Kestävyyden ulottuvuudet
Kestävyys muodostaa jakamattoman kokonaisuuden, mutta ajattelun tueksi se voidaan jakaa eri osa-alueisiin. Se auttaa hahmottamaan kestävyyden kokonaisuutta ja sen eri ulottuvuuksia.
Kestävyyden ulottuvuudet
- Sosiaalinen kestävyys
Hyvinvointi ja sen edellytykset turvataan sekä nykyisille että tuleville sukupolville, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti kaikille.
- Ekologinen kestävyys
Luonnon monimuotoisuus ja elinvoima turvataan kestävällä tavalla, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.
- Taloudellinen kestävyys
Talous tukee ihmisten hyvinvointia ja toimii pitkäjänteisesti luonnon kantokyvyn rajoissa.
Kestävyyden ulottuvuudet ovat vuorovaikutuksessa. Sosiaalista kestävyyttä ei ole ilman taloudellista ja ekologista kestävyyttä.
Ulottuvuuksien keskinäinen suhde on hyvä tiedostaa päätöksenteossa. Käytännössä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa kestävyyttä on usein katsottu yhtä ulottuvuutta painottaen, usein hallintosektoreiden mukaan, jolloin muut ulottuvuudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Näkökulmia eri ulottuvuuksien välisistä suhteista
Kestävyyttä voidaan tutkia kestävyyden eri ulottuvuuksien keskinäisten suhteiden avulla.
Ulottuvuuksien välisistä suhteista on esitetty erilaisia näkökulmia. Esimerkiksi maat, joissa sosiaalinen kestävyys on vahvinta, eivät pääsääntöisesti ole ekologisesti kovinkaan kestäviä.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden yhteys
Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden suhdetta voidaan tarkastella monesta näkökulmasta.
Ne voivat esimerkiksi tukea toisiaan monin tavoin. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen voi edellyttää paikallisia taloudellisia investointeja, kuten työpaikkojen luomista ja infrastruktuurin kehittämistä. Vastaavasti panostukset sosiaalisiin palveluihin, kuten laadukkaaseen ja saavutettavaan terveydenhuoltoon tai koulutusjärjestelmään, voivat vahvistaa alueen taloudellista kestävyyttä luomalla osaavaa työvoimaa ja lisäämällä hyvinvointia.
Taloudellisen kehityksen, kuten elintason paranemisen ja innovaatioiden syntymisen, on havaittu olevan tiiviissä yhteydessä yhteiskunnan sosiaaliseen rakenteeseen ja ihmisten elämänlaatuun. Hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa sosiaalisen kestävyyden vahvistamisen, kun taas heikko taloudellinen tilanne voi lisätä työttömyyttä ja köyhyyttä, jotka puolestaan voivat johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen, pahoinvointiin ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin. Tästä syystä tasapainoinen ja pitkäjänteinen kehitys edellyttää sekä taloudellisen että sosiaalisen kestävyyden huomioimista päätöksenteossa.
Joskus taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat ristiriidassa. Esimerkiksi taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys voivat vahvistua yhdellä alueella toisen alueen kustannuksella, mikä voi johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen.
Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteys
Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Ekologinen kestävyys luo perustan terveydelle ja hyvinvoinnille, mistä kertoo myös planetaarinen terveyden lähestymistapa. Toisaalta ympäristöongelmat, kuten saastuminen, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, heikentävät ihmisten elämänlaatua ja lisäävät terveysriskejä, erityisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville. Näillä ryhmillä on usein rajalliset mahdollisuudet suojautua ympäristöuhkilta tai sopeutua niiden vaikutuksiin.
Sosiaalisen kestävyyden edistäminen ei aina tue ekologista kestävyyttä välittömästi, ja joskus vaikutukset voivat olla ristiriitaisia. Esimerkiksi energian saannin tukeminen voi olla välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden kannalta, jos kotitalouksilla ei ole varaa riittävään lämmitykseen tai sähkön käyttöön. Jos energia kuitenkin tuotetaan ympäristölle haitallisilla menetelmillä, se heikentää ekologista kestävyyttä.
Kestävyystoimien kokonaisvaikutukset on arvioitava huolellisesti päätöksenteossa. Laaja-alainen ja tasapainoinen lähestymistapa, jossa huomioidaan sekä sosiaaliset että ekologiset näkökulmat, on välttämätön kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhteys
Taloudellinen toiminta ja ympäristö ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Teollisuuden päästöt, luonnonvarojen liikakäyttö ja muut taloudelliset toiminnot voivat pahentaa ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoamista. Tämä voi johtaa pitkän aikavälin ongelmiin, jotka heikentävät sekä luonnon että yhteiskunnan elinvoimaisuutta.
Toisaalta ekologiset kriisit, kuten ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit, vaikuttavat talouteen monin tavoin. Ne voivat vahingoittaa infrastruktuuria, häiritä tuotantoa ja heikentää ihmisten terveyttä, mikä puolestaan vaikuttaa työvoiman tuottavuuteen ja resurssien saatavuuteen. Näin ollen kestävän talouden kehittäminen edellyttää ympäristövaikutusten huomioimista ja ekotehokkaita ratkaisuja, jotka turvaavat sekä taloudellisen että ekologisen kestävyyden pitkällä aikavälillä.
Miten kestävyyden eri ulottuvuudet yhdistyvät toisiinsa?
Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys liittyvät läheisesti yhteiskunnan toimintaan ja kestävyys on ennen kaikkea yhteiskunnan kykyä toimia tasapainossa ympäristön kanssa. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta huolehtii yhteiskunnan hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisuudesta ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta varmistaa taloudelliset edellytykset ylittämättä ekologisia rajoja.
Viime kädessä yhteiskuntien toimintaedellytykset perustuvat ekologiseen kestävyyteen. Kestävä yhteiskunta ei ainoastaan pyri turvaamaan nykyisen väestön hyvinvointia, vaan se huolehtii myös luonnon ekosysteemeistä ja varmistaa, ettei ympäristöä kuormiteta enempää kuin se pystyy uusiutumaan. Ympäristön kantokyvyn kunnioittaminen on välttämätöntä, jotta yhteiskunta voi elää pitkäkestoista ja tasapainoista elämää.
Kuvassa kestävyysulottuvuuksien yhteydet on mukana kolme edellä esiteltyä kestävyysulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Ekologinen ulottuvuus kattaa biosfäärin ja sen tarjoamat elämälle tarvittavat energia- ja materiaalivirrat, jotka eivät olisi mahdollisia ilman auringon säteilyä. Nämä materiaalit palautuvat takaisin biosfääriin jätteinä ja päästöinä. Ekologinen tasapaino on kiinteästi yhteydessä siihen, kuinka hyvin yhteiskunta hallitsee luonnonvarojen käyttöä ja jätteiden käsittelyä.
Taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus muodostavat yhteiskunnan, joka toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa ekologisen ulottuvuuden kanssa. Ekologisen kestävyyden kannalta on tärkeä seurata, kuinka paljon materiaaleja virtaa yhteiskunnan käyttöön ja kuinka suuri osa niistä palautuu biosfääriin jätteinä ja päästöinä. Kestävässä yhteiskunnassa varmistetaan, että kiertokulku pysyy ekologisesti turvallisilla rajoilla, jotta luonnonvarojen riittävyys ja ekosysteemien toimivuus eivät vaarannu.
Kestävä yhteiskunta ei ole pelkästään ympäristön kannalta tasapainoinen, vaan myös tarjoaa kansalaisille hyvinvoinnin mahdollisuuksia, joita myös biosfääri tarjoaa – esimerkiksi terveyttä edistäviä resursseja tai luontoelämysten muotoisia etuja.
Suomessa ei olla ekologisesti kestävässä tasapainossa, mikä korostaa kestävyyssiirtymän tarpeellisuutta. Kestävyyssiirtymä tarkoittaa yhteiskunnallista prosessia, jossa päätöksillä ja toimilla ohjataan yhteiskunta ekologisesti kestävälle tasolle. Siirtymän onnistuminen edellyttää sosiaalisen kestävyyden huomioimista. Kansalaisten kokema oikeudenmukaisuus ja hyväksyntä ovat keskeisiä tekijöitä, jotta kestävyyssiirtymä voidaan toteuttaa reilusti ja kestävällä tavalla.
Lue lisää
Ekologisen taloustieteen näkökulma
Kestävyyden avaimet — Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Halonen T., Korhonen-Kurki K., Niemelä J. & Pietikäinen, J. (toim.) (2022). Gaudeamus.
Kestävyyden käsitteen ulottuvuudet. Heikkurinen, P. (2014). Tieteessä tapahtuu, 32(4) 10-16. .
Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista. Vadén T., Järvensivu P., Majava A., Toivanen T. & Eronen J. T. (2021). Tieteessä tapahtuu, 39(3) 11-16.
Kestävyystiede – kestävyystutkimuksen uusi paradigma? Soini, K. (2017). Tieteessä tapahtuu, 35(1) 37-42.
