Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan yhteiskuntamme kykyä varmistaa hyvinvointi ja sen edellytykset sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Se edellyttää toimivia yhteiskunnallisia rakenteita ja palveluja, jotka tukevat koulutusta, terveydenhuoltoa, työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisevät syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia.
Millainen on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta?
Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus elää hyvää ja arvokasta elämää ilman köyhyyttä, syrjintää tai eriarvoisuutta. Tällainen yhteiskunta perustuu oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.
Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta
- takaa jäsenilleen hyvän elämän edellytykset: mahdollisuudet tarvittaviin palveluihin, koulutukseen, työllistymiseen ja toimeentuloon
- kohtelee jäseniään yhdenvertaisesti
- tukee terveyttä ja toimintakykyä
- takaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen
- tunnistaa ja arvostaa monimuotoisuutta ja pyrkii torjumaan syrjintää kaikissa sen muodoissa
- turvaa hyvinvoinnin edellytykset myös tuleville sukupolville
- on yhteiskunta, jossa luottamus toisiin ihmisiin ja eri instituutioihin on suurta.
Tärkeä osa sosiaalista kestävyyttä on huolenpito kaikista yhteiskunnan jäsenistä, erityisesti niistä, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa.
Huolenpito sisältää muun muassa köyhyyden torjumisen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan sekä työolojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi se korostaa sukupuolen, etnisen taustan ja syntyperän, uskonnon ja muiden vastaavien ominaisuuksien tasa-arvoa.
Sosiaalisen kestävyyden merkitys yhä tärkeämpi
Sosiaalinen kestävyys on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi yhteiskuntapolitiikkaa, kun ymmärrys kestävyyden ulottuvuuksien välisistä keskinäisriippuvuuksista on kasvanut. On havaittu, että kestävä talouskehitys ei toteudu ilman sosiaalisen kestävyyden tukea, taloudellisella tuotannolla on ekologiset rajansa ja ylikulutuksen hillintä edellyttää oikeudenmukaista vihreää siirtymää.
Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta on myös taloudellisesti kestävä. Se pyrkii luomaan taloudellista kasvua ja vaurautta, mutta ei tavalla, joka heikentää ihmisten hyvinvointia tai vahingoittaa ympäristöä.
Sosiaalisen kestävyyden merkitystä on alettu ymmärtää yhä paremmin myös monikriisin aikana. Ilman sosiaalista kestävyyttä yhteiskunnan hauraat kohdat paljastuvat uhka- ja kriisitilanteissa nopeasti: eriarvoisuus kasvaa, jännitteet voimistuvat ja kyky sopeutua sekä varautua heikkenee.
Sosiaalinen kestävyys on siis tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Sosiaalisesti kestävät yhteiskunnat ovat vakaampia, oikeudenmukaisempia ja paremmin varautuneita kohtaamaan uhkia ja kriisejä, mutta myös sisäisesti turvallisempia. Se on eräänlainen ”näkymätön selkäranka”, joka ilmenee yhteiskunnan kykynä huolehtia jäsenistään, ylläpitää luottamusta ja tasa-arvoa sekä turvata jokaisen mahdollisuus selviytyä vaikeuksista.
Sitoutuminen oikeudenmukaisuuten, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin
Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa jokaisella on oikeus terveelliseen, turvalliseen ja arvokkaaseen elämään. Tämä edellyttää vahvaa sitoutumista oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen niin kansallisella kuin globaalilla tasolla.
Katso myös sosiaalinen kestävyys globaalisti
Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii yhteiskunnalta kykyä arvioida ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Se edellyttää laajaa yhteistyötä, aktiivista osallistumista ja pitkäjänteistä sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, jotta kaikille voidaan turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet ja hyvinvointi.
Sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden yhteys
Hyvinvointitutkimuksen perushavaintoja on, että väestön kokema hyvinvointi ei näyttäisi kasvavan enää sen jälkeen, kun taloudellinen perustaso on turvattu.
Lisäksi nykyään hyväksytään yhä laajemmin ajatus, että ympäristön tila on ihmisen hyvinvoinnille olennainen tekijä. Jatkuva talouskasvu kuormittaa ympäristöä ja toisaalta laajamittainen, yhteiskuntia kuormittava eriarvoisuus heikentää taloudellista kestävyyttä. Siksi sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ulottuvuudet ovat tärkeää huomioida ikääntyvässä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa, kun tavoitellaan julkisen talouden kestävyyttä.
Tavoittelemalla globaalisti kestävää kehitystä on pyritty suuntaan, jolla samanaikaisesti taataan taloudellinen vauraus, väestön hyvinvointi ja planetaaristen rajojen kunnioittaminen. Tällaisen kokonaiskestävyyden ytimessä ovat varannot ja se, miten nämä varannot (ekologinen, inhimillinen, sosiaalinen, taloudellinen) säilyvät ja kasvavat planeetan ekologiset rajat huomioiden.
Lue lisää
Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Kestilä L. & Karvonen S. (toim.) (2025). THL.
Sosiaalinen kestävyysvaje? Vaalavuo, M. (2021). SustAgeable Blogi.
Sosiaalinen kestävyys lisää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Yrttiaho A., Kestilä L. & Castaneda A. (2023). Maanpuolustuslehti.
