Usein kysyttyä Avohilmon raporteista

Usein kysytyt kysymykset Avohilmo-rekisterin tietojen raportoinnista

• 1. Mihin käyttötarkoitukseen Avohilmon pikaraportteja ja kerran kuukaudessa päivittyviä tietokantaraportteja voi käyttää?

  Pikaraporttien käyttö

  • Avohilmon pikaraporteilta saat tietoa perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä, asiakkaista, toimenpiteistä ja akuuteista hengitystieinfektioista.
  • Avohilmon pikaraportit päivittyvät kerran vuorokaudessa.
  • Tietoja käytetään ensisijaisesti tietojen tarkastamiseen eli raporteilta palveluntuottajat voivat esimerkiksi tarkistaa, ovatko tietojärjestelmästä lähetetyt tiedot saapuneet Avohilmo-rekisteriin.

  Kuukausittain päivittyvien raporttien käyttö

  • Raporteilta voi tarkastella esimerkiksi ajantasaisia käynti- tai diagnoosimääriä perusterveydenhuollon avohoidon eri palvelumuodoissa. Raporttien käytössä on kuitenkin huomioitava, että niiden tiedot kuvaavat rekisterin tietosisällön mukaisia potilastietojärjestelmistä tulevia kirjausmääriä. Kirjauksissa voi olla myös puutteita. Sekä puutteellisia tietoja että puutteellisesti kirjattuja tietoja on mahdollista täydentää rekisteriin myöhemmin.
  • Julkaistavat tiedot ovat terveydenhuollon ammattilaisten tekemiin kirjauksiin perustuvia tietoja. Tietojen tulkinta edellyttää sekä aihealueen sisällön että paikallisen kirjaamiskäytännön asiantuntemusta.

• 2. Miten Avohilmo-rekisterin tiedot ovat muuttuneet ja mikä on tietojen kattavuus?

  Tiedot on päivitetty marraskuussa 2023.

  • 2009-2010 Avohilmoon saatiin pilotointidataa esimerkiksi Vantaalta, Keravalta, Tuusulasta ja Kangasalalta.
  • 2011 perusterveydenhuollon avohoidon käyntitiedot (Avohilmo) tulivat osaksi hoitoilmoitusjärjestelmän tiedonkeruuta, joka aluksi kattoi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laitoshoidon. Avohilmo-tiedonkeruu korvasi vuonna 2002 aloitetun niin kutsutun Notitia-tiedonkeruun ja samalla tiedonkeruu muuttui sähköisellä tiedonsiirrolla suoraan potilastietojärjestelmistä tapahtuvaksi.
  • 2012 mennessä mukana olivat kaikki julkisen terveydenhuollon avohoidon palveluntuottajat.
  • 2013 tieto oli kattavaa julkisten palveluntuottajien osalta. 
  • 2013 toimenpiteiden kirjauksissa käytettiin SPAT-luokitusta.
  • 2015 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) tiedot saatiin ensin keskitetyllä palveluntuottajakoodilla ja vuodesta 2020 alkaen alueellisilla koodeilla. 2021 YTHS:n järjestämisvastuulle tulivat myös ammattikorkeakoulut.
    YTHS:n tiedot vuodesta 2015 alkaen
  • 2018 THL-Toimenpideluokitus korvasi SPAT-koodiston toimenpiteiden kirjaamisessa. SPAT-koodeja käytetään edelleen vuonna 2023 joissakin tietojärjestelmissä. Huomioitavaa on, että SPAT-koodeja tulee käyttää edelleen jatkohoidon tietojen kirjaamisessa.
  • 2019 potilastietojärjestelmä vaihtui Vantaalla ja 2021 Helsingissä, Keravalla ja Kauniaisissa. Muutos vaikutti merkittävästi tietojen määrään ja laatuun.
  • 2020 yksityiset palveluntuottajat ja työterveyshuollon palveluntuottajat alkoivat tuottamaan tietoja Avohilmo-tiedonkeruuseen aiempaa paremmin. Työterveyshuollon tiedot arvioidaan varsin kattaviksi vuonna 2023, vaikka joitakin palvelutuottajakohtaisia puutteita edelleen on. Yksityisten palveluntuottajien tiedot eivät ole kattavia, sillä he eivät ole velvollisia tuottamaan tietoja muiden kuin julkiselle terveydenhuollolle tuotettavien ostopalvelujen osalta. Ostopalvelujen kattavuudesta vastaavat julkiset palveluntuottajat ja niissä saattaa olla puutteita.
    Terveydenhuollon avohoidon käynnit palvelusektoreittain (mukana ei ole suun terveydenhuolto tai kotihoito)
  • 2020-2022 Korona-aika vaikutti käyntimääriin. 2020 keväällä kokonaiskäyntimäärä väheni.
    Käyntimäärät vuodesta 2019
  • 2020 etäasioinnit lisääntyivät nopeasti, joka vaikutti tietojen vertailukelpoisuuteen sitä edeltäviin vuosiin verrattuna.
    Etäasiointien kasvu
  • 2021 Koronarokotukset aloitettiin. Rokotuskäynnit kasvattivat käyntimääriä, mutta koska ne kirjattiin julkisessa terveydenhuollossa palvelumuotoon T29 Muu terveydenhuolto, ne ovat eroteltavissa muista käynneistä. Koronarokotuksia kirjattiin lisäksi työterveyshuollossa palvelumuodolle T30 Lakisääteinen työterveyshuolto (nimi on vaihtunut, nykyisin T30 Ehkäisevä työterveyshuollon toiminta).
    Koronarokotusten vaikutus palvelumuotoon Muu terveydenhoito
  • 2021 Vankiterveydenhuolto aloitti tietojen tuottamisen.
    Vankiterveydenhuollon käynnit
  • 2021 Puolustusvoimien terveydenhuolto tuotti tietoja aiempaa selvästi enemmän.
    Sotilaslääketieteen keskuksen käynnit
  • 2023 Maahanmuuttoviraston terveydenhuolto aloitti tietojen tuottamisen.
    Maahanmuuttoviraston terveydenhuollon käynnit
  • 2023 Terveydenhuollon jatkohoidon tietokantaraportit julkaistiin ensimmäisen kerran takautuvasti. Tiedot julkaistiin palvelusektoreittain, joka tarkoittaa sitä, että tiedot ovat saatavissa erikseen julkisen terveydenhuollon avohoidosta, yksityisen terveydenhuollon avosairaanhoidosta ja työterveyshuollosta. Uutinen
  • Julkisen perusterveydenhuollon avohoidon lääkäreiden konsultaatiot ovat lisääntyneet merkittävästi vuosien aikana samalla kun läsnäasiointina toteutetut käynnit ovat vähentyneet.
    Lääkäreiden läsnä- ja etäkontaktit sekä konsultaatiot

• 3. Minkälainen on Avohilmo-tietojen laatu?

  Avohilmo-rekisteristä tuotettavien tietojen laatua on kuvattu tilastokohtaisissa laatuselosteissa. Laatuselosteita päivitetään THL:n verkkosivuille tilastoraporttien julkaisujen yhteydessä yleensä vähintään kerran vuodessa. Aiemmat tilastoraportit laatuselosteineen löytyvät Julkaisuarkisto Julkarista.
  Tilastot aiheittain
  Tilastojen laatuselosteet
  Julkaisuarkisto (Julkari)

  Keskeisimmät ajankohtaiset puutteet tiedoissa on koottu verkkosivulle. 
  Puuttuvat käyntitiedot palveluntuottajittain

  Potilastietojärjestelmän vaihdoksesta johtuen seuraavien alueiden tiedoissa on laajempia puutteita: Vantaa (vuodesta 2019 alkaen) Helsinki, Kerava ja Kauniainen (vuodesta 2021 alkaen).
  Esimerkki Helsingin vähentyneistä avosairaanhoidon käyntimääristä
  Esimerkki Helsingin vähentyneistä käyntimääristä eri palvelumuodoissa

  Avohilmoon vastaanotetuissa läsnä- ja etäasiointien määrässä on puutteita seuraavasti:

  • Vantaalla vuodesta 2019 alkaen tietojen puute on ollut aikaisempaan verrattuna 40–65 prosenttia. Vuonna 2023 tietojen puute oli noin 40 prosenttia.
  • Helsingissä vuodesta 2021 alkaen tietojen puute on ollut aikaisempaan verrattuna 25–45 prosenttia. Vuonna 2023 tietojen puute oli noin 25 prosenttia.
  • Keravalla vuodesta 2021 alkaen tietojen puute on ollut aikaisempaan verrattuna 45–60 prosenttia. Vuonna 2023 tietojen puute oli noin 45 prosenttia.

  Näiden tietopuutteiden vaikutus koko maan käyntimäärään on ollut suurimmillaan vuonna 2022, jolloin käyntimäärä oli tästä syystä noin 7 prosenttia pienempi.

  Myös kotihoidossa käyntimäärät vähenivät. Esimerkiksi kun jätetään pois palvelumuodot T29 muu terveydenhoito ja T41 kotisairaanhoito sekä huomioidaan koronarokotukset ja ilmeisesti kirjauskäytännössä tapahtunut muutos kotihoidon kirjaamisesta kotisairaanhoidoksi, Helsingissä käynnit vähenivät 25 prosenttia (noin 600 000 käyntiä) vuodesta 2019 vuoteen 2022 ja 31 prosenttia (noin 800 000 käyntiä) vuodesta 2020 vuoteen 2022.
  Esimerkki Helsingin kotihoidon käynneistä

  Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoonpääsytietojen laatua voi tarkastella laaturaporteilta.
  Hoitoonpääsyn laaturaportit

  Avohilmo-tietoja, esimerkiksi kirjattujen käyntisyy- ja toimenpidetietojen kirjausastetta ja määriä voi tarkastella ajankohtaisilta tietokantaraporteilta.
  Käyntisyyt ja niiden kirjausasteet
  Toimenpiteet ja niiden kirjausasteet
  Avohilmo-raportit

• 4. Perustuvatko kunnittaiset käynnit raporteilla kotikuntaan vai asiointipisteen sijaintikuntaan?

  Osassa Avohilmo-tietokantaraporteissa tietoja voi tarkastella koko maan lisäksi hyvinvointialueittain ja osassa myös kunnittain, osassa tarkastelu on palveluntuottajittain. Palveluntuottajakohtaiset raportit perustuvat toimipisteen sijaintikuntaan ja alueittaisissa raporteissa kotikunta on käyntipäivän mukainen asiakkaan kotikunta.

• 5. Onko päällekkäiset asiakkaat karsittu tietokantaraporteilta?

  Kussakin tarkastelukombinaatiossa asiakas näkyy vain kertaalleen.
  Esimerkiksi kotihoidossa käyntejä on yhdellä asiakkaalla kerran päivässä, jolloin raportilla asiakas näkyy kuukausittain yhtenä asiakkaana, jolla on 30 käyntiä. Vuositasolla asiakas näkyy yhtenä asiakkaana, jolla on 365 käyntiä. Sama asiakas voi käyttää myös eri palveluntuottajien palveluita, jolloin asiakas näkyy kunkin palveluntuottajan asiakkaana, mutta yhteensä-rivillä vain kerran.
   

• 6. Miten tietoja toimittavien organisaatioiden tiedot näkyvät Avohilmo-raporteilla?

  Organisaatioiden tiedot tulevat Avohilmo-rekisteriin Sote-organisaatiorekisteristä. Palveluntuottajat ilmoittavat Sote-organisaatiorekisteriin omat tietonsa ja vastaavat tietojensa oikeellisuudesta. Sote-organisaatiorekisteristä saadaan myös Toimipaikkarekisterin tunnus eli Topi-koodi, joka on 5-numeroinen.

  Avohilmo-raporteilla tiedot esitetään yleensä Topi-kooditasolla (esimerkiksi hyvinvointialue) ja joissakin tapauksissa lisäksi porautumalla tarkemmilla Soteorganisaatiorekisterin mukaisilla tasoilla eli tarkimmilla toimintayksikköjen tiedoilla. Joissain organisaatioissa tiedot on ilmoitettu hierarkisemmin kuin toisissa eli esimerkiksi joillakin hyvinvointialueilla tietoja voi tarkastella pientenkin toimintapisteiden tasolla ja joissakin vain Topi-koodien tasolla.

  Hoitoonpääsyraporteilla tiedot esitetään ensin Aluehallintovirastojen (AVI) tasolla, sillä Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat terveydenhuollon toimintaa perustuen THL:n tuottamiin raportteihin. Sen jälkeen pääsee porautumaan organisaatiotasolle (Topi-koodi) ja tarkemmille toimipistetasolle (Sote-organisaatiokoodit).

  Jatkossa on suunniteltu käytettäväksi Palveluntuottajarekisteri Soterin tietoja.

  Lisätietoa:

  • Sote-organisaatiorekisteri
  • Toimipaikkarekisteri (TOPI)
  • Soteri (Valvira)

• 7. Miksi käyntimäärät ja muut tiedot ovat kasvaneet huomattavan paljon vuodesta 2020 alkaen?

  Avohilmon tiedonkeruuseen liittyivät vuodesta 2020 yksityinen työterveyshuolto ja yksityinen avosairaanhoito. Tästä syystä käyntimäärät ja muut tiedot ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2020 alkaen. Uusia toimijoita tulee edelleen mukaan ja käyntimäärien ja muiden tietojen määrän kasvu jatkuu myös tulevina vuosina.

  Avohilmosta saataviin tietokantaraportteihin lisättiin vuonna 2023 Palvelusektori-dimensio, millä voidaan erotella julkisen terveydenhuollon avohoito, yksityisen terveydenhuollon avohoito ja työterveys. Näin luvuista näkee selvästi, mistä käyntien kasvu johtuu. 
  Esimerkki silmätaudeista
  Diagnoosimäärien kasvu kuviona

• 8. Miksi yksityisiä tiedontoimittajia ja uutta tietoa on tullut niin paljon mukaan nopealla aikataululla?

  Kun koronarokotukset aloitettiin joulukuussa 2020, tarvittiin kattavasti kaikki rokotustiedot Avohilmo-rekisteriin pohjautuvaan Rokotusrekisteriin sekä julkiselta sektorilta että yksityisiltä toimijoilta. Tästä syystä yksityiset tuottajat esimerkiksi työterveyshuollosta jouduttivat jo aiemmin suunniteltujen tiedontoimitusten aloittamista Avohilmoon. 

• 9. Miksi koodit V00-Y98 on poistettu työterveyshuollon diagnoosikuutiosta?

  Raportointia on tarkennettu siten, ettei diagnoosien liitännäistietoja enää raportoida käynnin tai hoitojakson syinä. Nämä koodit on poistettu kaikilta diagnoosi- ja käyntisyyraporteilta helmikuussa 2023, ei ainoastaan työterveyden raporteista. Diagnoosi- ja käyntisyyraporteilta raportoidaan Avohilmo-rekisteriin ilmoitettujen käyntien tai hoitojaksojen diagnooseja tai käyntisyitä, joita diagnoosin tai käyntisyyn ulkoiset syyt (koodit V00-Y98) eivät ole.

• 10. Osassa raporteistanne on Palvelusektori-valinta. Mitä se tarkoittaa? Voidaanko yksityisen terveydenhuollon tiedot erottaa muista tiedoista?

  Organisaatioiden tiedot tulevat Avohilmo-rekisteriin Sote-organisaatiorekisteristä. Palveluntuottajat, esimerkiksi hyvinvointialueet, ilmoittavat Sote-organisaatiorekisteriin omat tietonsa. Ilmoitettavien tietojen joukossa on esimerkiksi se, toimiiko organisaatio millä sektorilla kuten julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Näitä tietoja käytetään Avohilmo-raporttien palvelusektoritiedoissa. Esimerkiksi yksityinen terveydenhuolto tarkoittaa niiden organisaatioiden lähettämiä tietoja, jotka ovat Sote-organisaatiorekisterin sektoritiedon perusteella yksityistä terveydenhuoltoa.

  Työterveyshuollon tiedot erotellaan Avohilmon raporteilla palvelumuodon perusteella.

  Huomioitavaa on, että yksityisten palveluntuottajien tuottamia tietoja ei aina voida raportoinnissa erottaa. Esimerkiksi osa julkisen terveydenhuollon ostopalvelujen tiedoista ilmoitetaan julkisen terveydenhuollon tietojen mukana ja osa suoraan yksityisen terveydenhuollon organisaatioista. Palveluntuottajat vastaavat omien tietojensa ja ostopalvelujensa lähettämisestä ja niiden kattavuudesta. Lisäksi kokonaan yksityinen terveydenhuolto ei ole velvollinen lähettämään tietojansa Avohilmo-tiedonkeruuseen kun ainoastaan julkiselle terveydenhuollolle tuottamien tietojen osalta. Näin ollen yksityisen terveydenhuollon tiedot eivät ole kattavia.

  Lisätietoa:
  Sote-organisaatiorekisteri

• 11. Mitkä ovat perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn raporttien poimintaehdot?

  Raportoinnissa ovat mukana seuraavaksi kuvatut Avohilmo-rekisteriin tulleet tiedot.

  Yleiset poimintaehdot

  • Palveluntuottajat: julkisen terveydenhuollon palvelunjärjestäjät eli hyvinvointialueet, YTHS, vankiterveydenhuolto ja maahanmuuttajien terveydenhuolto sekä näiden palvelunjärjestäjien esimerkiksi yksityisiltä palveluntuottajilta hankkimat palvelut. Palveluntuottajan Topi-koodi ei saa olla 3-alkuinen, 95-alkuinen tai 6-alkuinen lukuun ottamatta kokonaisulkoistuksia ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä.
  • Dimensio lainsäädäntö (huomioidaan kunakin ajankohtana voimassa olevat hoitoon pääsyn enimmäisajat ja hoidon tarpeen arvioinnin tulos -koodit).
    • Lakimuutoksista riippumatta = hoitoon pääsyn toteutuminen riippumatta lainsäädännön määrittelemistä hoitoon pääsyn enimmäisajoista.
    • Terveydenhuoltolaki ennen 1.9.2023 = hoitotapahtumiin yhdistyneet hoidon tarpeen arvioinnit on kirjattu ennen 1.9.2023.
    • Terveydenhuoltolaki 1.9.2023-31.12.2024 = hoitotapahtumiin yhdistyneet hoidon tarpeen arvioinnit on kirjattu 1.9.2023-31.12.2024 välisenä aikana.
    • Terveydenhuoltolaki 1.1.2025 alkaen = hoitotapahtumiin yhdistyneet hoidon tarpeen arvioinnit on kirjattu 1.1.2025 tai sen jälkeen.
  • Dimensio ikäryhmä: 0–22-vuotiaat, 23–64-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet. Ikä määräytyy hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamishetken mukaan.
  • Käynti (tai etäkontakti) on tapahtunut eli ajanvarausta tai käyntiä ei ole peruttu.
  • Jos raporttikohtaisesti muuta ei mainita, niin vertailutietona käytetään palveluntuottajien kiireettömiä sairaanhoidollisia käyntejä, joihin verrataan hoitoonpääsykäyntejä eli niitä kiireettömiä sairaanhoidollisia käyntejä, joihin on yhdistynyt hoidon tarpeen arviointi. Jos raportti on rajattu tiettyjen ammattiryhmien käyntien tarkasteluun, käytetään vertailutietona näiden ammattiryhmien toteutuneita kiireettömiä sairaanhoidollisia käyntejä.
  • Palvelumuodot perusterveydenhuollon raporteissa PTHAVO – Palvelumuoto -luokituksen mukaisesti: kaikki muut lukuun ottamatta T60 suun terveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa (T30, T31, T32).
  • Palvelumuodot suun terveydenhuollon raporteissa PTHAVO – Palvelumuoto -luokituksen mukaisesti: T60 suun terveydenhuolto tai T27 opiskeluterveydenhuolto. Jos palvelumuoto on opiskeluterveydenhuolto, ammatti on hammaslääkäri, suuhygienisti (hammashuoltaja), hammashoitaja.
  • Käynnin luonne PTHAVO - Käynnin luonne -luokituksen mukaisesti: sairaanhoito (SH), jos ei raporttikohtaisesti muuta mainita. Jos käynnistä ei tätä löydy, käytetään hoidon tarpeen arvioinnin käynnin luonnetta.
  • Käynnin kiireellisyys Hilmo - Hoidon kiireellisyys -luokituksen mukaisesti: kiireetön (E tai 2). Jos tieto puuttuu: hoidon tarpeen arvioinnin kiireellisyys kiireetön (E tai 2).
  • Käynnin kävijäryhmä Hilmo - Kävijäryhmä tai PTHAVO - Kävijäryhmä -luokituksen mukaisesti: muu kuin yhteisötilaisuus (4 tai 6).
  • Käynneistä mukana ovat sekä läsnä- että etäkontaktit (vanhat ja uudet koodit) Hilmo - Yhteystapa -luokituksen mukaisesti läsnäkontaktit: R10–R46 ja etäkontaktit: R49–R59.
  • Hoidon tarpeen arviointi ei ole tiedossa: käytetään vain laaturaporteissa.

  Raporttikohtaiset poimintaehdot

  Raportit: "Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn ensimmäisen hoitotapahtuman toteutuminen" ja "Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen kattavuus”.

  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos 1.9.2023 jälkeen (Dimensio Lainsäädäntö): Y18, Y19, Y21, Y22, Y20 tai Y31, Y41 tai Y50, Y70, Y52, Y72.
  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ennen 1.9.2023 (Dimensio Lainsäädäntö): Y18, Y19, Y21, Y22, Y20 tai Y31, Y32, Y41, Y42.
  • Ammatti: laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kuten lääkärit, psykologit, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat yms. tai muu ammattiryhmä.
  • Käynnin luonne: sairaanhoito (SH) tai terveydenhoito (TH).
  • Odotusaikaluokitus: 0–7 vrk, 8–14 vrk, 15 vrk–1 kk, 1–3 kk ja yli 3 kk.

  Perusterveydenhuollon lääkärin jatkohoidon toteutuminen

  • Jatkokäynnin hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y33, Y60, Y62, Y80, Y82.
  • Odotusajan laskenta 23 vuotta täyttäneillä: jatkokäynnin hoidon tarpeen arvion ajankohtaa lähimpänä olevan edeltävän käynnin hoidon tarpeen arvioinnin ajankohdan ja lääkärin jatkokäynnin ajankohdan välinen ero. Jatkokäynnin hoidon tarpeen arvioinnin kirjaus on tapahtunut viikon kuluessa edeltävän käynnin toteutumisesta. Jatkokäyntiä edeltävän ensimmäisen hoitoon pääsyn käynnin hoidon tarpeen arvioinnin tulos on ensimmäinen hoitotapahtuma eli Y18, Y19, Y21, Y22, Y20, Y31, Y32, Y41, Y42, Y50, Y70, Y52 tai Y72. 
  • Odotusajan laskenta alle 23-vuotiailla: lääkärin jatkokäynnin ja siihen liittyvän hoidon tarpeen arvioinnin välinen aika.
  • Edeltävän käynnin toteuttajan ammatti: muu laillistettu terveydenhuollon ammattilainen kuin lääkäri.
  • Jatkokäynnin toteuttajan ammatti: lääkärit.
  • Odotusaikaluokitus: 0–7 vrk, 8 vrk–3 kk, yli 3 kk.
  • Yli 23-vuotiaiden tiedot: jos potilaalla on useita kirjattuja hoidon tarpeen arvioinnin tuloksia tai useita käyntejä viikon sisällä, niin poiminta voi olla virheellinen. Raporttia kehitetään edelleen.

  Muun ensimmäisen kiireettömän hoitotapahtuman toteutuminen

  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y32, Y42, Y52, Y72. 1.9.2023–31.12.2024 Y32, Y42. Vuodesta 2025 alkaen ainoastaan alle 23-vuotiaat Y32, Y42, Y52, Y72.
  • Ammatti: laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kuten lääkärit, psykologit, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat yms. tai muu ammattiryhmä.
  • Käynnin luonne: sairaanhoito (SH) tai terveydenhoito (TH).
  • Odotusaikaluokitus: 0–3 kk, yli 3 kk.

  Raportit: ”Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn ensimmäisen hoitotapahtuman enimmäisajan toteutuminen” ja "Hoitoonpääsykäyntien osuus kaikista suun terveydenhuollon sairaanhoidon kiireettömistä käynneistä".

  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y18, Y19, Y21, Y22, Y20, Y32, Y42, Y50, Y70.
  • Ammatti: hammaslääkäri, suuhygienisti (hammashuoltaja), hammashoitaja tai ”muu ammattiryhmä tai tieto puuttuu”.
  • Odotusaikaluokitus: 0–3 kk, 91–120 vrk, 121–180 vrk, yli 6 kk.

  Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen jatkohoidon tarpeen toteamisesta

  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y34, Y43, Y62, Y82. 1.9.2023-31.12.2025 kaiken ikäiset Y34, Y43. 1.1.2025 jälkeen: ainoastaan alle 23-vuotiaat Y34, Y43, Y62, Y82.
  • Ammatti: hammaslääkärit.
  • Odotusaikaluokitus: 0–4 vk, yli 4 vk.

  Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen ensimmäistä hoitotapahtumaa edeltävästä hoidon tarpeen arvioinnista

  • Hammaslääkärin jatkokäynnin hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y36, Y45, Y60, Y80.
  • Odotusajan laskenta: jatkokäynnin hoidon tarpeen arvion ajankohtaa lähimpänä olevan edeltävän käynnin hoidon tarpeen arvioinnin ajankohdan ja hammaslääkärin jatkokäynnin ajankohdan välinen ero.
  • Jatkokäynnin hoidon tarpeen arvioinnin kirjaus on tapahtunut viikon kuluessa edeltävän käynnin toteutumisesta.
  • Jatkokäyntiä edeltävän ensimmäisen hoitoon pääsyn käynnin hoidon tarpeen arvioinnin tulos on ensimmäinen hoitotapahtuma eli Y18, Y19, Y20, Y21, Y22, Y32, Y42, Y50 tai Y70 ja se on toteutunut suun terveydenhuollon tai opiskeluterveydenhuollon palvelumuodolle.
  • Edeltävän käynnin toteuttajan ammatti: suuhygienisti tai hammashoitaja (lähihoitaja).
  • Jatkokäynnin toteuttajan ammatti: hammaslääkäri.
  • Odotusaikaluokitus: 0–3 kk, 3–4 kk, 5–6 kk, yli 6 kk.
  • Jos potilaalla on useita kirjattuja hoidon tarpeen arvioinnin tuloksia tai useita käyntejä viikon sisällä, niin poiminta voi olla virheellinen. Raporttia kehitetään edelleen.

  Erikoishammaslääkärin hoitoon pääsyn toteutuminen

  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y35, Y44, Y68, Y88.
  • Ammatti: hammaslääkärit.
  • Odotusaikaluokitus: 0–3 kk, 3–6 kk, yli 6 kk.

  Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen suun määräaikaisen terveystarkastuksen jälkeen

  • Hoidon tarpeen arvioinnin tulos: Y66, Y86.
  • Ammatti: hammaslääkärit.
  • Odotusaikaluokitus: 0–4 vk, yli 4 vk.

  Vaihtoehtojen ja luokitusten tarkemmat kuvaukset löytyvät Koodistopalvelimelta ja tietosisällön kuvaus hoitoilmoitusoppaasta.
  Koodistopalvelin (Kela)
  Hoitoilmoitusopas

  Laaturaporteilla ovat mukana kaikki hoidon tarpeen arviointien tulokset ja myös sellaiset käynnit, joista tietoja puuttuu. Hoitoon pääsyn tietokantaraporteilla (kuutiot ja tiivisteet) on mukana vain niin sanottuun perusterveydenhuollon hoitotakuuseen kuuluvat asiat.
  Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tietokantaraportit