Norjan huumausainepolitiikan uudistus
Apua ja tukea, ei rangaistuksia –Norjan huumausainepolitiikan uudistus
”Norjan uudistus on historiallinen muutos Norjan huumepolitiikassa. Uudistus ei ainoastaan muuta lainsäädäntöä; se ilmaisee myös muutoksen suhtautumisessa huumeongelmista kärsiviin henkilöihin”, sanoo Norjan terveys- ja hoitopalveluministeri Bent Høie. Norjan hallitus on ehdottanut, että laittomien huumeiden käyttö ja pienten määrien hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ei enää olisi rikoslaissa rangaistava teko. Rangaistuksen sijasta henkilöt ohjataan kunnan tarjoamaan keskustelutilaisuuteen terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa. Tapaamiseen osallistuminen on pakollista ja siellä henkilöt saavat tietoa huumeiden käytön riskeistä ja kielteisistä terveysvaikutuksista sekä saavat apua. Huumausaineiden käyttö ja hallussapito ovat uudistuksen jälkeenkin edelleen laitonta.
Norjan hallitus esitti eduskunnalle 19. helmikuuta 2021 ehdotuksen rikoslain muuttamiseksi niin, että huumausaineiden käyttö tai pienten määrien hallussapito on edelleen laitonta, mutta eivät enää rikoslaissa rangaistavia tekoja. Kaikista muista laittomiin huumausaineisiin liittyvistä rikoksista, kuten maahantuonnista, valmistuksesta ja myynnistä, syytetään edelleen rikosoikeudellisesti samalla tavalla kuin aikaisemmin. Sama koskee varastointia tai hallussapitoa, joka ylittää pienen määrän sovitut kynnysarvot. Kaikki aineet tullaan edelleen takavarikoimaan niiden määrästä riippumatta. Poliisilla on edelleen myös oikeus valvoa huumausaineiden käyttöä ja suorittaa etsintöjä huumausaineisiin liittyen.
Norjassa on havaittu miten rangaistuksilla voi olla suuria sosiaalisia vaikutuksia. Usein rangaistukset kohdistuvat sellaisiin nuoriin, joilla on elämässään paljon muitakin haasteita. ”Rangaistus ei ole pelote, ja huumepolitiikassa se vaikuttaa usein suhteettomasti ja ankarasti. On aika korvata vanhentuneet menetelmät, jotka eivät toimi, päivitetyillä ratkaisuilla. Maan rangaistustoimenpiteiden ja huumeiden käytön välillä ei ole riittävää yhteyttä. Nyt on myös Norjan aika ajatella innovatiivisesti ”, koulutus ja tutkimusministeri Guri Melby sanoo.
Varhainen tunnistaminen ja tuki
Huumeongelmien ehkäisemiseksi varhaisen vaiheen toimet ovat tärkeitä. Norjan hallitus on vahvistanut terveyskeskusten ja koulujen terveyspalveluja 1,3 miljardilla Norjan kruunulla vuodesta 2014 ja parantanut mielenterveyden palvelujen kattavuutta kunnissa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevan erillisen toimintasuunnitelman avulla huumeongelmista kärsiville nuorille tarkoitettuja palveluja vahvistetaan ja kehitetään edelleen.
Ehkäisytoimien on oltava tietoon perustuvia. Siksi Norjan hallitus on aloittanut yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) kanssa arvion Norjan huumeiden käytön ehkäisytoimista varmistaakseen, että ne ovat kansainvälisten standardien mukaisia.
Kuntien tarjoama neuvontapalvelu
Tulevaisuudessa ne henkilöt, jotka ovat käyttäneet tai joiden hallusta löydetään pieniä määriä laittomia huumausaineita, ohjataan poliisin toimesta kuntien neuvontapalveluun. Osallistuminen neuvontatapaamiseen on pakollista. Alaikäiset osallistuvat pääsääntöisesti yhdessä huoltajien kanssa. Kunnat ovat velvollisia perustamaan huumeiden käyttöä koskevan neuvontapalvelun kunnan terveydenhuoltoon
Kunnan neuvontapalvelussa henkilöt saavat tietoa huumeiden käytön mahdollisista riskeistä ja haitallisista vaikutuksista sekä ammattitaitoista terveydenhuollon ohjausta ja neuvontaa. Neuvonnassa työskentelevät ammattilaiset eivät vain käsittele päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia ja häiriöitä, vaan tarjoavat myös apua asumisessa, kouluun, työllisyyteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Jos henkilö suostuu, avun ja hoidon tarve arvioidaan. Lisäseuranta tapahtuu tavallisissa palveluissa. Neuvontapalvelun periaatteena on, että vain muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta se on aina pakollista.
Seuraukset
Norjan hallituksen mielestä pakolliseen neuvontatapaamiseen menemättä jättämisellä tulee olla seurauksia. Siksi on ehdotettu, että mikäli henkilö ei osallistu neuvontaan, on siitä seurauksena sakko. Tämän uskotaan johtavan siihen, että yhä useampi henkilö tavoitetaan ja näin palvelu pystyy auttamaan yhä useampaa ihmistä. Seuraamusmaksu tai sakko on tarkoitus nostaa kaksinkertaiseksi nykyisestä oikeudenkäyntimaksusta, joka on tällä hetkellä 2398 Norjan kruunua (n 240€). Muista seurauksista, kuten mahdollisista rekisterimerkinnöistä ei ole tietoa.
Kohtuullisuuden nimissä on katsottu että, maksuja ei kuitenkaan pitäisi periä, jos tämä olisi kohtuuttoman raskasta henkilön taloudellisen ja yleisen elämäntilanteen vuoksi. ”Tällä tavoin vältämme vahingoittamasta niitä, jotka tarvitsevat tätä uudistusta eniten. Sakkojen määrääminen henkilöille, joilla ei ole tuloja tai asuntoa, on turhaa. Tuloksena on, että näillä henkilöillä on velkaa, jota he eivät koskaan pysty maksamaan laillisin keinoin. Se estää heitä aloittamasta alusta, ja se vaikeuttaa heidän ja heidän läheistensä elämää ”, Høie sanoo.
