Ennakkoarvioinnin johtaminen

Kunnan tai maakunnan johto vastaa siitä, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja tehdään.  Johto

• tekee linjaukset 
• antaa resursseja 
• seuraa ja kehittää toteutusta. 

Päätöksen valmistelija ja sisältöasiantuntijat tekevät arvioinnin yhteistyössä. He voivat käyttää apunaan päättäjiä ja heitä, joihin päätös vaikuttaa.

Lue lisää ennakkoarvioinnin toteuttamisesta

Kunnan kannattaa linjata, miten ennakkoarviointia käytetään

Jokaisen kunnan täytyy tehdä linjaus siitä, milloin vaikutusten ennakkoarviointia käytetään. Linjaus vastaa seuraaviin kysymyksiin:

• Tehdäänkö ennakkoarviointi kaikista päätöksistä?
• Milloin ennakkoarviointi tehdään automaattisesti?
• Milloin ennakkoarviointi tehdään harkinnan mukaan?
• Kuinka laajoja ennakkoarvioinnit ovat?

Linjaus auttaa ennakoimaan ja suunnittelemaan työmäärää. Siksi sen kannattaa olla tarpeeksi konkreettinen. On hyvä esimerkiksi määritellä, kuka vastaa prosessista ja ketkä siihen osallistuvat.

Ennakkoarviointi kehittyy kokeilujen kautta 

Vaikutusten ennakkoarvioinnin käytännöt kehittyvät kokeilujen kautta. Kun muutama ennakkoarviointi on tehty, kannattaa päivittää linjausta ja ohjeistuksia kokemusten pohjalta.

On myös hyvä muistaa, että ennakkoarvioinnin prosessi vaihtelee asian mukaan. Se ei ole joka tilanteessa samanlainen tai samankokoinen. 

Ennakkoarvioinnin voi aloittaa esimerkiksi näin:

1. Päätetään ennakkoarvioinnin kokeilusta
   Tehdään päätös, että ennakkoarviointeja tehdään esimerkiksi tietty määrä tietyn ajanjakson aikana. Samalla määritellään, minkälaisista asioista ennakkoarviointi tehdään. Ennakkoarvioinnille voidaan nimetä myös tukihenkilö (esim. hyvinvointikoordinaattori), joka tukee valmistelijoita käytännön toteutuksessa.
2. Toteutetaan ennakkoarvioinnit 
   Valmistelija toteuttaa ennakkoarvioinnin yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Tehty arvio liitetään esittelytekstiin ja sitä käytetään esittelyn apuna.
3. Päätetään prosessin jatkokehittämisestä
   Kokeilujakson jälkeen kootaan kokemuksia tehdyistä ennakkoarvioinneista. Kokemusten pohjalta päätetään, miten ennakkoarviointiprosessia kehitetään ja miten se tullaan vakiinnuttamaan. 

Ennakkoarvioinnin juurruttaminen

Vaikutusten ennakkoarviointi juurtuu parhaiten osaksi käytäntöä, kun löydetään oman hallinnon näköinen ja kaikille valmistelijoille yhtenäinen tapa toimia.

Ennakkoarvioinnille täytyy laatia ohjeistus, joka sopii toimintakulttuuriin. Toisaalta myös soveltamiselle on hyvä jättää tilaa. On myös tärkeää, että valmistelijat saavat ennakkoarviointiin riittävän tuen ja koulutuksen. 

Ennakkoarviointi helpottuu ajan ja kokemusten myötä, kun osaaminen kasvaa. Prosessia voi hioa ja linjauksia päivittää matkan varrella. Tietopohja laajenee jokaisen tehdyn ennakkoarvioinnin myötä ja kerättyä tietoa voidaan hyödyntää jatkossa.

Ennakkoarviointi on jatkuva oppimisprosessi, joka kannattaa aloittaa jostakin.

Kun ennakkoarviointia juurrutetaan osaksi käytäntöä, on hyvä muistaa nämä asiat:

• Ennakkoarvioinnin pohjana on kunnanvaltuuston tai johtoryhmän päätös ennakkoarvioinnista.
• Jokaisella toimialalla täytyy olla ennakkoarvioinnin vastuuhenkilö (esim. toimialajohtaja).
• Kuntatasoinen tukihenkilö, esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori, voi auttaa ennakkoarviointiprosessissa.
• Valmistelijoille tulee tehdä ohjeet ja järjestää koulutusta ennakkoarvioinnista.
• Sovitaan valmiiden ennakkoarviointien kokoamisen ja esittämisen tavoista.
• Sovitaan, kuka arvioi ja seuraa ennakkoarvioinnin toteutumista (esim. vastuuhenkilöt ja tarkastuslautakunta)

Lue lisää

Kauppinen Tapani (2011) Kuntien tulevaisuus haltuun : Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä. THL.