Toimintakyvyn ylläpitäminen

Harmaahapsinen mies sauvakävelyllä.

Toimintakyky on tasapainotila ihmisen kykyjen, tavoitteiden ja elin- ja toimintaympäristön välillä. Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä osallistua harrastuksiin ja muihin itselle merkityksellisiin toimintoihin.
Mitä toimintakyky on? (Toimintakyky-sivusto)

Väestön toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen edellyttää yhteistyötä

Väestön toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen vaatii laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta aina yhdyskuntasuunnittelusta ja palvelujärjestelmän kehittäjistä vapaaehtoisjärjestöjen toimijoihin. Kunnassa on hyvä varmistaa, että asuin- ja elinympäristöt tukevat toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden pärjäämistä, hyvinvointia ja osallisuutta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä on huolehtia, että iäkkään ihmisen toimintakykyä ylläpidetään erilaisin ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen keinoin. Toimintakyky pitää arvioida laajasti ja luotettavilla mittareilla. Kun toimintakyky heikkenee sitä tuetaan tarpeenmukaisin palveluin ja huolellisesti valituin apuvälinein.

Heikentynyt toimintakyky lisää riskiä erilaisille tapaturmille, kuten kaatumisille. Turvallinen ympäristö ja kaatumisten ehkäisy, hyvä ravitsemus sekä toimintakyvyn ylläpitäminen vahvistavat edellytyksiä selviytyä jokapäiväisistä askareista.

Mikä edistää ikääntyneen henkilön toimintakykyä?

Ikääntyneen toimintakykyä edistävät esimerkiksi

sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito
hyvä ravitsemus
liikunnallisen ja muun aktiivisuuden tukeminen
toimintakykyongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen
elinympäristön muokkaaminen toimintakykyä tukevaksi.

Toimintakykyä ja kotona pärjäämistä tukemalla on mahdollista myös hillitä menojen kasvua.

Hyvinvointia voidaan parantaa puuttumalla muistiongelmiin ajoissa

Kun muistiongelmat tunnistetaan ajoissa, voidaan elintapainterventioilla ehkäistä muistin heikentymistä ja samalla parantaa kokonaisvaltaisesti iäkkäiden ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
FINGER-toimintamalli

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen mahdollistaa sen, että muistisairaan henkilön ja hänen läheistensä hyvinvointia voidaan tukea ennaltaehkäisevin ja toimintakykyä parantavin toimin. Tämä edellyttää eri ammattiryhmiltä osaamista ja sen kehittämistä riskiryhmien tunnistamiseksi sekä toimivaa palvelujärjestelmää. Palvelujen yhdenvertaisuutta ja niiden piiriin pääsemistä voidaan vahvistaa palvelujärjestelmää kehittämällä.
Lue miten Kansallinen muistipalvelupolku -hanke pyrkii luomaan kansallisen muistipalvelupolkumallin varhaisesta tunnistamisesta hoitoon ja seurantaan

Mielen hyvinvointi vaikuttaa iäkkään toimintakykyyn

Elämänaikaiset kokemukset, kuten koettu yksinäisyys, erilaiset menetykset, iän mukaan tuomat sairaudet sekä toimintakyvyn vajeet voivat heikentää mielen hyvinvointia ja selviytymiskeinoja. Silloin, kun iäkkään ihmisen omat voimavarat eivät riitä, tarvitaan läheisten ja vapaaehtoisten lisäksi ammattilaisten apua.

Iäkkään henkilön masennus voi olla vaikeasti tunnistettavissa. Sen merkit voivat sekoittua iän myötä yleistyvien sairauksien, esimerkiksi muistisairauksien, oireisiin. Masennus ei kuitenkaan kuulu normaaliin vanhenemiseen.

Iäkkään ihmisen mielenterveyttä tukemalla voidaan vähentää muiden palvelujen tarvetta.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vuonna 2022

yksinäiseksi itsensä koki yli 75-vuotiaista miehistä 10 prosenttia ja naisista 13 prosenttia
psyykkisesti merkittävän kuormittuneeksi itsensä koki yli 75-vuotiaista miehistä 9 prosenttia ja naisista 11 prosenttia.