Lapsen väkivallaton kasvuympäristö

Jokaisella lapsella tulee olla turvallinen kasvuympäristö. Siihen velvoittavat Suomessa kansainvälinen YK:n sopimus lapsen oikeuksista ja monet säädökset.

Lapsen perusturvallisuuden kehittymisessä keskeistä on, että

lapsella ja aikuisella on turvallinen kiintymyssuhde
aikuinen vastaa lapsen tarpeisiin oikeaan aikaan.

Yksi turvallinen kiintymyssuhde voi riittää

Vaikeissakin perhetilanteissa elänyt lapsi ja nuori voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi, jos hänellä on kasvuympäristössään vähintään yksi turvallinen kiintymyssuhde ja riittävästi muita suojaavia tekijöitä. Suojaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi

kokemus pärjäämisestä
kokemus siitä, että vaikeissa tilanteissa saa apua.

Väkivallan ehkäisy vaatii eri toimijoiden yhteistyötä

Väkivallan ehkäisy vaatii eri tahojen runsasta tiedonvaihtoa ja monien toimijoiden verkostoa. Lapsiin kohdistuva väkivalta voi loppua vain, jos eri viranomaiset ja muut toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteen eteen.

Poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyö vaihtelee paljon eri alueilla. Yhteistyön laatu heijastuu lasten ja nuorten saamaan tukeen ja hoitoon.

Julkisella vallalla kuten valtiolla, kunnilla ja muilla julkisen hallinnon toimijoilla on aktiivinen velvollisuus kunnioittaa, turvata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia.

Suomella on parannettavaa lapsen oikeuksien toteutumisessa

YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineille maille määrävälein tilannearvion maiden tilanteesta ja suosituksia siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Komitea suosittelee, että Suomi

tarjoaa kunnille riittävät resurssit, joilla ne voivat toteuttaa lapsen oikeuksia
seuraa tehokkaasti määrärahoja, jotka osoitetaan lasten tarpeisiin
varmistaa määrärahojen asianmukaisen tason
seuraa ja arvioi talousarviota lapsen oikeuksien näkökulmasta.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991, 3 artikla) edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä harkitaan ensisijaisesti lapsen etu.

Kunnilla ja alueilla on vastuu lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta

Vuonna 2021 julkaistussa Kansallisessa lapsistrategiassa korostetaan kuntia ja alueita lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanossa.

Kuntien ja alueiden tulee huolehtia

lapsivaikutusten arvioinnista
lapsibudjetoinnista
lasten ja nuorten osallisuudesta heitä koskeviin päätöksiin
turvallisesta kasvuympäristöstä.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman tavoitteena on ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman tavoitteena on ehkäistä 0–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa.

Toimenpidesuunnitelma sisältää kansalliset tavoitteet ja 93 tutkimusnäyttöön perustuvaa toimenpidettä, joilla voi ehkäistä alaikäisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisyyn ja minimoida haittoja.

Toimenpidesuunnitelma korostaa osallisuutta ja muita lapsen oikeuksia, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä, väkivallan seurauksia, monialaista yhteistyötä sekä väkivallan kohteeksi jo joutuneiden uhrien auttamista ja tukea.

Lasten parissa toimivien eri ammattilaisten on myös tärkeää huomioida erityisesti toistuvien tapaturmien kohdalla niiden mahdollinen yhteys väkivaltaan tai fyysiseen sairauteen.