n hoitoon pääsyn verkkosivuilla

Voimassa olevat yhteystavat etäasioinnissa ovat R52 ja R56:

• R52 Reaaliaikainen etäasiointi = asiakkaan ja ammattihenkilön välinen etäasiointi reaaliaikaisessa kontaktissa, esim. puhelimella tai videoneuvottelulla tai chatilla.
• R56 etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia = asiakkaan ja ammattihenkilön välinen etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia, esim. kirjeellä, asiointitilin kautta, sähköpostilla tai sähköisellä asiointijärjestelmällä, verkkopalvelulla.

Etäkontaktien kirjaaminen terveydenhuollossa (Julkari)
Koodistopalvelu (Kanta)

Etäkontaktit kirjataan seuraavilla yhteystavoilla:

• R52 Reaaliaikainen etäasiointi = asiakkaan ja ammattihenkilön välinen etäasiointi reaaliaikaisessa kontaktissa, esim. puhelimella tai videoneuvottelulla tai chatilla.
• R56 Etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia = asiakkaan ja ammattihenkilön välinen etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia, esim. kirjeellä, asiointitilin kautta, sähköpostilla tai sähköisellä asiointijärjestelmällä, verkkopalvelulla.

Etäkontaktit raportoidaan Avohilmo-raporteilla Hilmo-yhteystapojen mukaisesti yhteen laskien vanhat käytössä olleet ja uudet koodit:

• R50 Puhelinyhteys (vuoteen 2018 asti) 
• R51 Sähköinen asiointi (vuoteen 2018 asti) 
• R52 Reaaliaikainen etäasiointi
• R55 Kirje (vuoteen 2018 asti) 
• R56 Etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia.

Lisäksi käytössä on myös muita yhteystapoja, jotka kuvataan Hoitoilmoitusoppaassa ja Koodistopalvelussa.
Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle: Yhteystapa
Koodistopalvelu (Kanta)
Asioinnin sanasto (Sotesanasto)

Läsnäkontaktit eli kasvokkaiset käynnit kirjataan Hilmo-yhteystapojen mukaisesti käyttäen koodeja:

• R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla
• R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona
• R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla
• R41 Ammattihenkilön käynti asiakkaan luona muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Läsnäkontaktit raportoidaan Hilmo-yhteystapojen mukaisesti yhteen laskien vanhat käytössä olleet ja uudet koodit:
• R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla
• R20 Ammattihenkilön käynti asiakkaan kotona
• R30 Ammattihenkilön käynti asiakkaan työpaikalla
• R40 Sairaalakäynti (vuoteen 2018 asti) 
• R41 Ammattihenkilön käynti muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Lisäksi käytössä on myös muita yhteystapoja, jotka kuvataan Hoitoilmoitusoppaassa ja Koodistopalvelussa.
Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle: Yhteystapa
Koodistopalvelu (Kanta)