Globaali sosiaalinen kestävyys
Monet globaalit kysymykset ja haasteet, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto ja pakolaisuus, taloudellinen eriarvoisuus, työntekijöiden ja vähemmistöjen oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo, ovat yhteisiä ja koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Ne ylittävät valtioiden rajat ja vaativat yhteisiä ratkaisuja.
Globaaleista haasteista kärsivät eniten haavoittuvassa asemassa olevat
Globaaleista haasteista ja kriiseistä – kuten ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä ja konflikteista – kärsivät usein eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat maat, alueet ja väestöryhmät (kuten naiset, lapset, taloudellisesti heikossa asemassa olevat, maahanmuuttajat ja vammaiset henkilöt).
Sosiaalisen kestävyyden edistäminen maailmanlaajuisesti luo pohjaa hyvinvoinnin oikeudenmukaisemmalle jakautumiselle. Tämä edellyttää, että kansainvälinen yhteisö tunnistaa ja pyrkii korjaamaan myös menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksien seurauksia. Kestävämpi ja tasa-arvoisempi tulevaisuus rakentuu aktiivisesta sitoutumisesta yhteiskunnallisten rakenteiden uudistamiseen – niin, että kaikki ihmisryhmät voivat hyötyä globaalista kehityksestä ja selviytyä yhteisistä haasteista tasavertaisesti.
Kansainvälinen yhteistyö tärkeää
Sosiaalisen kehityksen edistäminen osana kestävää kehitystä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja solidaarisuutta globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja ruokaturvan, ratkaisemiseksi. Yhteistyö mahdollistaa resurssien ja asiantuntemuksen jakamisen, tukee vaikuttavia toimia ja edistää tasapuolista kehitystä. Globaali lähestymistapa vahvistaa yhteistä vastuuta ja sitoutumista kestävään tulevaisuuteen.
Kansainväliset toimijat – kuten YK, Maailmanpankki, ILO ja lukuisat kansalaisjärjestöt – koordinoivat yhteistyötä, jakavat tutkimustietoa ja tukevat jäsenvaltioita kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamisessa. Yhteistyö on keskeinen väline hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kantokyvyn turvaamisessa. Konkreettisia toimia voivat olla esimerkiksi ruokaturvan ja vähimmäisturvan takaaminen heikoimmassa asemassa oleville, tasa-arvon vahvistaminen päätöksenteossa sekä talouden sopeuttaminen ekologisiin rajoihin.
Sopimukset ohjaavat kansainvälistä yhteistyötä
YK on keskeinen toimija globaalin sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Vuoden 1995 Kööpenhaminan sosiaalisen kehityksen huippukokous oli tärkeä virstanpylväs, jonka tuloksena syntyi Kööpenhaminan julistus. Julistuksessa sitouduttiin maailmanlaajuisen köyhyyden poistamiseen, täystyöllisyyden edistämiseen sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisten ja vakaan yhteiskuntien rakentamiseen.
Vuonna 2015 YK:n jäsenmaat hyväksyivät Agenda 2030 -toimintaohjelman, joka sisältää kestävän kehityksen tavoitteet (SDG). Nämä kaksi kansainvälistä sopimusta ovat linjanneet työtä kohti sosiaalisesti kestävämpää maailmaa – erityisesti painottaen äärimmäisen köyhyyden vähentämistä, ruokaturvan varmistamista ja ihmisarvoisten elinolosuhteiden edistämistä.
Marraskuussa 2025 Qatarissa järjestetään ensimmäinen sosiaalisen kehityksen huippukokous 30 vuoteen. Se tarjoaa tilaisuuden arvioida edistystä kestävän kehityksen tavoitteissa ja suunnata kansainvälistä yhteistyötä tuleville vuosikymmenille.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n SDG-tavoitteet pyrkivät edistämään inklusiivisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Monissa maissa ollaan kuitenkin jäljessä tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti äärimmäisen köyhyyden vähentämisen ja ruokaturvan osalta.
Tavoitteiden saavuttamista hidastavat useat samanaikaiset kriisit, kuten pandemiat ja konfliktit, sekä globaalin talouspolitiikan, esimerkiksi globaalin etelän maiden velkaongelmien, aiheuttamat haasteet ja epäoikeudenmukaisuudet.
Sosiaalisen kestävyyden teemat ovat vahvasti esillä lähes kaikissa SDG-tavoitteissa. Erityisen selvästi ne näkyvät kuitenkin tavoitteissa, jotka liittyvät köyhyyden poistamiseen, nälänhädän torjumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, hyvään koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Lue lisää sosiaalisen kestävyyden käsitteestä
Suomi kansainvälisenä toimijana
Suomi on aktiivinen toimija kansainvälisissä verkostoissa ja edistää globaalin sosiaalipolitiikan teemoja eri yhteyksissä.
Suomessa Agenda 2030 -toimintaohjelman toteutumista seuraa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) yhteistyössä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa.
YK-foorumeilla Suomi korostaa erityisesti hyvinvoinnin sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ulottuvuuksia. STM koordinoi globaalin sosiaalipolitiikan verkostoa (GSP-verkosto), johon kuuluu ministeriöiden, yliopistojen, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Nämä toimijat pitävät esillä globaalin sosiaalipolitiikan kysymyksiä myös omissa organisaatioissaan.
Järjestöt ja verkostot edistävät kestävää kehitystä
Suomessa useat järjestöt ja verkostot edistävät kestävää kehitystä ja erityisesti sen sosiaalista ulottuvuutta:
Amnesty International Suomi
Amnesty keskittyy ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen. Järjestö tukee kestävää kehitystä korostamalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien tärkeyttä.
Fingo
Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo koordinoi yli 270 järjestön yhteistyötä kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Fingo keskittyy erityisesti kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen sekä globaaliin kasvatukseen.
Plan International Suomi
Plan International Suomi työskentelee lasten oikeuksien ja tasa-arvon edistämiseksi kehitysmaissa ja Suomessa. Järjestö edistää kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta erityisesti sukupuolten tasa-arvon ja koulutuksen kautta.
SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry
Sosiaalialan kattojärjestö SOSTE edistää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta Suomessa. SOSTE vaikuttaa kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden toteutumiseen erityisesti sosiaalipolitiikan ja palveluiden kehittämisen kautta.
Suomen YK-liitto
YK-liitto edistää YK-arvoja ja tavoitteita, kuten kestävää kehitystä, Suomessa. Liitto keskittyy Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistämiseen, mukaan lukien sosiaalisen kestävyyden kysymykset.
WWF Suomi
Vaikka WWF tunnetaan ympäristönsuojelusta, se edistää myös kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta tukemalla yhteisöjen kestävää kehitystä ja elinolosuhteiden parantamista.
Nämä järjestöt tekevät yhteistyötä laajasti eri sektoreilla ja toimivat vaikuttajina myös kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden edistämisessä sekä Suomessa, että kansainvälisesti.
Lue lisää
Tässä osiossa
Kansainvälisessä yhteistyössä käytetään usein termiä "kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus", joka on lähellä sosiaalisen kestävyyden käsitettä. Sillä viitataan sosiaalisiin tekijöihin, jotka on tärkeä ottaa huomioon kehitystoimissa.
Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus viittaa erityisesti kansainvälisten toimijoiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK), kestävän kehityksen ohjelmiin ja linjauksiin. Sosiaalinen kestävyys puolestaan on vakiintunut käsite erityisesti tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa, jossa se nähdään yhtenä kestävän kehityksen keskeisistä ulottuvuuksista ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla.
Oleellisia organisaatioita kestävän kehityksen parissa
International Labour Organization (ILO)
The United Nations Research Institute for Social Decelopment (UNRISD)
The United Nations Children’s Fund (UNICEF)
The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD)