Ikäihmisten kokeman väkivallan tunnistaminen
Monet ikäihmiset eivät halua tai pysty kertomaan kokemastaan. Jotkut eivät ehkä ymmärrä joutuneensa väkivallan tai kaltoinkohtelun uhriksi. Uhri voi tuntea myös syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta, olla huolissaan tekijälle mahdollisesti aiheutuvista seurauksista tai pelätä tekijän uhkauksia ja hylätyksi tulemista.
Ulkoisia merkkejä voivat olla esimerkiksi toistuvat mustelmat, vammat tai ruhjeet, jotka eivät vastaa ikäihmisen tai hänen läheisensä kertomusta. Uhri voi olla myös aliravittu ja joko liikakäyttää lääkkeitä tai laiminlyödä niiden käytön.
Myös ikäihmisen käyttäytyminen voi muuttua. Kaltoinkohtelu voi aiheuttaa arkuutta, masennusta, itsetuhoisia ajatuksia ja puheita, takertumista ja jopa aggressiivisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee systemaattisesti kartoittaa lähisuhde- ja perheväkivallan riskiä.
- Tiedä ja toimi: Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on kunnan tehtävä (pdf 690 kt)
- Kotona asuviin ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta (Duodecim)
- Lähisuhdeväkivalta
- Ikääntyneiden kaltoinkohtelu ja sen tunnistaminen huoli-ilmoituksen avulla
Vanhuspalvelulaki
Vanhuspalvelulaki velvoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset ja kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevat ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jos saa tiedon tai havaitsee, että iäkäs henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
Tällaisella ikäihmisellä on suurentunut vaara joutua kaltoinkohdelluksi tai laiminlyödyksi. Kenellä tahansa on oikeus salassapitosäännösten estämättä tehdä kunnalle Huoli-ilmoitus tällaisessa tilanteessa olevasta iäkkäästä henkilöstä.
