Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa

Laatuseloste

Tilaston tietojen keruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), tilastolakiin (280/2004), terveydenhuollon valtakunnallisia henkilörekistereistä annettuun lakiin (566/1989) sekä asetukseen terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (1671/1993).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on terveydenhuollon tilastoviranomainen ja tilastojen ylläpito on THL:n lakisääteinen tehtävä.

Tilastotietojen relevanssi

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyraportointi sisältää tiedot hoitoonpääsyn toteutumisesta määrättynä ajankohtana. Hoitoonpääsyraportointi käsittää hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluntuottajien terveydenhuoltolain 51§:n mukaisen perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitoonpääsyn toteutumisen.

Tiedot kerätään perusterveydenhuollon avohoitoa tuottavilta palveluntuottajilta. Tietojen keruu on kaksiosainen. Hoitoonpääsyn odotusaikojen toteutumatiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitustiedoista eli Avohilmosta. Terveydenhuoltolain 51. ja 55. pykälien mukaisia yhteydensaantia ja tietojen julkaisemista koskevia tietoja kerätään erillisellä kyselyllä kerran vuodessa. 

THL julkaisee kuukausittain Avohilmosta saatavat toteutuneiden käyntien odotusajat tietokantaraportoinnissa aluehallintovirastoittain, hyvinvointialueiden ja valtakunnallisten palveluntuottajien tasolla sekä lisäksi tarkempien toimipisteiden tasolla, jos tietoja on saatavilla.
Hyvinvointialueiden tulee julkaista Avohilmon tietokantaraportteihin perustuvat toteutuneiden käyntien odotusajat alueellaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa hoitoonpääsyn toteutumisen valvontaa varten tarvittavat tiedot aluehallintovirastoille (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Tiedot ovat myös käytössä hyvinvointialueiden omavalvonnan ja seurannan välineenä. Lisäksi niitä käytetään hyvinvointialueiden väliseen arviointiin. Raportin pohjana olevan terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteistyössä valvontaviranomaisten, tiedontuottajien ja käyttäjien kanssa.

Tilaston tietojen keruu perustuu lakeihin:

Menetelmäkuvaus

Hyvinvointialueiden hoitoonpääsytiedot poimitaan ja raportoidaan pääosin Avohilmon tiedoista. Osa tiedoista saadaan kerran vuodessa toteutettavasta erilliskyselystä: välitön yhteydensaanti ja hoitoonpääsyä koskevien tietojen julkaisu. Erilliskysely osoitetaan hyvinvointialueiden ja YTHS:n johtaville lääkäreille tai johtaville hammaslääkäreille. Kysely on laadittu yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden, arviointipäällikön, valvontaviranomaisten ja STM:n edustajien kanssa.

Avohilmosta poimitut hoitoonpääsytiedot perustuvat terveydenhuollon julkisista toimintayksiköistä henkilötunnuksella saatuihin hoitoilmoituksiin, jotka kerätään päivittäin avohoitokäynneistä. Julkinen palveluntuottaja on velvollinen toimittamaan tiedot, vaikka palvelu olisi ulkoistettu. Raportilla käytetyt luokitukset sekä tiedonkeruun ohjeet on kuvattu terveydenhuollon hoitoilmoitusoppaissa, Koodistopalvelussa ja THL:n verkkosivuilla.

Avohilmosta saatavat hoitoonpääsytiedot perustuvat asiakkaan tai potilaan yhteydenottoon hyvinvointialueen tai muun palveluntuottajan palveluihin, terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään yksilölliseen hoidon tarpeen arviointiin sekä sen perusteella tapahtuneeseen terveydenhuollon ammattihenkilön käyntiin ja näistä tehtyihin kirjauksiin. Raportointiin on otettu mukaan vain kiireettömät terveydenhuollon ammattilaisten käynnit ja etäasioinnit sekä niihin liittyvät hoidon tarpeen arvioinnit ja tarvittaessa ajanvaraus. Jos hoidon tarpeen arvioinnin tulosta ei ole kirjattu rakenteisesti oikealla tavalla potilastietojärjestelmään, sitä seuraavan käynnin tieto ei tule mukaan hoitoonpääsyn raportointiin.

Tietojen kattavuus

Tässä tilastoraportissa raportoidaan Avohilmon tiedonkeruuseen 15.4.2024 mennessä toimitetut tiedot. Hoitoonpääsyn enimmäisaikoja raportoitiin eri palvelumuotojen ja ammattihenkilöiden osalta entistä laajemmin. 

1.9.2023 voimaan tulleiden enimmäisaikojen raportointi edellytti, että palveluntuottajien potilastietojärjestelmissä oli käytössä voimassa oleva hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitus. Osassa palveluntuottajien käyttämistä potilastietojärjestelmistä voimassa olevaa hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokitusta ei kuitenkaan vielä ollut käytössä maaliskuussa 2024 tai muusta syystä näitä tietoja ei saatu Avohilmo-rekisteriin. 

Ennen hyvinvointialueiden perustamista 1.1.2023 kunnat ja kuntayhtymät vastasivat terveyskeskustoiminnasta. Kunnat ja kuntayhtymät muodostivat noin 130 palveluntuottajaa, joilla oli omat potilastietojärjestelmänsä. Samastakin potilastietojärjestelmästä saattoi käytössä olla eri versio tai oma tietokanta. 

Potilastietojärjestelmien näkökulmasta tilanne oli edelleen samanlainen maaliskuussa 2024. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueella ei yleensä ollut yhtä ja samaa potilastietojärjestelmää koko alueellaan. Tällöin esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokituksesta saattoi olla eri versioita samalla hyvinvointialueella. Tällä oli suuri vaikutus 1.9.2023 voimaan tulleiden uusien enimmäisaikojen kirjaamisessa oikein tai näiden tietojen saamisessa Avohilmo-rekisteriin ja lopulta enimmäisaikojen toteutumisen näkymisessä tietokantaraporteissa ja tilastoraportissa.

Jos käytössä on vain vanha hoidon tarpeen arvion tulosluokitus, on sen mukaiset kirjaukset kohdistettu perusterveydenhuollon raportoinnissa kaikki 14 vuorokauden enimmäisajan raportointiin ja suun terveydenhoidossa neljän kuukauden enimmäisajan raportointiin. 

Tällöin seuraavat tiedot ovat osittain puutteellisia tai puuttuvat kokonaan:

  • Perusterveydenhuollon lääkärin jatkohoidon toteutuminen 7 vuorokauden kuluessa
  • Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn 3 kuukauden enimmäisajan toteutuminen
  • Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen 4 viikon kuluessa ensimmäisestä hoitoonpääsykäynnistä
  • Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen 4 kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoidon tarpeen arvioinnista
  • Perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoonpääsyn toteutuminen 3 kuukauden kuluessa.

Hammaslääkärin jatkohoidon toteutumista neljän kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoidon tarpeen arvioinnista ei voitu vielä raportoida maaliskuussa 2024, sillä kirjattuja käyntejä oli toteutunut vain kymmeniä.

Merkittävimmät tietopuutteet perusterveydenhuollossa koskevat Vantaan tietoja keväästä 2019 alkaen ja Helsingin sekä Keravan tietoja keväästä 2021 alkaen. Näiden alueiden osalta tiedoissa on huomattavia puutteita Avohilmo-rekisteriin toimitettujen tietojen laadussa ja määrässä. Puutteet johtuvat potilastietojärjestelmän vaihtumisesta. Näiden alueiden tietojen vaikutus koko maan käyntimäärän vähenemisessä on alle 10 prosenttia vuosina 2019–2023. Maaliskuussa 2024 käyntien lukumäärä perusterveydenhuollossa Helsingissä oli aika lähellä vuoden 2019 tietoja, joka oli viimeinen vuosi ennen koronapandemiaa vuonna 2020 ja potilastietojärjestelmän vaihtoa vuonna 2021. 

Suun terveydenhuoltoon Helsingin, Vantaan ja Keravan potilastietojärjestelmän vaihdos ei näyttänyt aiheuttavan selvää käyntimäärien vähenemistä verrattuna aikaisempien potilastietojärjestelmien tuottamaan tietoon. Potilastietojärjestelmän muutos vaikutti kuitenkin suuhygienistien käyntitietoihin, jotka oli virheellisesti toimitettu Avohilmo-rekisteriin hammashoitajakäynteinä.

Perusterveydenhuollon avohoidon palvelumuodoissa (ei suun terveydenhuolto eikä työterveyshuolto), kaikissa seurantaan kuuluvissa ammattiryhmissä sekä läsnä- että etäasioinnit mukaan lukien maaliskuussa 2024 toteutuneita hoitoonpääsyn seurantaan kuuluvia käyntejä oli yli viiden prosentin kattavuudella kaikista vastaavista kiireettömistä käynneistä 19 hyvinvointialueelta 22 hyvinvointialueesta (mukaan lukien Helsingin kaupunki). Tämä on 86 prosenttia hyvinvointialueista. Alle kuuden prosentin kattavuus oli Kainuun, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla sekä Vankiterveydenhuollossa.

Perusterveydenhuollon suun terveydenhuollossa hoitoonpääsykäyntien yli viiden prosentin kattavuus kiireettömistä käynneistä oli 21 hyvinvointialueella 22 hyvinvointialueesta (mukaan lukien Helsingin kaupunki). Tämä on 95 prosenttia hyvinvointialueista. Ainoastaan Kainuun hyvinvointialueella oli alle viiden prosentin kattavuus.

Hoitoonpääsyn seurantaan kuuluvien tietojen kattavuus oli selkeästi riippuvainen käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Joissakin järjestelmissä hoidon tarpeen arviointi ja sitä seuraava ajanvaraus ja toteutunut käynti piti tehdä erittäin tarkasti kyseisen potilastietojärjestelmän ohjeita noudattaen, jotta käynti yhdistyy hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoonpääsytietoja voidaan raportoida.

Kainuun hoitoonpääsytietojen kattavuus edellä kuvatulla tavalla oli maaliskuussa 2024 perusterveydenhuollossa yksi prosentti ja suun terveydenhuollossa kaksi prosenttia. Myöskään Maahanmuuttovirastolta ei saatu hoitoonpääsyn seurantaan kuuluvia toteutuneita käyntitietoja. Kainuun hyvinvointialueen ja Maahanmuuttoviraston tietoja ei raportoitu  hyvinvointialuekohtaisissa taulukoissa ja kuvioissa. Ne olivat kuitenkin mukana niissä tarkasteluissa, joissa raportoitiin kaikki saadut tiedot. Kainuun hyvinvointialueen tietoja ei ole mukana hyvinvointialuekohtaisissa tarkasteluissa. Vankiterveydenhuollossa perusterveydenhuollon kattavuus oli vain kolme prosenttia ja se on raportoitu omassa luvussaan. Suun terveydenhuollossa vankiterveydenhuollon kattavuus oli 23 prosenttia. Muilla hyvinvointialueilla oli yli viiden prosentin kattavuus, vaikkakin perusterveydenhuollossa vain tasan viisi prosenttia Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Nämä on kuitenkin raportoitu hyvinvointialueiden raporteissa.

Avosairaanhoidon lääkärikäyntien hoitoonpääsytietojen kattavuus eli hoitoonpääsykäyntien osuus kaikista kiireettömistä avosairaanhoidon lääkärin läsnäkäynneistä lisääntyi 15 prosentista 31 prosenttiin lokakuusta 2019 maaliskuulle 2024. Erityisesti kattavuus parantui 1.9.2023 jälkeen uuden terveydenhuoltolain voimaan tullessa. Lokakuussa 2023 kattavuus oli 30 prosenttia, joka oli viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaliskuussa 2023. Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan avosairaanhoidon läsnäasiointina toteutetuilla käynneillä hoitoonpääsytietojen kattavuus vastaavasti parantui lokakuun 2019 yhdeksästä prosentista maaliskuun 2024 31 prosenttiin.

Avosairaanhoidon etäasiointien kattavuus ohitti läsnäasiointien kattavuuden niin lääkärien kuin sairaanhoitajien ja terveydenhoitajienkin osalta. Tämä johtui paitsi hyvinvointialueiden kirjaamiskoulutuksista myös tietojärjestelmiin tehdyistä teknisistä muutoksista.

Suun terveydenhuollon hoitoonpääsytietojen kattavuudessa ei ole samanlaista kasvua kuin perusterveydenhuollossa. Lokakuusta 2019 maaliskuuhun 2024 hammaslääkärien hoitoonpääsykäyntien kattavuus lisääntyi seitsemän prosenttiyksikköä 13 prosentista 20 prosenttiin. Selkeä lisääntyminen oli kuitenkin vuosina 2021–2022, jonka jälkeen kattavuus on pysynyt jokseenkin samana.

Suuhygienistien toteuttamien hoitoonpääsykäyntien kattavuus pysyi koko tarkastelujakson ajan suunnilleen samalla tasolla, 12–13 prosentissa. Suuhygienistikäynneistä puuttuvat Helsingin kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiedot. Potilastietojärjestelmän ongelmien takia ne toimitettiin virheellisesti Avohilmo-rekisteriin hammashoitajien tietoina lokakuusta 2021 alkaen.

Hyvinvointialueittain tarkasteltuna maaliskuussa 2024 avosairaanhoidon lääkärin toteuttamissa läsnäasioinneissa suurin hoitoonpääsytietojen osuus kaikista vastaavista kiireettömistä käynneistä oli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (83 %). Seuraavina olivat Etelä-Savon hyvinvointialue (56 %) ja Lapin hyvinvointialue (52 %). Etelä-Savon hyvinvointialueen tiedoista kuitenkin puuttui muutaman sellaisen palveluntuottajan tiedot, joiden kattavuuden tiedetään olevan muuta Etelä-Savon hyvinvointialuetta matalammat. Tiedot saadaan Avohilmo-rekisteriin takautuvasti.

Kainuun tietojen kattavuus on vain kaksi prosenttia, eikä se siksi ole mukana odotusaikoja kuvaavissa hyvinvointialuekohtaisissa tiedoissa.

Hyvinvointialueittain tarkasteltaessa suun terveydenhuollossa hammaslääkärin hoitoonpääsykäyntien kattavuus oli suurin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella 52 prosenttia ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella 46 prosenttia. Kainuun hyvinvointialueella kattavuus oli vain kolme prosenttia, joten Kainuun hyvinvointialueen tiedot eivät ole mukana odotusaikojen hyvinvointialuekohtaisissa esityksissä.

Vankiterveydenhuolto aloitti tietojen toimittamisen THL:n Avohilmo-rekisteriin vuodesta 2021 alkaen. Vankiterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen kattavuus perusterveydenhuollon avosairaanhoidon läsnäasioinneissa oli kolme prosenttia ja suun terveydenhuollossa 23 prosenttia maaliskuussa 2024. 

Maahanmuuttoviraston terveydenhuolto aloitti tietojen toimittamisen Avohilmo-rekisteriin vuodesta 2023 alkaen, mutta se ei kuitenkaan ole toimittanut hoitoonpääsytietoja toistaiseksi potilastietojärjestelmän ongelmien vuoksi. 

Maaliskuussa 2024 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perusterveydenhuollon läsnäasiointien kattavuus vaihteli alueittain 20 ja 25 prosentin välillä. Suun terveydenhuollossa kattavuus vaihteli alueittain 9 ja 13 prosentin välillä.

Hoitoonpääsytiedoissa oli puutteita koskien digitaalista asiointia, asiakkaan sähköiseen ajanvaraukseen liittyviä käyntejä ja ostopalveluita. Näissä tilanteissa ei aina saatu yhteydenottojen tietoja, hoidon tarpeen arviointi puuttui tai hoidon tarpeen arvioinnin ja käynnin tietoja ei pystytty yhdistämään toisiinsa. Lisäksi hoitoonpääsytietojen tuottamisessa on potilastietojärjestelmäkohtaisia eroja.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytiedot ovat kiireettömien avohoitokäyntien odotusaikojen toteumatietoja, jotka saadaan Avohilmosta. Avohilmosta saatavat tiedot ovat hoidon todelliset ja reaaliaikaiset toteutumisajat hyvinvointialueilla ja muiden julkisten palveluntuottajien palveluissa.

Kerran vuodessa tehtävä yhteydensaantia ja tietojen julkaisemista koskeva erillistiedonkeruu perustuu hyvinvointialueiden puhelinoperaattoriseurannasta saatuihin tietoihin ja johtavien lääkärien tai hammaslääkärien antamiin vastauksiin.

Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa se, miten oikein ja yhtenevästi ammattilaiset ovat kirjanneet ja tietojärjestelmätoimittajat ovat poimineet sekä lähettäneet hoitoonpääsytiedot eri potilastietojärjestelmistä.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot raportoidaan kaksi kertaa vuodessa maalis- ja lokakuun tilanteesta. Puuttuvista hoitoonpääsytiedoista ilmoitetaan hyvinvointialueille ja potilastietojärjestelmätoimittajille, joita pyydetään samalla korjaamaan aineistossa ilmenneet puutteet. Näin pyritään varmistamaan tietojen kattavuus.

THL tuottaa Avohilmosta saaduista hoitoonpääsytiedoista myös kuukausittain päivittyvää raportointia verkkopalveluna. Näissä Avohilmo-tietokantaraporteissa on saatavissa hoitoonpääsytiedot hyvinvointialueittain, palvelutuottajittain ja toimintayksiköittäin. Palveluntuottajien organisaatiotieto perustuu THL:n toimipaikkarekisteriin (TOPI) ilmoittamiin tietoihin. Toimintayksikkötieto perustuu hyvinvointialueiden ja muiden palveluntuottajien Sosiaali- ja terveysalan organisaatiorekisteriin (THL – SOTE-organisaatiorekisteri) ilmoittamiin tietoihin.

Tietojen saatavuus, läpinäkyvyys ja selkeys

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä julkaistaan tilastoraportti kaksi kertaa vuodessa ja kerran kuukaudessa päivittyvät kuutiot ja tiivisteet THL:n verkkosivuilla.

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn laaturaportit päivitetään kerran kuukaudessa THL:n verkkosivuilla.

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn seurantatiedot julkaistaan tiivisteinä ja kuutioina. Lisäksi tietoja julkaistaan Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä ja THL:n Tietoikkunassa.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietoja on kerätty perusterveydenhuollosta vuodesta 2005 lähtien. Tiedonkeruu toteutettiin ensin kokonaisuudessaan kyselytutkimuksena, jonka muoto hieman täsmentyi vuosien aikana.

Vuonna 2014 tiedonkeruuta muutettiin perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa siten, että valtaosa tiedoista tulee suoraan potilastietojärjestelmistä (Avohilmo-tiedot) ja osittain kerran vuodessa toteutettavasta erilliskyselystä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti. 

Tiedonkeruutavan muutos kaksi kertaa vuodessa kerätystä erilliskyselystä suoraan potilastietojärjestelmistä tapahtuvaan reaaliaikaiseen tiedonkeräykseen vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Vuodesta 2014 alkaen Avohilmon kautta saatuja hoitoonpääsytietoja ei voi verrata aiempiin kyselyillä saatuihin tietoihin. 

Hyvinvointialueet aloittivat vuoden 2023 alusta, joten tässä raportissa tietoja tarkastellaan aluehallintovirastoittain, hyvinvointialueittain (mukaan lukien valtakunnalliset palveluntuottajat) ja osin myös alemmilla organisaatiotasoilla. Edeltävissä raporteissa tietoja raportoitiin aluehallintovirastoittain, maakunnittain, terveyskeskuksittain ja myös alemmilla organisaatiotasoilla saatujen tietojen perusteella. Tietoja ei siis voida verrata sellaisenaan aikaisempiin raportteihin. 

Selkeys, eheys ja yhtenäisyys

Hoitoonpääsytietojen raportointi sisältää määräaikaan mennessä saadut reaaliaikaiset Avohilmo-tiedot sekä erilliskyselyn vastaukset terveyskeskuksista. Hoitoonpääsytietojen tilastoraportit julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja joulukuussa Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa -sivulla. Hoitoonpääsytiedot lähetetään ennen julkaisua valvontaviranomaisille.

Kevään 2024 perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastoraportin erityispiirteet

Hyvinvointialueiden aloitettua vuoden 2023 alusta aiempia terveyskeskuskohtaisia tietoja ei saatu kaikilta hyvinvointialueilta, sillä osa hyvinvointialueista tuotti tiedot potilastietojärjestelmittäin tai hyvinvointialuetasoisesti. Tietojen raportointi muuttui maakuntakohtaisesta tiedosta hyvinvointialuekohtaiseksi tiedoksi. Tietoja raportoidaan aluehallintovirastoittain, hyvinvointialueittain (mukaan lukien valtakunnalliset palveluntuottajat YTHS, vankiterveydenhuolto ja Maahanmuuttovirasto) ja myös alemmilla organisaatiotasoilla saatujen tietojen perusteella.

Huomioitavaa 31.8.2023 voimassa olleiden enimmäisaikojen toteutumisen raportoinnissa on, että 0–30 vuorokauden kuluessa toteutuneita hoitoonpääsykäyntejä ei raportoitavien käyntien joukossa ollut lainkaan, sillä 31.8.2023 mennessä tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin ja lokakuussa 2023 toteutuneen hoitoonpääsykäynnin välinen aika oli aina yli kuukausi.

Huomioitavaa 31.8.2023 voimassa olleiden enimmäisaikojen toteutumisen raportoinnissa oli, että alle kuuden kuukauden kuluessa toteutuneita hoitoonpääsykäyntejä ei raportoitavien käyntien joukossa ollut lainkaan, sillä 31.8.2023 mennessä tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin ja maaliskuussa toteutuneen hoitoonpääsykäynnin välinen aika oli aina yli kuusi kuukautta. Suun terveydenhuollon tiedoissa näillä oli merkitystä, joten tiedot on vielä tässä tilastoraportissa julkaistu erikseen ja yhdessä eri terveydenhuoltolain voimassaoloaikojen suhteen.

Hoitoonpääsytietojen kattavuuteen ja laadun tarkistukseen tuotettuja laaturaportteja on laajennettu vuosina 2023 ja 2024 asiakkaiden tarpeiden mukaisesti myös hyvinvointialueille ja valtakunnallisten palveluntuottajien tietoihin mukaan lukien YTHS:n opiskeluteveydenhuolto, vankiterveydenhuolto ja Maahanmuuttoviraston terveydenhuolto. Raporttien pohjalta on pidetty erilaisia työpajoja palveluntuottajien ja järjestelmätoimittajien kanssa tietojen laadun parantamiseksi ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Tietojen kirjaamiseen ja raportointiin liittyviä ongelmia tunnistettiin ja korjattiin.
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn laaturaportit (THL)

Terveydenhuoltolain muutos edellytti uusien hoidon tarpeen arvioinnin koodien käyttöönottoa. Syksyn 2023 aikana järjestettiin kolme samansisältöistä koulutusta, jotka suunnattiin palveluntuottajien hoitoonpääsytietoja kirjaaville ja käyttäville henkilöille. Lisäksi tehtiin ohjeita kirjaamiseen.

Lisätietoa

Päivitetty: