Ennakkoarvioinnin toteuttaminen

Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia. Kunta tai muu organisaatio päättää , millaisissa asioissa ennakkoarviointia käytetään. Aloite ennakkoarvioinnin tekemiseksi voi tulla myös asukkailta, työntekijöiltä tai päättäjiltä.

Vaikutusten ennakkoarviointi onnistuu parhaiten yhteistyönä yli toimialarajojen. Näin saadaan ennakkoarviointiin uusia näkökulmia.

Milloin ennakkoarviointi tehdään?
Kuka ennakkoarvioinnin tekee?
Tieto ennakkoarvioinnin pohjaksi
Ennakkoarvioinnin vaiheet

Vaihtoehtojen kuvaaminen
Vaikutusten tunnistaminen
Vaihtoehtojen vertailu ja päätös
Toteutuneiden vaikutusten seuranta

Milloin ennakkoarviointi tehdään?

Päätösten vaikutuksia kannattaa arvioida ennakkoon, jos vastaus on myönteinen yhteenkään alla olevista kysymyksistä :

Liittyykö käsiteltävään asiaan ristiriitoja?
Onko käsiteltävällä asialla vaikutuksia ihmisiin?
Ovatko vaikutukset merkittäviä?

Terveydenhuoltolaki (11§) velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät arvioimaan päätösten vaikutuksia etukäteen aina, kun päätöksellä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Aluksi suunnitellaan arvioinnin eteneminen, aikataulu ja vastuut. Ennakkoarvioinnin laajuus valitaan tarpeen tai käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Nopea vaikutusten ennakkoarviointi

nopea
tietoa on valmiiksi saatavilla
asiassa ei ole merkittäviä ristiriitoja
näkökulmat ovat helposti tunnistettavissa

Tavanomainen vaikutusten ennakkoarviointi

vie enemmän aikaa ja henkilöresursseja
kerätään tietoa
kuullaan eri ihmisryhmiä
tuodaan laajasti esiin hyvät ja huonot puolet sekä ristiriidat

Vaikka aikaa olisi niukasti, kannattaa silti tehdä se, mitä annetussa ajassa ehtii. Tällöin on tärkeä tunnistaa näkökulmat, joita ei ehditä selvittää ja kirjata ne näkyviin. Nämä näkökulmat voidaan huomioida seurannassa.

Kuka ennakkoarvioinnin tekee?

Esittelijä tai valmistelija vastaa ennakkoarvioinnin tekemisesta. Hän konsultoi sisältöasiantuntijaa ja tarvittaessa ennakkoarvioinnin menetelmäosaajaa. Hän voi myös kutsua kokoon laajemman työryhmän.

Päätöksentekijöiden tehtävä on käydä arvokeskustelu eri vaihtoehdoista päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi heidän on resursoitava ennakkoarviointien tekeminen.

Tieto ennakkoarvioinnin pohjaksi

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarvitaan tietoa nykytilasta, vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Kerätyn tiedon pohjalta muodostetaan ratkaisuvaihtoehtoja ja vertaillaan niiden hyviä ja huonoja puolia. Ratkaisuja verrataan tilanteeseen, jossa ei tehdä mitään muutosta.

Hyödynnä olemassa olevaa tietoa

Käytä esimerkiksi indikaattoreita, tilastoja, hyvinvointikertomusta ja aikaisempia suunnitteluaineistoja.
Tutustu alueen tai aiheen erityispiirteisiin.
Kokoa alustava lista eri ihmisryhmistä ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista heihin.
Kirjaa ylös myös mahdolliset puuttuvat tiedot.

Kerää uutta tietoa alueen ihmisistä ja heidän ajatuksistaan

Haastattele, kerää mielipiteitä, hyödynnä sosiaalista mediaa.
Varmista, että myös heikoimmassa asemassa olevien ääni pääsee kuuluviin. "Yleinen mielipide" ei välttämättä vastaa kaikkien mielipidettä.
Toteuta tarvittaessa laajempi tiedonkeruu, jotta saat käsityksen erilaisten näkemysten kannattajien määrästä ja heidän ominaisuuksistaan.

Ennakkoarvioinnin vaiheet

1. Vaihtoehtojen kuvaaminen

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarkastellaan aina vähintään kahta vaihtoehtoa:

asiat jatkuvat ennallaan (ns. nollavaihtoehto)
muutosesitys.

Vaihtoehtoisia muutosesityksiä voidaan ottaa tarkasteluun niin monta kuin on luontevaa käsiteltävän asian kannalta. Vaihtoehdoiksi valitaan vain todellisia vaihtoehtoja.

Vaihtoehtojen avulla pyritään löytämään paras mahdollinen tapa toteuttaa päätettävä asia. Vaihtoehdot muodostetaan aluksi niin, että kukin vaihtoehto toteuttaa eri tavoitetta tai eri intressiryhmien vaatimuksia. Näin vaihtoehdot antavat rakentavan tavan käsitellä ristiriitoja.

Nollavaihtoehtoa käytetään arvioinnissa vertailun pohjana. Muutoksen tarpeellisuutta voidaan perustella nykytilan jatkumisen huonoilla seurauksilla. Toisaalta voidaan myös todeta, että nykyinen tapa toimia on paras.

Päätöksentekijöiden kanssa voidaan käydä lähetekeskustelu eri vaihtoehdoista.

2. Vaikutusten tunnistaminen

Vaikutusten tunnistaminen tehdään asiantuntijatiedon ja eri ihmisryhmiltä saadun palautteen perusteella.

Kerätään eri lähteistä (indikaattorit, tilastot, kyselyt, tutkimukset, asiantuntijaverkostot) tietoa päätöksen todennäköisistä vaikutuksista.
Tehdään ensimmäinen tarkistuskierros. Tarkistetaan alustava lista yhdessä työntekijän, arviointiryhmän tai asiantuntijoiden kanssa.
Tehdään toinen tarkistuskierros vaikutusten kohteen avulla (asiakkaat, henkilökunta, asukkaat).
Varmistetaan lopuksi, että vaikutuksia on tunnistettu eri näkökulmista (ihmisryhmät, alueet jne.). Valitaan lähempään tarkasteluun merkittävimmät vaikutukset.

Vaikutuksia voidaan tunnistaa esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

eri väestöryhmät (sukupuoli, ikä, kulttuuritausta, sosioekonominen asema, ammatti)
alueet (asuinpaikka, kohdealue) aika (nykyiset ja tulevat sukupolvet)
uhat ja mahdollisuudet
terveyden ja hyvinvoinnin osatekijät
tavoitteet

Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Tunnistetuista vaikutuksista otetaan arviointiin mukaan merkittävimmät vaikutukset.

Vaikutusten merkittävyyttä voi arvioida näiden kysymysten avulla:

Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita?
Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu?
Millainen on vaikutusten kohteena oleva väestö (määrä, rakenne)? Mihin väestöryhmiin vaikutukset kohdistuvat? Ovatko vaikutusten kohteena väestöryhmät, joiden muutoksen sietokyky on heikko?
Miten pitkä on vaikutuksen kesto? Onko se vuosia, kuukausia vai päiviä?
Mikä on vaikutusten kohteena olevan väestön käsitys hyödyistä ja haitoista? Kokevatko ihmiset haitan niin suureksi, että he pyrkivät sen vaikutuspiiristä pois?
Onko vaikutuksia mahdollista lieventää? Onko vaikutus peruuttamaton?
Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua? Onko hankkeella yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia?
Liittyykö vaikutuksiin ristiriitoja?

Merkittävyyden arvioinnissa voidaan hyödyntää käsiteltävää asiaa kuvaavia tietoja (tilastot, indikaattorit, tutkimukset, kyselyt) sekä vaikutuksen kohteiden arvioita vaikutusten merkittävyydestä.

Eri tahojen näkemykset päätöksen vaikutuksista saattavat paljastaa myös pelkoja ja vääriä tietoja aiheesta. On hyvä miettiä, miten näitä voidaan käsitellä arviointiprosessin aikana ja miten vääriä tietoja voidaan oikaista. Samalla tulee tunnistaa myös ne ryhmät ja näkökulmat, jotka jäävät helposti katveeseen.

3. Vaihtoehtojen vertailu ja päätös

Kun eri vaihtoehtojen vaikutukset on tunnistettu ja kuvattu, vaihtoehtoja vertaillaan keskenään. Vaihtoehtoja erittelevässä vertailussa voidaan käyttää apuna ristiintaulukointia, jossa kunkin vaikutusteeman ja vaihtoehdon leikkauspisteeseen kirjataan arvio vaikutuksesta. Vaikutukset käsitellään ja kuvataan kullekin vaikutukselle ominaisimmalla tavalla.

Vaikutuksia voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti:

Kustannukset tai mitattavat säästöt.
Muut mitattavat vaikutukset, kuten asiakasmäärät.
Vaikutukset, joita ei voi määritellä lukuina. Nämä vaikutukset ilmaistaan sanallisesti.

Katso esimerkki vaikutusten vertailutaulukosta (pdf 178 kt)

Vaikutusten vertailun tulokset voidaan esittää taulukossa tai muussa sopivassa muodossa.

Vaikutusten keskinäinen arvottaminen on päätöksentekijöiden tehtävä. Vaikutusten ennakkoarviointi ei poista päätöksenteosta arvovalintoja. Vaihtoehtojen paremmuus riippuu lopulta arvopohjasta ja näkökulmasta.

Vaikutusten ennakkoarvioinnin tulokset viedään esimerkiksi lautakunnan käsittelyyn pöytäkirjan liitteenä tai osana esittelytekstiä. Ennakkoarvioinnit voidaan koota myös kunnan verkkosivuille, jolloin ne ovat helposti kuntalaisten löydettävissä.

Arvioinnin laadun varmistaminen

Arvioinnin laadun varmistamiseksi on tärkeä tarkistaa, että

määrälliset ja laadulliset asiat käsitellään erikseen
arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin
todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot kuvataan
lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta pohditaan
tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot kirjataan riittävän selvästi
kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää ja perusteltua

4. Toteutuneiden vaikutusten seuranta

Seurannassa tarkastellaan, kuinka ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä muita vaikutuksia päätöksestä on aiheutunut. Seuranta parantaa ennakkoarvioinnin laatua ja kehittää arviointiosaamista.

Seurannassa huomioitavaa:

Mitä seurataan? Esim. muutokset palvelutasossa, väestörakenteessa, osallistumisessa yhteisön toimintaan, syrjäytymisessä.
Kuinka usein seurataan? Esim. kerran, vuosittain, jatkuvasti.
Kenen vastuulla seuranta on? Kuka seurannan toteuttaa ja kuka sitä valvoo?

Lue lisää

Erittelevä vertailu

Leskinen, A (1987) Vertailumenetelmät ympäristöön merkittävästi vaikuttavassa viranomaisten päätöksenteossa. Ympäristöministeriö, Ympäristön ja luonnonsuojeluosasto, Sarja A 63/1987.
Söderbaum Peter (2008) 10th Anniversary Focus: From mainstream ‘environmental economics’ to ‘sustainability economics’. On the need for new thinking. J. Environ. Monit., 2008,10, 1467-1475

Muita prosessikuvauksia: Lapsivaikutusten arviointi