Aikuisten ja ikääntyneiden hoitoon soveltuvat menetelmät

DKT:ssä harjoitellaan erilaisia taitoja, kuten tunteiden hallintaa, vuorovaikutustaitoja ja tietoisen läsnäolon taitoja. Näiden avulla hoidettava voi korvata oireilua ylläpitävät ajatus- ja käyttäytymismallinsa.  

Hoidossa yhdistetään yleensä yksilö- ja ryhmätapaamisia, joita on 10 tai enemmän.

Lisätietoa dialektisesta käyttäytymisterapiasta (Suomen Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys ry)

IPT perustuu pääasiassa ihmissuhderistiriitojen ratkaisemiseen ja muilta ihmisiltä saadun tuen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että hoidettava oppii kohtaamaan arkielämän sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet muilla tavoin kuin turvautumalla haitallisiin ajatus- tai toimintamalleihin. 

Käyntejä on tavallisesti 10–20 kerran viikossa. IPT:n lyhyempi muoto on IPC-ohjanta, jossa käyntejä on 3–8.

Lisätietoa interpersoonallisesta psykoterapiasta (Interpersonaalisen psykoterapian yhdistys)

Kognitiiviset käyttäytymisterapiat ovat yksilö- tai ryhmähoitoja, jotka yhdistävät sekä käyttäytymisterapian että kognitiivisen terapian menetelmiä. 

Kognitiiviseen viitekehykseen kuuluvia erikseen validoituja ja strukturoituja menetelmiä ovat myös tiettyjen häiriöiden hoitoon erikseen validoidut strukturoidut menetelmät kuten sosiaalisen fobian hoitomalli tai pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli CBASP, vaikeiden tunnesäätelyiden häiriöihin kehitetty dialektinen käyttäytymisterapia, tai verkkopohjainen unettomuuden hoito.

Terapiassa tutkitaan hoidettavan ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen välisiä suhteita, ja tunnistetaan ja muokataan haitallisia tai huonosti toimivia ajattelun ja käyttäytymisen malleja. Lisäksi harjoitellaan uusia, ympäristöön paremmin sopivia ajattelun ja käyttäytymisen keinoja. 

Validoidut strukturoidut menetelmät koostuvat tavallisesti 8–20 käynnistä, kerran viikossa. 

Lisätietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta (Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistys ry)

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli (Käypä hoito)

Masennuksen hoidossa alun perin aktiivisen hoidon vastineeksi kehitetty toimintamalli, joka osoittautui tehokkaaksi myös omana hoitonaan. Hoidon tavoitteena on aktivoida positiivisia kokemuksia ja sosiaalista vuorovaikutusta lisäävää toimintaa.

Tapaamisia on 1–12 ja ne toteutetaan joko yksin tai ryhmämuotoisena.

Lisätietoa käyttäytymisen aktivoinnista (Käypä hoito)

Kognitiivinen remediaatio tarkoittaa interventiota, jossa pyritään harjoittelemalla parantamaan kognitiivisia prosesseja (tarkkaavaisuutta, muistia, toiminnanohjausta, sosiaalista kognitiota tai metakognitiota) siten, että tulokset yleistyvät toimintaan. 

Kognitiivisen remediaation toteuttamiseksi on kehitetty useita toisistaan osittain poikkeavia hoito-ohjelmia, joista osa perustuu tietokoneohjelmien hyväksikäyttöön.

Näyttö vaikuttavuudesta on skitsofrenian hoidossa.

Lisätietoja kognitiivisesta remediaatiosta (Käypä hoito)

Metakognitiivinen terapia yhdistää kognitiivisen käyttäytymisterapian, koulutuksellisen psykoterapian eli psykoedukaation ja kognitiivisen remediaation aineksia.

Tavoitteena on auttaa psykoosipotilaita tunnistamaan deluusioiden taustalla olevia kognitiivisia vääristymiä, varsinkin ennenaikaista johtopäätöksien tekemistä.

Toteutuu tavallisimmin 8–10 istunnon ryhmähoitona.

Metakognitiivinen terapia deluusioiden hoidossa (Käypä hoito)

Iäkkäiden masennuksen hoitoon tarkoitettu terapiamenetelmä. Terapian keskeisiä elementtejä ovat itsensä ja oman elämänsä arvon tunnistaminen muistelemalla ja jakamalla erilaisia puolia eletystä elämästä – sekä sen antoisista että surullisista puolista, haasteista selviytymisistä ja vuorovaikutuksesta toisten kanssa.

Hoito toteutetaan yksilötapaamisin tai ryhmässä, ja käyntejä on 4–13.

Lisätietoa muisteluterapiasta (Käypä hoito, Duodecim)

NET-terapian aikana pyritään luomaan yhtenäinen tarina henkilön elämästä, sisältäen sekä myönteiset kokemukset että traumaattiset kokemukset. Ikävistä kokemuksista muistuttaville asioille altistetaan terapian aikana vähitellen.

Kun hoidon aikana saadaan eri aistimuksia käyttäen yhdistettyä epämukaviin muistoihin liittyvät kokemukset, ajatusmallit ja tuntemukset, myös trauman aiheuttama oireilu muuttuu hallittavammaksi.

Kyseessä on strukturoitu, noin 20 kerran hoitomuoto. Tapaamiset toteutetaan yksilökäynteinä, mutta hoidosta on myös verkkopohjainen muoto.

Lisätietoja NET-terapiasta (Tampereen yliopisto)

NET kidutuksen uhreilla (Käypä hoito)

Terapia soveltuu traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Hoito koostuu koulutuksellisesta terapiasta ja ongelmanratkaisukeinojen harjoittamisesta.

Käsittää 10–35 tapaamista, ja se voidaan toteuttaa joko yksilöllisesti tai ryhmässä.

Lisätietoa aikarajoitetusta terapiasta (Käypä hoito)

Perhe on hoidon pohjana useammassa strukturoidussa, erikseen validoidussa hoidossa. Näissä on yleensä hoidon syynä perheenjäsenen sairaus, kuten käyttäytymishäiriö, tarkkaavuuden häiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö (Family Focused Treatment, FFT), syömishäiriö (perhekeskeinen hoito), tai päihdehäiriö.

Terapiassa perheenjäsenille annetaan tietoa sairaudesta ja autetaan heitä tukemaan toisaalta sairastunutta perheenjäsentä vahvistamalla perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja, toisaalta varmistetaan muiden perheenjäsenten jaksaminen.

Lisätietoa esimerkiksi: Perhehoito nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa (Käypä hoito)

Psykodynaamisessa psykoterapiassa työskentely kohdentuu hoidettavan nykyiseen elämäntilanteeseen liittyviin mielikuviin ja tunteisiin, joita terapiassa yhdessä selvennetään ja ymmärretään aikaisemman historian ja siitä mieleen nousevien muistojen avulla.

Tapaamisia on 1–2 kertaa viikossa, lyhytterapiassa enimmillään 20, pitkässä terapiassa yli 20.

Tietoisuustaitoharjoituksia (mindfulness) käytetään täydentävänä hoitona, osana muita terapiamuotoja. Vaikuttavaksi hoidoksi on todettu tietoisuustaitoharjoituksien yhdistäminen kognitiiviseen ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan niin yksilö- kuin ryhmähoitona.

Vaikutusta itsenäisenä hoitona ei ole osoitettu tehdyissä tutkimuksissa. Harjoitukset kehittävät taitoja ylläpitää mielen ja kehon hyvinvointia.

Voimavaroihin suuntautunut ja ratkaisukeskeinen toimintatapa korostavat hoidettavien omia keinoja lisätä omaa hyvinvointia. Tämä voi toisaalta tapahtua vahvistamalla mielen hyvinvointia tukevia ajatusmalleja ja toimintaa, toisaalta vähennetään riskiä ja oireita ylläpitävää toimintaa.

Koska voimavaroihin ja ratkaisuihin suuntautuneen työn lähtökohtana ovat potilaiden tavoitteet ja keinot, menettelytapaa voidaan pitää valmennuksen kaltaisena.

Tapaamisia on hoidettavan oman tarpeen ja motivaation mukaisesti, mutta yleensä kyseessä on lyhytterapia. Vahvin näyttö on tekniikan käytöstä täydentämässä muuta hoitoa.

Lisätietoa voimavarasuuntautuneesta, ratkaisukeskeisestä terapiasta (Käypä hoito)