Lasten ja nuorten tapaturmat

Lasten ja nuorten sairaalahoitoa vaativista tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset, putoamiset ja liikuntavammat. Lasten ja nuorten tapaturmakuolemien taustalla ovat vastaavasti tyypillisimmin tieliikenneonnettomuudet ja myrkytykset.

Tapaturmat ovat Suomessa merkittävin niistä lapsuus- ja nuoruusajan kuolinsyistä, joita voi ehkäistä. Tapaturmaiset kuolemat ovat kuitenkin huomattavasti vähentyneet pitkällä ajanjaksolla alle 25-vuotiailla. Sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä on puolestaan pysynyt samalla tasolla.

Lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemat (tilastotietoja, THL)

Tässä osiossa on tietoa lasten ja nuorten tapaturmien ennaltaehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä. Lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan tässä yhteydessä alle 25-vuotiaita ihmisiä.
Tiedot perustuvat Turvallisesti kaiken ikää -ohjelmaan. Ohjelmaan on kirjattu yhteensä 22 toimenpidettä, joilla ehkäistään lasten ja nuorten tapaturmia.
Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 (STM 2020)

Lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen elinympäristöön

Turvallisuus on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus.

Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lasten on elinympäristöissään turvallista kasvaa, liikkua ja kehittyä.

Lapsen ja nuoren turvallisuutta voivat horjuttaa

tapaturmat ja väkivalta
perushoivan ja huolenpidon puutteet
eri syistä johtuva ympäristön turvattomuus.

Lapsen turvallinen kasvuympäristö

Tapaturmien ehkäisy eri toimintaympäristöissä, kuten kodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Lapsuuden kokemukset vaikuttavat koko elämään

Lapsuusajan kokemukset vaikuttavat pitkäaikaisesti koko myöhempään elämänkulkuun ja terveyteen.

Mitä enemmän haitallisia kokemuksia on lapsuuden ja nuoruuden aikana, sitä suuremmaksi kasvaa riski myös syrjäytymiseen ja heikkoon sosioekonomiseen asemaan aikuisuudessa. Kierteestä koituvat kustannukset ovat kalliita myös yhteiskunnalle.