Vammaisuus yhteiskunnassa -uutiskirje 3/2021
Kuva: Katja Tähjä
Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 9.-11.2.2022
Ensi vuonna Vammaispalvelujen neuvottelupäivät järjestetään 9.-11.2.2022. Tapahtuma toteutetaan webinaarina ja se on maksuton. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan tammikuun alussa 2022.
Aiheina Vammaispalvelujen neuvottelupäivillä ovat mm. uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö, sote-uudistus, valvonta, asumispalvelut, palvelujen yksilöllinen järjestäminen, harvinaissairauksien kansallinen koordinointi sekä työelämän etiikka ja moraali. Lisätietoja luvassa pian!
Varaa kalenteriisi nämä päivät jo nyt!
Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
Blogi: Yksi kysymys paljastaa, täyttääkö vammaispalvelu tehtävänsä
Uusimmassa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogissa Stina Sjöblom ja Päivi Nurmi-Koikkalainen pohtivat vammaispalvelujen kehittämistyön viehätystä, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä.
Yksi kysymys paljastaa, täyttääkö vammaispalvelu tehtävänsä (THL blogi)
Tutustu myös muihin Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjan kirjoituksiin!
- Vammainen asiakas antaa tärkeää tietoa rakenteelliseen sosiaalityöhön
- Korona on hankaloittanut henkilökohtaisen avun asiakkaiden arkea
Kaikki Vammaisuus yhteiskunnassa -sarjan blogit
Pohjoismaisen vammaisyhteistyön Suomen puheenjohtajuusvuosi
Pohjoismainen vammaisyhteistyöneuvosto (Funktionshindersrådet) on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvoa-antava elin vammaisasioissa. Vuonna 2021 Suomi on ollut Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa ja vammaisyhteistyöneuvostoa on johtanut THL:n johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen.
Suomen puheenjohtajuuskautta varjosti pandemia, mutta siitä huolimatta vuoteen mahtui paljon tapahtumia, hankkeita ja kiinnostavia julkaisuja.
Vammaisyleissopimuksen osapuolikokouksessa kesäkuussa järjestettiin pohjoismainen sivutapahtuma Building Back Better by strengthening the implementation of Article 19 of the UNCRPD. Aiheena oli vammaisyleissopimuksen artikla 19, itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä. Tapahtumasta löytyy tallenne.
Building Back Better by strengthening the implementation of Article 19 of the UNCRPD (Nordic Welfare Centre)
Pohjoismainen selvitys Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa toteutettiin osana vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanketta. Julkaisu on NVC:n sivuilla saatavilla ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi.
Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)
Inarissa järjestetty pohjoismainen seminaari: Indigenous peoples: language, culture, and life cycle sai paljon kiitosta, koska se nosti pohjoismaisessa vammaisyhteistyössä esiin aiheita, joiden eteen ei vielä ole tehty tarpeeksi.
Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Nordic Welfare Centre)
THL-blogi: Kielen ja kulttuurin huomioiminen on osa alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden moninaisuuden arvostamista
Kuurosokeusalan pohjoismainen konferenssi siirrettiin ensi vuoteen. Konferenssi järjestetään 20.-22.9.2022 Tampereella. Tule mukaan!
Today’s Knowledge for Tomorrow’s Actions – A Nordic Perspective on Deafblindness (Nordic Welfare Centre)
Vammaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä palliatiivisessa hoidossa: Projektin loppuraportti
Palliatiivisen hoidon vammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset -projektissa on tarkasteltu palliatiiviseen hoitoon liittyviä teemoja vammaisuuden näkökulmasta. Pohdinnan tukena on käytetty kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Lisäksi on käyty keskustelu vammaisjärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Useat vammaisen ihmisen palliatiiviseen hoitoon liittyvistä erityiskysymyksistä kytkeytyvät yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen tai palvelujärjestelmän toimivuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen ja sujuvuus korostuvat erityisesti silloin, kun asiakkaan palveluntarve on suuri.
Laaja-alainen osaaminen ja ymmärrys sekä vammaisuudesta että palliatiivisesta hoidosta edellyttävät eri hallinnonalojen työntekijöiden yhteistyötä. Täydennyskoulutusta tarvitaan lisää. Vammaiset ihmiset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan heidän elämäntilanteensa, toimintarajoitteensa, toiveensa ja tuen tarpeensa ovat erilaisia myös palliatiivisen hoidon aikana. Yksilöllisyyden kunnioittaminen tukee laadukasta elämän loppuvaiheen hoitoa.
Vammaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä palliatiivisessa hoidossa: Projektin loppuraportti
Koronaepidemian ja rajoittamistoimien negatiiviset vaikutukset ovat suurempia toimintarajoitteisilla ihmisillä kuin muilla
Toimintarajoitteisten ihmisten yksinäisyyden tunteet ja univaikeudet lisääntyivät useammin kuin muilla ja myös taloudellisen tilanteen heikentyminen oli yleisempää. Toimintarajoitteiset olivat muita huolestuneempia koronatartunnasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävästä saamisesta. Koronan aiheuttamat epäsuotuisat vaikutukset korostuivat erityisesti henkilökohtaista apua käyttävillä vammaisilla ihmisillä sekä ulkomaalaistaustaisilla toimintarajoitteisilla henkilöillä.
Tutkimukset toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Ne pohjautuvat useisiin väestötutkimuksiin, joiden aineistot kerättiin vuodenvaihteessa 2020–2021.
Selvitys: Rakennetun ympäristön esteettömyyttä ei huomioida kokonaisvaltaisesti - lainsäädännössä, toteutuksessa ja valvonnassa on vielä kehitettävää
Selvitystyön päätavoitteena oli kuvata rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvän lainsäädännön kattavuutta YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta.
Selvitys ehdottaa tarkennuksia säädöksiin, mutta myös uutta esteettömyyslainsäädäntöä ja lisää valvontaa esteettömyyden toteutumiselle. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi tunnistettiin järjestelmällisesti kerätty tieto rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta, käsitteiden yhdenmukaistaminen ja esteettömyyden tarkastelu nykyistä laaja-alaisemmin. Asenteisiin vaikuttamista ja koulutusta tarvitaan lisää, jotta esimerkiksi koko rakentamisen ketju suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon tukee esteettömyyttä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositus tehdä kohtuullinen mukautus koronatodistuksen saavutettavuuden takaamiseksi vammaiselle henkilölle
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon on tullut, että koronatodistuksen saaminen on osalle vammaisista henkilöistä kohtuuttoman hankalaa ja aikaa vievää.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että terveyskeskuksien tulee tehdä kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaisesti sen takaamiseksi, että koronatodistus on myös vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että vammaisen henkilön tai vammaisen henkilön avustajan pyytäessä terveyskeskuksesta koronatodistusta, tulee vammaiselle henkilölle tulostaa koronatodistus omakannasta viipymättä ilman ajanvarausta.
Valvira: Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ensisijaista − rajoittamistoimenpiteitä vain silloin kun on välttämätöntä
Valvira muistuttaa tiedotteessaan, että kehitysvammaisten rajoittamistoimenpiteiden täytyy perustua kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin. Lain mukaan ensisijaista on kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen.
Laissa on tarkoin määritelty, missä, milloin ja mitä rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää. Rajoitustoimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia tilanteeseen nähden.
Rajoitustoimenpiteiden käyttö ja käytön tarpeen arviointi edellyttää asiantuntijatiimiä. Valvira on syksyllä 2021 ohjeistanut kuntia ja palveluntuottajia kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisen asiantuntijatiimin järjestämisestä ja tiimin toiminnasta.
Ihmisoikeuskeskus: Itsearviointityökalu erityishuoltoa järjestäville toimijoille
Ihmisoikeuskeskus ja eduskunnan oikeusasiamies ovat tuottaneet itsearviointityökalun tukemaan erityishuoltoa järjestävien palveluntarjoajien ja -tuottajien toimenpiteitä asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.
Itsearviointyökalu koostuu kysymyksistä, jotka ohjaavat erityishuoltoa järjestäviä toimijoita omatoimisesti arvioimaan, miten hyvin asumispalveluyksiköiden toiminta ja omaksutut toimintatavat tukevat ja vahvistavat asiakkaiden itsemääräämisoikeutta.
Itsearviointityökalu erityishuoltoa järjestäville toimijoille (Ihmisoikeuskeskus)
Lapsiasiavaltuutettu: Vammaisuus ei ole hyvän lapsuuden este – syrjintä, rakenteet ja asenteet ovat
Lapsiasiavaltuutetun julkaisemassa teoksessa, Vammaisuus ja lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa, haetaan vastauksia siihen, miten vamman kanssa elävien lasten oikeudet toteutuvat nykypäivän Suomessa.
Vamman kanssa eläville lapsille on tärkeää saada elää tavallista lapsen elämää yhdessä muiden kanssa ja olla osa yhteiskuntaa. Keinoja lasten aseman parantamiseksi ja oikeuksien toteutumiseksi on paljon, mutta ne edellyttävät lainsäädännön tarkentamista, rakenteellisia muutoksia ja asenteiden päivittämistä monilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Vammaisuus ei ole hyvän lapsuuden este – syrjintä, rakenteet ja asenteet ovat (Lapsiasiavaltuutettu)
STM: Uusi sanasto määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sanasto on valmistunut. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskenteleville tarkoitettu sanasto ohjaa käyttämään alan keskeisiä käsitteitä ja termejä yhdenmukaisesti.
STM: Uusi sanasto määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet
Tohtorinväitös vammaisten yhdenvertaisen yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksista Suomessa
VTM Elisabeth Hästbackan väitöskirja Equal participation in society? Perspectives on the opportunities available for persons with disabilities in Finland sosiaalipolitiikan alalta on julkaistu. Väitöskirjan tarkoituksena on tutkia, millaisina mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan näyttäytyvät vammaisille henkilöille Suomessa suhteessa yhdenvertaisuuteen.
Tuloksissa korostuivat voimakkaasti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus, sekä heidän osallistumisensa työmarkkinoille ja päätöksentekoon. Lisäksi esteet, mahdollistavat tekijät ja ehdotetut toimet yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi olivat yhteydessä toisiinsa.
Kielteisiä asenteita ja esteellisyyttä korostettiin esimerkiksi usein esteinä, kun taas vammaisten henkilöiden oikeuksia ja palveluja pidettiin tärkeinä mahdollistajina. Yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi vammaispalvelujärjestelmään kaivattiin lisää joustavuutta ja resursseja. Lisäksi peräänkuulutettiin laajempaa esteettömyyttä, osallistavaa asennetta ja parempia työmahdollisuuksia.
Muistathan: EU:n uusi vammaisstrategia on tärkeä työkalu myös Suomessa
Euroopan komissio julkaisi keväällä EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksien strategian vuosille 2021-2030. Vammaisstrategian tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Strategian keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.
EU:n vammaisstrategia ja kansallinen toimintaohjelma toimivat jatkossa Suomen vammaispolitiikan keskeisinä työkaluina.
- Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen : YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2020–2023
- STM: Strategia selkokielellä (pdf 1332 kt)
- Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (Euroopan komissio)
EU:n uusi vammaisstrategia on tärkeä työkalu myös Suomessa (STM)
