Lastenneuvola

Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia. Lastenneuvolan toiminnan tavoitteena on kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Lastenneuvolassa tuetaan vanhemmuutta mm. turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa.

Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

Lastenneuvolapalvelut (NEUKO, Terveysportti)

Terveystarkastukset

Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään/tarjotaan alle kouluikäisille vähintään 15 terveystarkastusta, joista viisi on terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistarkastuksia. Lapsen ollessa 4–6 viikon, 4 kuukauden, 8 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden ikäinen, hänelle ja hänen perheelleen tarjotaan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteisesti tekemiä terveystarkastuksia. Yhteen terveystarkastukseen sisältyy terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta.

Suun terveystarkastuksia tehdään kolme: kun lapsi on 1–2-vuotias, 3–4-vuotias ja 5–6-vuotias. Alle kouluikäisten lapsen suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma.

Terveydenhoitaja tarjoaa perheelle kotikäynnin ennen ja jälkeen synnytyksen. Lisäksi vanhempia tuetaan vanhempainryhmien avulla.

Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä.

Laajat terveystarkastukset

Alle kouluikäisten lasten terveystarkastuksista kolme on laajaa terveystarkastusta, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat lapsen kehityksen, terveydentilan ja hyvinvoinnin lisäksi koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Laajat terveystarkastukset tarjotaan perheelle, kun lapsi on 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden ikäinen. Tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat tai huoltajat.

Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien näkemys lapsensa terveydestä ja kehityksestä sekä koko perheen hyvinvoinnista, vanhempien / huoltajien kirjallisella suostumuksella varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä, kehityksestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen monialainen toteuttaminen ei edellytä tapaamista samaan aikaan, mutta vaatii lääkärin ja terveydenhoitajan/kätilön osalta etukäteissuunnittelua ja yhdessä perheen kanssa suoritettua arviota koko perheen hyvinvoinnista.

Terveystarkastusten sisällöt

Terveysneuvonta

Kaikkiin määräaikaisiin terveystarkastuksiin sisältyy terveysneuvontaa. Terveysneuvonnan osa-alueita ovat mm. uni, ravitsemus, liikunta, arkirytmi, päihteet, sairauksien ehkäisy ja mielenterveyden tukeminen. Osa määräaikaisten terveystarkastusten sisällöstä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta.

Terveysneuvonnan tavoitteena on tukea lapsen kehitystä, kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Terveysneuvonnalla tuetaan vanhemmaksi kasvua, vanhemmuutta ja parisuhdetta. Sen avulla edistetään perheen sosiaalista tukiverkostoa, tuetaan yksilön ja hänen perheensä fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä.

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen

Terveysneuvonta ja määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan lapselle ja perheelle siten, että heidän erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarpeen mukainen tuki järjestetään viiveettä yhdessä perheen kanssa. Erityisen tuen tarve selvitetään aina jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä.

Tilanteet, joissa lapsi tai perhe voivat tarvita erityistä tukea ovat hyvin moninaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi: lapsen sairaus tai häneen kohdistunut väkivalta, lapsen laiminlyönti tai vanhempien vakavat sairaudet, lapsen yksinäisyys tai perheen toimeentulon ongelmat.

Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään lisäkäyntejä neuvolaan tai kotikäyntejä sekä tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Erityisen tuen tarpeen tilanteessa laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma monialaisessa yhteistyössä tukea tarvitsevan perheen kanssa.

Mikäli on syytä epäillä lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuvan, eikä käytettävissä ole riittäviä voimavaroja tulee neuvolan varmistaa perheelle riittävä tuki. Tällaisissa tilanteissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu ja tarvittaessa tehtävä lastensuojeluilmoitus.

Yhteistyö

Lastenneuvola on keskeinen osa perhekeskustoimintaa. Perhekeskuksessa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteistyö on tiivistä esimerkiksi neuvolan, kasvatus- ja perheneuvolan, neuvolapsykologien, fysio-, ravitsemus- ja toimintaterapeuttien, lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön, sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun sekä varhaiskasvatuksen ja suun terveydenhuollon kesken.
Perhekeskus

Lapsen kuusivuotistarkastus on neuvolaikäisen lapsen viimeinen tarkastus neuvolassa. Tuolloin sovitaan terveystietojen siirtämisestä neuvolasta kouluterveydenhuoltoon. Tavoitteena on, että tästä siirtymävaiheesta tulisi lapsen ja perheen kannalta joustava ja perhettä tukeva siirtymä.

Henkilöstömitoitukset

Lastenneuvolassa toimivien terveydenhoitajien laskennallisen mitoituksen lähtökohtana on enintään 320 lasta / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja, kun vuosiloman ajalle on sijainen.

Lastenneuvolatyötä tekevien lääkäreiden mitoituksen lähtökohtana on 2 270 lasta / kokopäivätoiminen lääkäri, kun vuosiloman ajalle on sijainen.

Osa-aikaisesti palvelussa toimivilla määrät suhteutetaan työaikaosuuteen. Lastenneuvolan mitoitussuositus perustuu oletukseen, että vuosiloman ajaksi on sijainen sekä terveydenhoitajalla että lääkärillä. Jos näin ei ole, on se huomioitava työntekijän lapsimäärässä.

Lisäksi paikallisesti sovitaan, miten työntekijäkohtaisissa mitoituksissa huomioidaan

useat työskentelytoimipisteet ja työaikana kuljettavat matkat
maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ja erityisesti tarve tulkin käytölle tapaamisissa
alueiden sosioekonomiset erot
työskentely useammalla palvelusektorilla.

Tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus mahdollistaa asetuksen (338/2011) mukaisten ehkäisevien palvelujen tarjoamisen. Henkilöstömitoituksessa on huomioitava, että palvelutarpeisiin vastataan yksilöllisesti ja toisaalta, että asiakasmäärät ovat osaamisen varmistamisen kannalta riittävät.