Lasten ja nuorten hoitoon soveltuvat menetelmät

Toimenpidekoodi 

IEP08   INTP/PerheKKT, Cool Kids
IDR11  INTP/RyhmäKKT, Cool Kids
IDY19  INTP/YksilöKKT, Cool Kids

Menetelmän kuvaus

Cool Kids on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaava kaikkiin ahdistushäiriöihin suunnattu ryhmä- tai perhekohtainen menetelmä.

Kohderyhmä

Yli 7-vuotiaat lapset sekä nuoret

Työmenetelmän kuvaus

Hoitoon osallistuvat sekä lapset tai nuoret että vanhemmat. Ohjelma sisältää psykoedukaatiota ja harjoituksia. Vanhemmat toimivat lastensa valmentajina. Käyntejä on yhtensä 10, joista kahdeksan ensimmäistä  käyntiä toteutetaan viikon välein ja kaksi viimeistä kahden viikon välein.  

Soveltuvuus

Menetelmä soveltuu käytettäväksi perhekohtaisesti, perheryhmätyöskentelynä tai yksilötyöskentelynä siten, että vanhempi osallistuu tietyille tärkeille käynneille.

Menetelmä ei sovi käytettäväksi, jos perheessä on isoja ongelmia, esimerkiksi ajankohtaisten lastensuojelun tukitoimien tarve. Menetelmä auttaa huonommin silloin, jos oireena on sosiaalisten tilanteiden pelko tai pakko-oireet.

Näyttö

Menetelmää on tutkittu useissa tutkimuksissa; 16 tutkimuksen meta-analyysissä sen on todettu vähentävän merkittävästi ahdistuneisuusoireita sekä lapsen että aikuisen raportoimana. 

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutus ja työnohjaus menetelmän käyttöön.

Toimenpidekoodi 

IDY17  INTP/YksilöEMDR

Menetelmän kuvaus

EMDR on traumaterapeuttinen menetelmä, jossa hyödynnetään kognitiivisen käyttäytymisterapian elementtejä sekä terapiatilanteessa tuotettuja bilateraalisia ärsykkeitä.

Kohderyhmä

Lapset ja nuoret.

Työmenetelmän kuvaus

Menetelmässä nostetaan traumaattinen muisto aktiivisesti mieleen ja sen herättämiä tunteita ja ajatuksia arvioidaan ja työstetään. Traumamuistojen käsittelyssä käytetään apuna kehon kummallekin puolelle aiheutettuja ärsykkeitä, esimerkiksi puolelta toiselle siirtyviä silmien liikkeitä. Rauhoittavia ja turvallisia mielikuvia ja lasta hoidettaessa vanhemman mukana oloa käytetään vaikeiden kokemusten työstämisen tukena. Käyntikertojen määrä vaihtelee yksilöllisen tilanteen mukaan.

Soveltuvuus

Menetelmä soveltuu perustasolla erityisesti yksittäisten traumaattisten kokemusten hoitoon. EMDR:n käyttöä ei suositella trauman akuuttivaiheessa. Sitä voi käyttää myös kroonisen traumatisoitumisen hoidossa ja osana hoitoa esimerkiksi hoidettaessa kompleksista traumatisoitumista kognitiivisella käyttäytymisterapialla (TF-KKT).

Näyttö

B (katso Käypä hoito -suositus).

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutus ja työnohjaus menetelmän käyttöön.

Toimenpidekoodi 

IEP10  INTK/HuoletHallintaan

Menetelmän kuvaus

Huolet hallintaan -menetelmä perustuu internet-avusteiseen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Sitä toteutetaan valmentajan ohjauksessa. Ohjelman tavoitteena on opettaa lapsille taitoja ahdistuneisuuden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi sekä tukea lasta harjoittelemaan näitä taitoja käytännössä.

Kohderyhmä

Menetelmä on kehitetty 8–12-vuotiaille lapsille, joilla on ahdistuneisuusoireita.

Työmenetelmän kuvaus

Lapsella ja vanhemmalla on käytössään erilliset, toisiaan tukevat internetsivustot. Sivustoilla on tekstiä, tehtäviä, äänitteitä ja animaatioita, jotka sisältävät psykoedukaatiota ja ahdistuksen hallintakeinoja kuten rentoutuminen, hengitys- ja mielikuvaharjoitukset sekä kielteisten ajatusten tarkastelu ja vaihtoehtoisten, rohkaisevien ajatusten löytäminen. Keskeinen menetelmä on asteittainen altistaminen. Lapsi laatii vanhemman ja valmentajan tukemana pienin askelin etenevän suunnitelman, jonka avulla lapsi vähitellen tottuu ahdistuneisuuden aiheuttamiin epämukaviin tuntemuksiin. Vanhempi tukee lasta taitojen omaksumisessa ja harjoittelussa. Valmentajan viikoittainen puhelu toteutetaan siten, että puhelussa ovat yhtä aikaa läsnä sekä lapsi että vanhempi tai molemmat vanhemmat. Vanhemmalle opetetaan ohjelman aikana myös vanhemmuuden taitoja, kuten hyvien asioiden huomaamista lapsessa, ahdistuneen käyttäytymisen vahvistamatta jättämistä, lapsen tukemista tekemään asioita itse ja myönteisen mallin antamista omalla käyttäytymisellään. Ohjelma kestää 3 kuukautta ja siihen kuuluu kertauspuhelu kuukauden kuluttua ohjelman päättymisestä.

Näyttö

Huolet hallintaan interventiota on tutkittu 9-12-vuotiailla 460 lapsen RCT-tutkimuksessa 6 kk seurannan jälkeen. Interventioryhmässä ahdistus väheni merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmässä. Vaikuttavuus tuli esille erityisesti niillä, joilla ahdistushäiriön diagnostiset kriteerit täyttyivät. Myös lasten samanaikaissairastavuuden oireiden sekä vanhempien stressioireiden todettiin vähentyneen.

Soveltuvuus

Huolet hallintaan -interventiota käytetään silloin, kun lapsen tai nuoren oireilu täyttää ahdistushäiriön diagnostiset kriteerit.

Lisätietoa

Ohjelma on maksullinen. Lisätietoa saa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta, josta käsin Huolet hallintaan -menetelmä myös toteutetaan.

Toimenpidekoodi 

IEP07  INTK/Ihm.vuodet
IEP03  INTK/Vanhemp.ohjanta
 

Menetelmän kuvaus

Ryhmämuotoinen strukturoitu vanhemmuuden tuen ohjelma lasten käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Kohderyhmä

Käytöksellään oireilevien ja käytöshäiriöisten 3–12-vuotiaiden lasten vanhemmat

Työmenetelmän kuvaus

Vanhemmuusryhmissä käsitellään vanhemman läsnäolon ja leikin tärkeyttä, taitojen opettamista lapsille, tehokasta kehumista ja lasten motivointia, rajojen asettamista sekä myönteisiä keinoja puuttua lapsen huonoon käytökseen.

Teemoja käsitellään ryhmäkerroilla erilaisin strukturoiduin työtavoin. Ryhmäkerrat sisältävät vuorovaikutusvideoiden katsomista yhdessä tilanteita pohtien ja konkreettisia keinoja harjoitellen, pienryhmäkeskusteluita ja reflektointia sekä tavoitteiden asettamista kotiharjoittelulle. Vanhemmuusryhmissä korostuvat vertaisryhmän keskustelut ja vertaistuki. Vanhempia tuetaan ryhmäkertojen väleissä puhelinsoitoin ja tarvittaessa kotikäynnein.

Ryhmien pituus on 14–20 viikkoa ja osallistujamäärä 10–14 vanhempaa. Vanhemmille annetaan ryhmissä työskentelyä tukevaa materiaalia ja kirja (Carolyn Webster-Stratton: Ihmeelliset vuodet – Ongelmanratkaisuopas 2–8-vuotiaiden lasten vanhemmille. Profami 2010).

Soveltuvuus

Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusohjelma soveltuu 3–12-vuotiaiden lasten käytöshäiriön ehkäisyyn ja käytösoireiden hoitoon. Osallistuminen edellyttää lapsen vanhemmalta valmiutta sitoutua ohjelmaan. Voidaan toteuttaa myös tulkkien avustuksella, käytettävissä on useita kieliversioita.

Näyttö

A (Katso Käypä hoito -suositus)

Edellytykset työntekijälle

Ihmeelliset vuodet ryhmänohjaajakoulutus, menetelmän työnohjaus ensimmäisten ryhmien aikana sekä ohjaajien materiaalin hankinta.

Toimenpidekoodi 

IDY05    INTP/YksilöIPT

Menetelmän kuvaus

IPT-N on mallinnettu menetelmä, jossa on oleellista tunteiden ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen yhteyden ymmärtäminen. Tavoitteena on oireiden helpottuminen ja sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisukyvyn paraneminen sekä nuoruusiän kehitystehtävien mukainen edistyminen.

Kohderyhmä

Masentuneet nuoret

Työmenetelmän kuvaus

Viikoittaisia käyntejä on 12–16. Aloitusvaiheessa kartoitetaan nuoren oireet, läheisten ihmissuhteiden kuormittavat ja toimivat puolet ja muutokset, sekä määritellään yhteisesti ongelma-alueet ja terapian tavoitteet. Terapiassa työstettäväksi valitaan korkeintaan kaksi voimakkaimmin oireisiin vaikuttavaa ongelma-aluetta.

Terapian keskivaiheilla työstetään tapahtumien yhteyttä tunteisiin ja esimerkiksi mahdollisia juuttumia kommunikaatiossa antaen opastusta kommunikaation perustaidoissa. Päätösvaiheessa arvioidaan hoidon tulosta ja pohditaan tulevaisuuden selviytymiskeinoja.

Vanhemmat ovat mukana yhdessä alkuvaiheen istunnossa ja sen jälkeen joustavasti tarvittaessa. Terapeutti voi tavata tarpeen mukaan myös muita läheisiä ihmisiä ja tehdä yhteistyötä koulun kanssa. Oireiden helpottumista seurataan käyntikohtaisesti.

Soveltuvuus

Menetelmä ei sovellu väkivaltaisille nuorille.

Näyttö

Nuorten masennuksen akuuttivaiheessa A (katso Käypä hoito -suositus)

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutus ja menetelmäohjaus. Psykoterapiaopinnot ovat hyödyksi, mutta eivät  välttämättömiä.

Toimenpidekoodi 

IDY27    INTP/YksilöIPC

Menetelmän kuvaus

Masennuksen ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon kehitetty ohjelma, joka perustuu interpersonaaliseen psykoterapiaan (IPT-N).

Kohderyhmä

Nuoret, joilla on masennusoireita, lievä tai keskivaikea masennustila

Työmenetelmän kuvaus

Masennuksen ajatellaan olevan reaktio ihmissuhteissa ilmeneviin kuormittaviin tekijöihin ja niiden muodostamiin ongelmiin. Työskentely kohdennetaan nuoren kannalta keskeiseen stressitekijään seuraavista neljästä: suru, roolimuutos, ihmissuhderistiriidat ja yksinäisyys tai arkuus.

Käyntijaksolla nuorelle tarjotaan tukea masentuneisuuteen, autetaan nuorta tunnistamaan voimavaransa ja masennusta laukaisseet tekijät sekä ratkaisemaan ihmissuhteita kuormittavia tekijöitä. Työskentelyssä käytetään ihmissuhdekarttaa ja välitehtäviä sekä opetellaan keskeisen ihmissuhdeongelman ratkaisutaitoja. Ohjausjakso käsittää yhden arviokäynnin ja kuusi käyntiä.

Soveltuvuus

Menetelmä soveltuu perustasolla esimerkiksi opiskeluhuollossa käytettäväksi.

Näyttö

Menetelmästä on näyttöä aikuisten hoidossa perusterveydenhuollossa. Suomessa tehdyssä kouluterveydenhuollossa toteutetussa tutkimuksessa IPC oli vähintään yhtä vaikuttava kuin erikoissairaanhoidon tukema tavoitteellinen, viikoittainen ja oireita säännöllisesti seuraava psykososiaalinen hoito.

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutus ja työnohjaus menetelmän käyttöön.

Toimenpidekoodi 

Masennus    
IDY02  INTP/YksilöKogn
IDY22  INTP/YksilöKKT, masennus
IDY03  INTP/YksilöKKT
IDR17  INTP/RyhmäKKT

Ahdistus  
IDY03  INTP/YksilöKKT
IDR17  INTP/RyhmäKKT  

Menetelmän kuvaus

Kognitiiviset käyttäytymisterapiat ovat ryhmä yksilö- tai ryhmähoitoja, jotka yhdistävät sekä käyttäytymisterapian että kognitiivisen terapian menetelmiä. Kognitiivinen lähestymistapa korostaa ajattelutoimintojen keskeistä välittävää roolia tunteiden ja käyttäytymisen muodostumisessa.

Käyttäytymisterapian keskeisiä lähtökohtia ovat muun muassa käyttäytymisanalyysin muodostaminen hoidon pohjaksi, toiminnallisten interventioiden käyttö (esim. altistaminen ja taitoharjoittelu) sekä oireilua ylläpitävien ympäristövasteiden tunnistaminen ja muokkaaminen oireiden vähentämiseksi. Useat KKT-muodot ovat mallinnettuja.

Kohderyhmä

Lapset ja nuoret, joilla on ahdistuneisuutta tai ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireita, masennusoireita tai masennustila tai Touretten oireyhtymä. Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy ja hoito.

Työmenetelmän kuvaus

Käyntejä on tavallisesti 8–16, kerran viikossa. Oireisto tai ongelma arvioidaan sekä yksilön että perheen ja ympäristön tasoilla. Työn kohteena ovat lapsen tai nuoren keskeisimmät oireet ja tavoitteena on niiden lievittyminen ja toimintakyvyn palautuminen.

Terapiassa tutkitaan hoidettavan ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen välisiä vuorovaikutussuhteita, muokataan haitallisia tai huonosti toimivia ajattelun tai käyttäytymisen tapoja sekä opetellaan uusia, ympäristöön paremmin sopivia. Useimpiin yksilöhoitoihin kuuluu eriasteisesti perhetyöskentelyä.

Hoidon päättyessä arvioidaan miten tavoitteet on saavutettu. Tarvittaessa voidaan terapiaa tällöin jatkaa, eli hoidettavan ongelman laajuus ja vaikeusaste vaikuttavat terapian suunniteltuun kestoon.

Soveltuvuus

Vanhemmilla tulee olla valmius osallistua hoitoon. Kognitiivisen käyttäytymisterapian näkökulmaa ja menetelmiä voidaan käyttää työntekijän koulutuksesta riippuen tavanomaisessa tukea antavassa keskustelussa.

Näyttö

Kognitiivisen käyttäytymisterapian näytönaste eri häiriöissä vaihtelee ja eri kognitiivisen käyttäytymisterapian muotojen näytönaste vaihtelee. Esimerkiksi nuorten masennustilan akuuttivaiheessa näyttö on A ja ylläpitovaiheessa B, nuorten ahdistuneisuushäiriöissä A ja lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa B, kouluikäisten käytöshäiriöoireissa B (Katso Käypä hoito suositukset).

Lisätietoa

KKT-hoitoja ovat esimerkiksi paniikkihäiriön hoitoon kohdennettu sekä lapsille että nuorille soveltuva PCT-A (Panic control treatment for adolescents), Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-CBT) ja sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmämuotoiseen hoitoon nuorille soveltuva CBGT-A (Cognitive-behavioral group therapy for adolescents).   

Edellytykset työntekijälle

Psykoterapiakoulutus ja työnohjaus menetelmän käyttöön.

Toimenpidekoodi 

IDY01    INTP/YksilöPsykodyn

Menetelmän kuvaus

Psykodynaamisessa psykoterapiassa työskentely kohdentuu hoidettavan nykyiseen elämäntilanteeseen liittyviin mielikuviin ja tunteisiin, joita terapiassa yhdessä selvennetään ja ymmärretään aikaisemman historian ja siitä mieleen nousevien muistojen avulla.

Kohderyhmä

Lapset ja nuoret

Työmenetelmän kuvaus

Psykodynaamisessa lyhytterapiassa työskentely kohdennetaan johonkin yksittäiseen ongelmaan tai toimintatapaan. Tapaamisia on kerran viikossa, usein noin  20.

Soveltuvuus

Menetelmä soveltuu lasten ja nuorten masentuneisuuden hoitoon ja parhaiten silloin, kun muita merkittäviä ongelmia ei ole. Sitä voi käyttää myös ajankohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien yhteydessä.

Näyttö

Nuorilla masennustilan akuuttivaiheessa C (katso Käypä hoito -suositus).

Edellytykset työntekijälle

Psykoterapiakoulutus ja työnohjaus menetelmän käyttöön.

Toimenpidekoodi 

IDV02    INTP/VerkostoMDFT

Menetelmän kuvaus

Monimuotoinen perheterapia (MDFT) on Yhdysvalloissa kehitetty intensiivinen, jalkautuva perheterapeuttinen hoitomenetelmä käytös- ja päihdehäiriöisille nuorille.

Kohderyhmä

12–19-vuotiaat nuoret perheineen

Työmenetelmän kuvaus

Työskentelyyn osallistuu nuoren ja hänen perheensä lisäksi myös laajempi verkosto kuten läheiset ja koulu. Työmalli yhdistää systeemistä perheterapiaa, ratkaisukeskeisyyttä ja palveluohjausta. Keskeisenä tavoitteena on, että nuoren ja vanhempien vuorovaikutus muuttuu rakentavammaksi ja uudet toimintamallit integroituvat perheen arkeen.

Yksi työntekijä työskentelee yksilö-, perhe- ja verkostotasolla. Työntekijätiimin avainterapeutti tukee perheen kanssa työskentelevää MDFT-terapeuttia koko prosessin ajan. Tapaamisia on kahdesta kolmeen kertaan viikossa, minkä lisäksi yhteyttä voidaan pitää puhelimitse.

MDFT-prosessi kestää noin 5–9 kuukautta ja jakautuu kolmeen vaiheeseen:  aloitus, läpityöskentely ja lopetus. Tapaamisia on viikottain 2–3, ja ne toteutetaan nuoren kotona ja muissa arjen ympäristöissä.

Soveltuvuus

MDFT soveltuu nuorille, joilla on laaja-alaisia ongelmia, kuten  käytös- ja päihdehäiriöitä, ja joille tavanomaiset auttamiskeinot eivät ole riittäneet.

Näyttö

B (Katso Käypä hoito -suositus)

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutusta ja -ohjausta. MDFT on tiimiperustainen työmalli, joten koulutusta järjestetään vain työntekijätiimeille. Yksittäisiä työntekijöitä on mahdollista kouluttaa jo olemassa olevaan tiimiin.

Toimenpidekoodi 

IEY24    INTP/YksilöNET

Menetelmän kuvaus

Narratiivinen altistusterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto henkilöille, joilla on traumaperäisiä stressioireita tai -häiriö useiden vakavien traumakokemusten seurauksena (esimerkiksi perheväkivalta).

Kohderyhmä

Lapset 8-vuotiaista alkaen sekä nuoret

Työmenetelmän kuvaus

Altistusterapiassa käyntikertoja on noin 10, ja niiden kesto on 90–120 minuuttia. Hoidettavaa pyydetään toistuvasti puhumaan traumatapahtumista yksityiskohtaisesti, siten että hän kokee uudelleen kaikki tilanteeseen liittyvät tunteet, kehoaistimukset ja implisiittisen muistin osat, mutta tällä kertaa turvallisessa ja suojatussa, terapeuttisessa ympäristössä.

Soveltuvuus

Soveltuu myös maahanmuuttajalapsille ja -nuorille

Näyttö

B traumakeskeisten KKT-hoitojen meta-analyyseissa.  Tuoreessa suomalaisessa lapsilla ja nuorilla tehdyssä kliinisessä RCT-tutkimuksessa menetelmä vähensi PTSD-oireita yhtä tehokkaasti  kuin tavanomainen hoito. NET osoittautui erityisen tehokkaaksi intrusiivisten oireiden hoidossa (Peltonen ja Kangaslampi 2019).

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutus ja työnohjaus menetelmän käyttöön.

Toimenpidekoodi 

IDY29    INTP/YksilöKKT, traumafokusoitu

Menetelmän kuvaus

Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia on traumakokemusten ja traumaperäisen stressihäiriön hoidon mallinnettu ohjelma.

Kohderyhmä

6–18-vuotiaat

Työmenetelmän kuvaus

Hoitojakso käsittää 8–20 tapaamiskertaa, pituus ja sisältö räätälöidään hoidettavan kehitysasteen ja trauman laadun mukaan. Sama terapeutti työskentelee sekä hoidettavan että hänen vanhempansa/tukihenkilön kanssa.

Terapian ensimmäisen kolmanneksen aikana keskitytään lapsen voinnin vakauttamiseen ja valmistellaan lasta tai nuorta traumakertomuksen laatimiseen psykoedukaation, tunteiden ja ajatusten tunnistamisen, rentoutumisen ja ahdistuksen hallintakeinojen opettelun avulla. Vanhemmalla on omia tapaamisia mm. vanhemmuustaitoihin ja psykoedukaatioon liittyen.

Terapian keskivaiheilla laaditaan niin sanottu traumakertomus (ajallisesti ja loogisesti etenevä kertomus traumaattisesta tapahtumasta), jonka yhteydessä käsitellään hoidettavan traumaan liittyviä tunteita, ajatuksia ja uskomuksia.

Terapiajakson loppupuolella käydään läpi traumakertomusta yhdessä vanhemman/tukihenkilön kanssa. Loppuvaiheessa käydään myös läpi turvataitoja. Keskeistä mallissa on läpi hoidon kulkeva vähittäinen altistaminen traumamuistuttajille.

Soveltuvuus

Menetelmä soveltuu myös kompleksien traumojen hoitoon, jolloin tarvitaan usein pidempi hoitojakso. Menetelmän käyttö edellyttää vanhemmalta/tukihenkilöltä riittävää valmiutta tukea lastaan.

Näyttö

A (Katso Käypä hoito -suositus)

Edellytykset työntekijälle

Menetelmäkoulutus ja koulutukseen liittyvä vuoden mittainen työnohjaus.

Toimenpidekoodi 

IEP06    INTK/Voimaperheet

Menetelmän kuvaus

Voimaperheet-hoito-ohjelmaa käytösoireilevien lasten vanhemmille toteutetaan Suomessa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kautta mallinnetusti verkossa ja puhelimen välityksellä.

Kohderyhmä

Menetelmä on kehitetty alle kouluikäisille lapsille, joilla on vanhemman tai ammattilaisen arvioimana käyttäytymiseen, uhmakkuuteen tai keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyviä vaikeuksia.

Työmenetelmän kuvaus

Tavoitteet asetetaan yhdessä vanhempien kanssa. Ohjelma toteutetaan perheelle yksilöllisesti perhevalmentajan ohjauksessa tarkoitukseen suunnitellun verkkosivuston avulla. Verkkosivujen tekstin ohella käytössä on videoita ja äänileikkeitä, jotka havainnollistavat erilaisia taitoja ja tilanteita.

Lisäksi vanhemmat harjoittelevat käytännössä vanhemmuuden taitoja. Viikoittainen, perheille sopivana aikana tapahtuva puhelinkeskustelu perhevalmentajan kanssa tukee vanhempien itseopiskelua ja taitoharjoittelua. Hoito-ohjelma kestää 3–4 kuukautta, minkä jälkeen hoidon vaikutusta ylläpidetään seurantapuheluilla. 

Soveltuvuus

Voimaperheet-ohjelma soveltuu alle 10-vuotiaiden lasten käytöshäiriön ehkäisyyn ja lievien käytösoireiden hoitoon. Osallistuminen edellyttää lapsen vanhemmalta valmiutta sitoutua hoito-ohjelmaan sen keston ajaksi sekä riittävää suomen kielen taitoa.

Näyttö

A alle kouluikäisten lasten käytösoireilun hoidossa. Alakouluikäisten lasten hoidosta ei ole toistaiseksi tutkimusnäyttöä.

Lisätietoa

Ohjelma on maksullinen. Lisätietoja saa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta, josta käsin Voimaperheet-menetelmä myös toteutetaan.