Lapsen taloudellinen ja muu tukeminen

Lapselle tulee järjestää avohuollon tukitoimena taloudellista tukea ja muuta tukea koulunkäyntiin, ammatin ja asunnon hankintaan, työhön sijoittumiseen, harrastuksiin, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen.
Lastensuojelulaki 36 § 1 mom (Finlex)

Laissa ei määritellä, mitä "muu tukeminen" on. Se voi olla esimerkiksi psykososiaalista tukea ja erilaisia palveluja. Laissa ei säädetä taloudellisen tuen määrästä tai siitä, mihin täsmällisesti sitä pitäisi ohjata. Tärkeää on huomioida lapsen henkilökohtaiset tarpeet.

Usein tarvitaan hyvin konkreettista tukea. Lapsen koulunkäyntiä voi tukea avustamalla perhettä lukion oppikirjojen tai ammattiopistossa tarvittavien työvaatteiden hankinnassa. Kouluikäiset lapset voivat tarvita harrastuksiin ohjaamista sekä taloudellista tukea harrastusmenoihin.

Ammatin hankkimista ja työhön sijoittumista voidaan tukea esimerkiksi nivelluokkien ja työpajatoiminnan kautta. Usein tarvitaan myös moniammatillista yhteistyöverkostoa ja yksilöllistä ohjausta.

Asumisen tukeminen

Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista tukea alle 18-vuotiaan lapsen itsenäistä asumista. Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä.

Nuorille tarkoitettua tuettua asumista ja tukiasuntoja on muun muassa Nuorisosäätiöllä, Nuorisoasuntoliitolla, Nuorten Ystävät ry:llä sekä eri setlementeillä. Tukea asumiseen voivat tarvita avohuollon asiakkaiden ja jälkihuoltonuorten lisäksi myös sellaiset täysi-ikäiset nuoret, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaana tai jonka perheessä on ollut tarvetta avohuollon tukitoimille. Muun muassa seuraavat tahot järjestävät tuettua asumista Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry, SPR:n nuorten turvatalo ja Nuorisoasuntoliitto NAL.

Läheisten suhteiden ylläpitäminen

On tärkeää turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata molempia vanhempiaan. Myös sisaruussuhteiden ylläpito on lapsille erittäin tärkeää. Laissa ei määritellä, keitä kaikkia läheisiin ihmissuhteisiin pitäisi sisällyttää. Lapsen tilanteesta riippuen läheinen voi olla esimerkiksi isovanhempi, täti, setä, eno, kummi tai hyvä ystävä.

Läheisten ihmissuhteiden merkitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa erotilanteissa ja lapsen tai vanhempien laitoskuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. 
Lapsen asema erotilanteessa