Tietolähteet
Sivun sisältö
- Hyvinvointikertomuksen vähimmäistietolista
- Tilastopalveluita kunnille
- Eriarvoisuustiedon kokoamisen vinkkejä kunnille
- Kokemustiedon kokoamisen välineitä kunnille
- Vaikuttavia menetelmiä toimenpiteiden toteuttamiseksi
Hyvinvointikertomuksen vähimmäistietolista
Vähimmäistietolista tarkoittaa tietoja, jota THL:n ehdotuksen mukaan hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa tulisi vähintään hyödyntää.
Vähimmäistietolista sisältää ne mittarit, joita kunnan valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa pitäisi minimissään seurata.
Suurin osavähimmäistietolistauksen indikaattoreista löytyy Sotkanet-palvelusta tai muista julkisista ja maksuttomista palveluista sekä Kuntaliiton sähköisestä hyvinvointikertomustyökalusta.
Siirry Sotkanet.fi-palveluun
Vähimmäistietolista sisältää
- hyvinvoinnin tilaa kuvaavia mittareita
- kunnan eri toimialojen toimien mittareita
- laadullisia itsearviointimittareita. Niiden tavoitteena on kannustaa kuntaa kuvaamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, koordinaation ja esimerkiksi hyvinvointialueen yhteistyön voimavaroja ja riittävyyttä.
Vähimmäistietolistan avulla voidaan
- varmistaa tiettyjen erikseen valittujen mittareiden tarkastelu kunnan valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa
- tarkistaa, että kaikki oleelliset näkökulmat ovat tulleet tunnistettua.
Poikkeukset vähimmäistietolistan käytössä
- Jokin vähimmäistietolistauksen mittareista voi olla yksittäiselle kunnalle epärelevantti, koska kyseinen ilmiö on niin vähäinen tai sitä ei arvoteta oleelliseksi. Tällöin sitä ei tarkastella lähemmin ja se todetaan esimerkiksi hyvinvointikertomuksen liitteessä. Näin lukija tietää, että mittarin poisjättö on ollut tietoinen valinta.
- Vaikka kunnassa tärkeäksi koetusta ilmiöstä ei ole vähimmäistietolistauksessa mittaria, ilmiö voidaan ottaa mukaan hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan ja valita sille mittari.
- Jos kunta on jo pitkään seurannut ilmiötä, jolle vähimmäistietolistauksessa ei ole mittaria, kannattaa kunnan jatkaa ilmiön seuraamista.
- Kannattaa muistaa, että kunta suunnittelee ja seuraa monia muitakin lakisääteisiä ja vapaaehtoisia hyvinvointiin vaikuttavia ohjelmia, joiden mittarit kannattaa yhdentää hyvinvointikertomustyöhön.
Tutustu THL:n ehdotukseen hyvinvointikertomuksen vähimmäistietosisällöksi
Valittuja tavoitteita voi tarkastella hyvinvointisuunnitelmassa myös eri mittareilla kuin hyvinvointikertomuksessa. Syinä voivat olla esimerkiksi, että
- tavoitteet ovat yksityiskohtaisia
- tavoitteet ovat kohdennettuja
- toimille ei ole olemassa yhteisiä tai valtakunnallisia mittareita.
Tilastopalveluita kunnille
Tilastotietoa kunnan tai alueen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista on koottu muun muassa alla listattuihin verkkopalveluihin.
- Sotkanet
Kattavasti kuntatasoisia tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä aihealueittain.
Sotkanet.fi-palvelu - TEAviisari
Kunnan terveydenedistämistyön arviointitiedot kuntakohtaisesti seitsemältä eri toimialalta. Kokonaiskuvan, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisen lisäksi työkalu auttaa tekemään toimenpide-ehdotuksia.
TEAviisari-palvelu - Terveytemme.fi
Tilastotietoja väestön terveydestä hyvinvointialueittain ja väestöryhmittäin (ikä, sukupuoli, koulutus).
Terveytemme.fi-palvelu - Sotekuva
Koottua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilasta, tarpeesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista hyvinvointialueittain ja kunnittain.
Sotekuva-palvelu - AvoHILMO
Väestön palvelujen käyttöön, hoitoon pääsyyn, hoitamisen käytäntöihin ja terveysongelmiin liittyvää tietoa.
AvoHILMO (Tilastot ja data) - Kouluterveyskyselyn raportointijärjestelmä
Kouluterveyskyselyn tulokset kuvaavat lasten ja nuorten toimintakykyä, elintapoja ja elinympäristöä. Raportointijärjestelmästä on pääsy myös alle kouluikäisten lasten tutkimustuloksiin.
Tutkimustuloksia Lapset, nuoret ja perheet -sivustolla - Kuntaliiton tilastot ja julkaisut
Kunta- ja aluetasoista yleis- ja taloustietoa, sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoja ja vertailutietoja.
Kuntaliiton tilastot ja julkaisut (Kuntaliitto.fi) - Huono-osaisuus Suomessa -karttasovellus
Karttasovelluksessa hyvinvointialueittain, seutukunnittain, kunnittain ja postinumeroalueittain tietoa huono-osaisuuden jakaantumisesta.
Huono-osaisuus Suomessa -karttasovellus (Diakonia-ammattikorkeakoulu) - Tilastokeskus
Yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja ja tilastoja, muun muassa kuolinsyytilastot ja kuntaportaalit.
Tilastokeskuksen sivut - Sähköinen hyvinvointikertomus
Maksullinen työväline, jolla kunnat voivat valmistella sekä valtuustokausittaisen laajan hyvinvointikertomuksen että vuosiraportoinnit valtuustolle.
Sähköinen hyvinvointikertomus (hyvinvointikertomus.fi)
Eriarvoisuustiedon kokoamisen vinkkejä kunnille
Kuntien tulee lain mukaan tarkastella väestönsä terveyttä ja hyvinvointia myös väestöryhmittäin.
Kansallisesti tuotettu data ei valitettavasti mahdollista väestöryhmittäisten terveyserojen tarkasteluun kuntatasolla, mutta vaihtoehtoja kuntalaisten terveyden eriarvoisuuden tarkastelemiseksi on olemassa:
- Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa voimien yhdistämiseksi
THL on määritellyt hyvinvointialueille Terveyserojen kansalliset indikaattorit (Sotkanet.fi), josta voi lähteä liikkeelle. Vaihtoehtona on toteuttaa tämän lisäksi kunnille oma vastaava hyvinvointikysely, josta saataisiin vastaavaa tietoa myös alueen kunnista. Yksi keino on myös ostaa lisäotos THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta, johon moni hyvinvointialueiden indikaattorilistan indikaattoreista perustuu.
Terveyserojen kansalliset indikaattorit (Sotkanet)
Terve Suomi -tutkimus - Diakin huono-osaisuus karttapalvelu
Huono-osaisuus Suomessa -karttasovellus (Diakonia-ammattikorkeakoulu) - Kunnan, tulevan hyvinvointialueen, potilastietojärjestelmä
Hyvinvointialueen potilastietojärjestelmästä voi saada tietoa esimerkiksi liikuntaneuvonnasta, eri ikäisten ylipainosta, tupakoinnista tai liikaa alkoholia käyttävistä (AUDIT-C). Kuntien tulee sopia hyvinvointialueiden kanssa kirjaamisoikeuksista. - Kouluterveyskysely
Jos kunnassa on sekä lukio että ammattikoulu, koulutusryhmittäistä hyvinvointietoa nuorten osalta saa Kouluterveyskyselyn datasta. Tässä esimerkkejä indikaattoreista.
Tietokantaraporttien käyttöliittymän ohjeet
Tilasto: Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (Kouluterveyskysely.fi)
Tilasto: Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, jotka käyttävät päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta (Kouluterveyskysely.fi)
Tilasto: Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi (Kouluterveyskysely.fi)
Tilasto: Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, jotka liikkuvat vähintään tunnin päivässä (Kouluterveyskysely.fi)
Kokemustiedon kokoamisen välineitä kunnille
Kokemustiedon koostamiseen ja hyödyntämiseen on kehitetty lukuisia menetelmiä, joita kannattaa hyödyntää myös hyvinvointikertomustyössä.
- Perinteiset tiedonkeruumenetelmät
Kyselyiden ja haastatteluiden lisäksi on olemassa erilaisia osallistumiseen ja ideointiin liittyviä menetelmiä, joiden avulla on mahdollista hyödyntää tietoa ja kokemuksia eri näkökulmista.
Kokemusosaaminen - Kuntalaisista koostuvat vaikuttamistoimielimet
Kuntalaisten kuulemisella voidaan suunnitella parempia palveluja. Kunnissa toimii muun muassa nuorisovaltuustoja sekä vammais- ja vanhusneuvostoja.
Kunnan monialaiset ryhmät - Kokemusasiantuntijatoiminta
Kokemusasiantuntijat tuovat toiminnan kehittämiseen käyttäjän näkökulmaa, jota ilman on vaikea kehittää toimivia palveluja.
Kokemusasiantuntijatoiminta (kokemusasiantuntija.fi) - Kansalaisraadit
Kansalaisraati on toimiva keskustelevan kansalaisdemokratian muoto. Asiantuntijuus on usein arkista, kuten alueen kehittämiseen tähtäävän raadin ikäryhmään kuuluminen tai asuminen tietyllä alueella.
Kotoutumisen tukeminen (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivusto)
Vaikuttavia menetelmiä toimenpiteiden toteuttamiseksi
Hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa valittujen painopisteiden toteuttamiseksi tarvitaan konkreettisia menetelmiä. Toimenpideosion suunnittelussa ja uusia toimenpiteitä valitessa on hyvä tarkastella, mitä kunnassa jo tehdään.
Menetelmien valinnassa on myös hyvä hyödyntää tutkimustietoa erilaisten menetelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta.
- HYTE-toimintamallien arviointi
THL kehittää uutta palvelua hyvinvointijohtamisen tueksi. Palveluun kootaan systemaattisesti arvioituja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja.
HYTE-toimintamallien arviointi - Innokylän toimintamallit
Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalojen avoin innovaatioyhteisö, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja kehitystyöhön sekä kehitettyjen käytäntöjen levittämiseen ja soveltamiseen.
Innokylä-sivustolle - Osallisuuden edistämisen mallit
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra kokoaa ja arvioi lupaavia osallisuuden edistämisen malleja. Erityishuomio kiinnitetään keinoihin, joilla voidaan edistää heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Osallisuuden edistämisen mallit
