Lähisuhdeväkivalta perheessä

Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja suojella lasta sekä ruumiilliselta että henkiseltä väkivallalta.

Kun ammattilaiset eri toimintaympäristöissä vahvistavat väkivallalta suojaavia tekijöitä, kuten vanhemmuutta, lapsen perustarpeista huolehtimista, hyvää vuorovaikutusta ja pärjäävyyden kokemusta, he voivat vähentää lapseen kohdistuvan väkivallan riskiä ja sen kautta suojella lasta.Erityisesti fyysisen väkivallan loppumisesta ja ehkäisystä on tutkimusnäyttöä.

On tärkeää, että ammattilaiset myös tunnistavat riskitekijät, kuten

• vaikean taloudellisen tilanteen
• lapsen vamman tai sairauden
• päihde- tai mielenterveysongelmat.

Vanhempien eri syistä johtuva kuormittuneisuus vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa ja kykyynsä huolehtia lapsistaan.

Tutkimusnäytön mukaan myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret saattavat joutua kokemaan väkivaltaa, kiusaamista, syrjintää tai häirintää muita lapsia useammin. Heitä ovat esimerkiksi vammaiset tai toimintakyvyltään rajoitteiset lapset ja nuoret.
Haavoittuvat ryhmät

On tärkeää saada helposti ja nopeasti moniammatillista ja asiantuntevaa apua suoraan koteihin. Joskus arjen käytännön apu on keskusteluapua tärkeämpää. Palveluja on myös oltava yhdenvertaisesti saatavilla eri puolilla maata.

Väkivalta vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen

Lapsuudenaikaiset vakavat kielteiset kokemukset (Adversed Childhood Experiences, ACES) vaikuttavat tutkimusten mukaan pitkälle aikuisuuteen.

Väkivallan uhrit sairastuvat muita useammin kansanterveyssairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Väkivalta lisää myös riskiä erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, riskikäyttäytymiseen ja syrjäytymiseen.

Varhaislapsuudessa koetut traumat voivat heijastua myöhemmin muun muassa itseluottamuksen puutteina, huonommuuden kokemuksina ja vaikeuksina muodostaa pysyviä luottamuksellisia ihmissuhteita.

Ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen voi johtaa arviolta kolminkertaisiin taloudellisiin säästöihin, koska väkivallalla on vaikutuksia välittömästi ja, myöhemmin aikuisiässä sekä myös ylisukupolvisesti. 

Esimerkkejä teemakokonaisuuteen kootuista toimenpiteistä

• Ammattilaiset ottavat järjestelmällisesti puheeksi lapsen turvallisen kasvun ja kasvuympäristön edellytykset lapsi- ja perhepalveluissa, kuten neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa, opiskeluhuollossa, sosiaalihuollossa, lastensuojelussa, kasvatus- ja perheneuvolassa, erikoissairaanhoidossa ja järjestöjen ja kirkon perheneuvonnassa. Ammattilaiset selvittävät yhdessä perheen kanssa väkivallan riskitekijöitä.
• Ammattilaiset tarjoavat perheille psykososiaalista tukea ja hoitoa perustasolla ilman viiveitä. Tällaisia tukitoimia ovat esimerkiksi neuvolan lisä- ja kotikäynnit, vanhemmuusryhmät, vertaistukitoiminta, sosiaalityön lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja muut soveltuvat palvelut, kasvatus- ja perheneuvoloiden palvelut
• Edistetään myönteisen vanhemmuuden käytäntöjä näyttöön pohjautuvilla vanhemmuuden tuen menetelmillä huomioiden myös eri etnisistä ryhmistä ja kielivähemmistöistä tulevien tarpeet. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi Ihmeelliset vuodet ja Voimaperheet. 
• Selvitetään, millä mittareilla lasten vanhempien omien haitallisten lapsuuden ajan kokemuksia voisi parhaiten seuloa ja tunnistaa. Mittareita ovat esimerkiksi ACEs-IQ ja SEEK. Vastaavaa selvitystä tehdään pienten lasten sosioemotionaalisia taitoja arvioivista mittareista, joita ovat esimerkiksi SDQ ja BITSEA.

Lisätietoja

Hakulinen T, Riihonen R, Laajasalo T, Järvilehto V, Keiski P, Koulu S, Nikupeteri A, Korpilahti U, Muukkonen T, Paavilainen E. & Säävälä M. 2019. Lähisuhdeväkivalta perheessä lapsen ja nuoren näkökulmasta. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, 187–234.

Hakulinen T. & Tervo J. 2021. Lähisuhdeväkivalta perheessä. Teoksessa Väkivallaton lapsuus 2020‒2025 – toimeenpano ja viestintä, s. 42–78. (Korpilahti, STM 2021)

Kalland M, Tenhunen T, Andell M, Ylenius-Lehtonen M, Lajunen K, Karjalainen P, Cacciatore R. & Porras K. 2019. Turvataitokasvatus. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, 139–186.

Korpilahti U, Hakulinen T, Tupola S, Kettunen H, Lillsunde P. & Aronen E. 2019. Lapsiin kohdistuva väkivalta – suojaavat tekijät, riskitekijät ja seuraukset. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, 28–51.