Esimerkkejä hyvinvointikertomuksista

Tälle sivulle on koottu esimerkkejä kunnissa tehdyistä hyvinvointikertomuksista.

• Hyvinvointikertomus on kiinteästi yhteydessä kuntastrategiaan
• Kunnan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman yhteys hyvinvointialueeseen
• Hyvinvoinnin ja talouden välisen yhteyden kuvaaminen
• Monialainen valmistelutyö on laadukkaan hyvinvointikertomuksen edellytys
• Kunnan hyvinvointityön rakenteet näkyviin
• Tarpeet ja tavoitteet ovat yhteydessä toimenpiteisiin

Esimerkit eivät välttämättä ole kuntien uusimmista kertomuksista.  

Hyvinvointikertomus on kiinteästi yhteydessä kuntastrategiaan

Laadukas hyvinvointikertomus tukee kunnan päätöksentekoa, auttaa priorisoimaan toimintaa ja varmistaa toiminnan resurssit. Myös toimenpiteiden onnistumisen arvioinnin suunnitelma näkyy kertomuksessa.

Valtuuston hyväksymä lakisääteinen kuntastrategia on merkittävin ohjausväline kunnan johtamisessa. Valtuusto päättää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan taloudelliset realiteetit, ja sen tulisi ohjata kunnan taloussuunnittelua. Jotta hyvinvointi saataisiin osaksi kuntien taloussuunnittelua ja seurantaa, kuntastrategiaa ja hyvinvointikertomusta on tärkeä tehdä yhtäaikaisesti tai ainakin yhteensopivina toisiaan täydentävinä asiakirjoina.

• Esimerkiksi Kuhmon Hyvinvointijohtoryhmä päätti, että Laaja hyvinvointikertomus valtuustokaudelle 2021 - 2025 työstetään samanaikaisesti ja samalla aikataululla kuin kaupungin strategiatyö. Tavoitteena on, että Kuhmon kaupungin strategiset arvot ja tavoitteet ja Laaja hyvinvointisuunnitelma ovat yhteneväiset keskenään.
• Rovaniemen Hyvinvointi– ja turvallisuussuunnitelma 2022-2025 "luo pohjan koko kaupungin hyvinvointityön edistämiseen. Hyvinvoinnin edistäminen on tietoon perustuvaa strategista toiminnan ja palvelujen suunnittelua. Hyvinvointitiedolla tuetaan kaupungin päätöksentekoa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua."
• Samoin esimerkiksi Sodankylässä hyvinvointikertomus on liitetty paitsi turvallisuussuunnitelmien tekemiseen, mutta myös laajemmin koko kunnan strategiatyöhön. Hyvinvointikertomusta ja hyvinvointijohtamista ei nähdä erillisenä omana prosessinaan vaan vuosikellon mukaiseen sekä valtuustokauden toimintaan suoraan kytkeytyvänä
• Tornion kaupungissa hyvinvointikertomus on linkitetty voimassa olevaan strategiaan, talousarvioon ja suunnitelmaan siten, että asetetut tavoitteet ovat linjassa keskenään. Valtuustokauden 2021-2025 yhtenä strategisena tavoitteena ja toimenpiteenä on ”hyvinvoiva ja osallistuva torniolainen”. Lisäksi läpileikkaavana teemana on eriarvoisuuden ehkäisy.

Kunnan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman yhteys hyvinvointialueeseen

Kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksilla ja -suunnitelmilla on toisiaan tukeva luonne. Kuntien on hyvä olla vähintään tietoisia alueellisista tavoitteista. 

• Esimerkiksi Heinolassa hyvinvointikertomuksissa on luku "Maakunnallinen HYTE-työ ja -kärjet", jossa kuvataan kaupungin monisäikeinen ja vahva yhteys maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaan. Luvussa kuvataan maakunnalliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärjet ja todetaan, että ne suhteutuvat hyvin Heinolan strategisiin painopisteisiin ja hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin.
• Samoin Karstulan hyvinvointisuunnitelman 2021-2025 tavoitteet huomioivat paikalliset olosuhteet ja pohjautuvat Karstulan kunta-strategian lisäksi Keski-Suomen hyvinvointistrategiassa määriteltyihin hyvinvointilupauksiin.

Useampaan alueelliseen hyvinvointiasiakirjaan viittaaminen korostaa eri toimijoiden tavoitteiden ja mittareiden samansuuntaisuutta. 

• Esimerkiksi Liperin laajassa hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointisuunnitelmassa 2021-2024: "Palvelujen toteuttamista ja kehittämistä ohjaa Siun soten laatima sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen hyvinvointikertomus (strategiset toimet ks. liite 3). Se kokoaa tietoja alueen väestöstä sekä hyvinvointitarpeista sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Kuntien hyvinvointityötä ohjaa myös Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton laatima Pohjois-Karjalan hyvinvointistrategian toimintasuunnitelma 2020-2025 (painopistealueet ks. liite 4). Liperin laajassa hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointisuunnitelmassa on käytetty yhteneviä indikaattoreita maakunnallisten toimijoiden kanssa..."
• Samoin Hartolan laajassa hyvinvointikertomuksessa 2021-2025 hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkiä vuosille 2020-2025 ja mainitaan useita alueellisia suunnitelmia. Kertomuksessa mainitaan kehittämiskohteena yhteistyön vahvistaminen sote-palveluiden kanssa erityisesti yhdyspinnoilla tapahtuvassa työssä. Tukena hyte-työssä on mainittu maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ.

Hyvinvoinnin ja talouden välisen yhteyden kuvaaminen

Hyvinvointitalouden liittäminen kuntien hyvinvointiasiakirjoihin on kasvava näkökulma. Hyvinvointitalouden näkökulmassa tarkastellaan, miten julkisia varoja kohdennetaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen ja miten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vakauden kasvu vahvistaa talouskasvua, ja toisinpäin.

Vähimmillään hyvinvointikertomuksissa kuvataan HYTE-kertoimen (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa) mittareita tai on jo laskettu tulevia lisärahoitusosuuden määriä, kuten Asikkalassa. 

• Eurajoen laajassa hyvinvointikertomuksessa 2017-2020 kirjoitetaan seuraavasti: "Positiivisen kuntakuvan jakaminen ulospäin kuntalaisten tai yhteisöjen toimesta vaikuttaa myönteisesti kunnan elinvoimaisuuteen ja edelleen kunnan resursseihin tarjota edellytykset aktiiviselle ja hyvinvoivalle elämälle kunnassa. Hyvinvoivat ihmiset ylläpitävät elinvoimaa kunnassa - kunta voi niin hyvin kuin sen asukkaat." -- "Kunnan ennaltaehkäisevät tehtävät liittyvät kuntatalouteen ja kustannusvaikutuksiin keskeisesti ja hyvinvointitehtävät ovat tärkein ja vaikuttavin työkalu niiden työstämiseen."
• Rovaniemen laajassa hyvinvointikertomuksessa 2017-2020 todetaan, että hyvinvoinnin edistäminen on investointi, jolla ehkäistään köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja. Se kohdistuu yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin. Hyvinvoinnin edistäminen toteutuu monitoimijaisessa yhteistyössä kunnan eri toimialojen sekä keskeisten kumppanien kanssa. Satsaamalla ennakolliseen hyvinvoinnin edistämiseen, voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä myöhemmän korjaavan toiminnan tarpeen vähentymisen kautta. Käytännössä Rovaniemellä tavoitetta toteutetaan esimerkiksi puuttumalla hyvinvointieroihin seuraavilla ilmiöillä (Hyvinvointi– ja turvallisuussuunnitelma 2022-2025):
  • Pienituloisten taloudellinen ahdinko
  • Saavutettavuuden haasteet
  • Ihmisryhmien eriarvoistuminen
  • Rajalliset harrastusmahdollisuudet

Monialainen valmistelutyö on laadukkaan hyvinvointikertomuksen edellytys

Erillisten suunnitelmien ja ohjelmien liittäminen hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan vähentää päällekkäistä tavoite-, seuranta- ja raportointityötä ja lisää eri toimijoiden yhteistyötä.

• Esimerkiksi Inarin Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa 2022-2025 on samassa asiakirjassa hyvinvointi- ja turvallisuushaasteet, joihin suunnitelman toimenpiteillä vaikutetaan. 
• Jämsän kaupungin laaja hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2021-2024 esittelee turvallisuustyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteisen Turvallisuuden arvoketjun. "Turvallisuus luo pohjaa hyvinvoinnille. Hyvinvointia ei voi olla ilman turvallisuutta. Turvallisuus on myös sosiaalista kestävyyttä. Näin ollen kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa turvallisuutta osana hyvinvoinnin edistämistä."
• Esimerkiksi Rovaniemellä tunnistetaan myös muut ohjelmat, joihin hyvinvoinnin edistämistäminen liittyy:
  • Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2021-2025
  • Varhaiskasvatussuunnitelma
  • Perusopetuksen opetussuunnitelma
  • Esiopetussuunnitelma
  • Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -suunnitelma
  • Rovaniemen kaupungin kulttuuriohjelma 2021-2025
  • Kotouttamisohjelma
  • Rovaniemen kaupungin osallisuusohjelma, valmistelu 201-2022
  • Rovaniemen kaupungin liikunta- ja urheilupoliittinen ohjelma 2021-2025, päivitys 2021
  • Kasvuohjelma, päivitys 2021-2022
  • Yhdenvertaisuussuunnitelma, päivitys 2021
  • Kestävän kehityksen ohjelma, tarve laatimiselle
  • Vammaispoliittinen ohjelma, tarve päivittämiselle
  • Mielenterveys– ja päihdeohjelma

Kertomustyöhön osallistuneet tahot vaikuttavat kertomuksen ja suunnitelman lopputulokseen. Osallistujien luetteleminen lisää työn uskottavuutta. 

• Esimerkiksi Lapinjärven ja Loviisan hyvinvointikertomuksen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelman 2021–2024 laati poikkihallinnollinen ja ylikunnallinen hyvinvointityön monialainen työ- ja ohjausryhmä. Ryhmissä on jäseninä edustajia kuntien kaikista hallintokunnista ja kolmannesta sektorista. HYTE-työryhmä käyttää tarvittaessa työssään asiantuntijoita. Hyvinvointityöryhmän jäsenistä kootut pienryhmät vastaavat muun muassa turvallisuusohjelman päivittämisestä sekä suunnittelevat asukkaille suunnattuja kyläiltoja ja turvallisuuskävelyitä yhdessä kyläyhdistysten kanssa."

Kertomustyössä voi hyödyntää olemassa olevia osallistumismahdollisuuksia ja verkostoja,

• kuten Liperissä järjestöjen, nuorisovaltuuston, vammais- ja ikäihmisten neuvoston sekä lapsiparlamentin asiantuntemusta ja konsultoitiin useita asiantuntijoita, kuten hyvinvoinnin johtoryhmää, oppilashuollon ohjausryhmää, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen työntekijöitä sekä Siun soten asiantuntijoita.

Kunnan hyvinvointityön rakenteet näkyviin

Hyvinvointikertomustyössä voi tarkastella väestön hyvinvoinnin tilan ja toimialakohtaisten tavoitteiden lisäksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisaatiota ja johtamista.

• Heinolan hyvinvointisuunnitelmassa 2021-2025 kuvataan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raportointi valtuustokaudella.  Laaja hyvinvointikertomus hyväksytään valtuustossa valtuuston aloittaessa toimintansa ja vuosittain laaditaan suppea vuosiraportti ja hyvinvointitilinpäätös, osavuosikatsauksia ja ehkäisevän päihdetyön raportointia.
• Kunnan työtä voi kuvata myös vuosikellon avulla. Inarin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa 2022-2025 on ajoitettu:

  • tammikuu: Hyvinvointikertomuksen suunnittelu

  • helmikuu: hyvinvointitiedon kerääminen, nykytilanteen läpikäyminen

  • maaliskuu: Kertomuksen koostaminen, tavoitteiden tarkastelu, tilipäätös hallitukseen

  • huhtikuu: Kertomuksen koostaminen, päätökset toimenpiteistä

  • toukokuu: Kertomus hallitukseen ja valtuustoon, tilinpäätös valtuustossa

  • kesäkuu: Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen talousarvion valmistelussa

  • elokuu: Kertomuksen hyödyntäminen talousarvion valmistelussa

  • lokakuu: Hallitus käsittelee toimenpiteet osana talousarviota, talousarvion ja -suunnitelman käsittely hallituksessa

  • marraskuu: Valtuusto hyväksyy toimenpiteet, talousarvio ja -suunnitelma valtuustossa.

Tarpeet ja tavoitteet ovat yhteydessä toimenpiteisiin

Hyvinvointisuunnitelmassa esitetään tavoitteittain toimenpiteet, vastuutahot ja seurantamittarit. Mittarit voivat olla prosessimittareita, joilla kuvataan esimerkiksi palvelun kattavuutta, ja lopputulosmittareita, joihin vaikutetaan usean toimijan yhteisellä työllä. Tavoitteet ja onnistumisen mittarit voivat tarkentua vuosittaisessa suunnittelussa.

• Inarin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa 2021-2034 on taulukkomuotoinen yhteenveto valittujen tavoitteiden toimeenpanoon toimijoittain ja seurantamittareittain.

• Heinolan hyvinvointisuunnitelmassa 2021-2025 on kuvattu paitsi tavoitteiden onnistumisen mittareita, myös onnistumisen tavoitetasoa, kuten ”määrä on maan keskitasoa pienempi” tai ”yksinäisyyden kokeminen vähenee”.