IPS-työhönvalmennus
IPS-työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneille henkilöille
IPS-työhönvalmennus on tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava palvelu, joka on kehitetty tukemaan vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä ja työllisyyttä. IPS-toimintamallin tavoitteena on henkilön työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan avulla.
Työhönvalmentajan integroituminen kiinteäksi osaksi asiakkaan psykiatrista hoitotahoa on keskeistä toimintamallin tuloksellisuudessa. IPS-työhönvalmennukseen osallistuvalla henkilöllä on aina voimassa oleva hoitosuhde psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.
IPS-toimintamalli on kehitetty Yhdysvalloissa tuetun työllistymisen menetelmän pohjalta (Supported Employment eli SE). Kirjaimet IPS tulevat englanninkielisistä sanoista Individual Placement and Support. Suomessa käytetään myös nimitystä IPS - Sijoita ja valmenna!
IPS sopii myös muille asiakasryhmille
IPS-toimintamallia on kansainvälisesti hyödynnetty myös muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisten sosiaalipalvelujen asiakkaat ja henkilöt, joilla on kroonisia kipuja. Tällöin IPS-työhönvalmennus integroituu vastaavasti osaksi heidän pääasiallista palvelutahoaan.
Suomessa IPS-työhönvalmennusta on pilotoitu aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa nimellä Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus.
Asiakkaan voimavarat ohjaavat toimintaa
IPS-työhönvalmennuksessa asiakas etsii työhönvalmentajan tuella työpaikan, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Toimintamallia voidaan tarkastella toipumisorientaation viitekehyksessä. Asiakkaan kuntoutumisen nähdään edistyvän merkittävästi, kun hän omaan elämäntilanteeseensa sopivan työn kautta osallistuu yhteiskuntaan sen täysivaltaisena aktiivisena jäsenenä.
Samalla vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Työnantajien kanssa kartoitetaan avoimien työpaikkojen ohella piilotyöpaikkoja. Asiakas ja työnantaja saavat työhönvalmentajan tukea myös työsuhteen aikana. Tarvittaessa työtä mukautetaan asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaan.
IPS perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön
Toimintamalli perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön, ja sen vaikuttavuus työllistymistuloksiltaan on kaksin- tai kolminkertaista suhteessa verrokkipalveluihin. Eurooppalaisella tasolla IPS-työhönvalmennuksen asiakkaista on työllistynyt keskimäärin 37 prosenttia, Suomessa parhaimmillaan jopa 46 prosenttia.
Käypä hoito -suosituksen mukaan IPS-työhönvalmennus parantaa työharjoittelua paremmin vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavien potilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.
Skitsofreniapotilaiden tuettu työllistyminen (Käypahoito.fi)
Tutkimuksissa IPS-työhönvalmennukseen osallistumisen on lisäksi todettu tuottavan myönteisiä vaikutuksia työnhakijoiden psykososiaaliseen hyvinvointiin. Suomalaisessa tutkimuksessa sekä asiakkaiden työtilanne että työnhakijoiden itsearvioitu terveys, itsetunto sekä osallisuuden ja arvostuksen kokemukset vahvistuivat ja psyykkinen oireilu väheni IPS-työhönvalmennuksen aikana. Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen, kykyyn voittaa vaikeudet, päivittäiseen pärjäämiseen sekä omien vahvuuksien kehittämiseen kasvoivat.
Vakavaan mielenterveyden häiriöön sairastuneille suunnatusta IPS-työhönvalmennuksesta hyviä tuloksia
Kustannusvaikuttavuudesta näyttöä
Palkkatyön tekeminen avoimilla työmarkkinoilla ja sen tuoma täysivaltainen osallisuus yhteiskunnassa ovat useimmille aikuisille keskeisiä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähteitä. Kaikilla ihmisillä on myös oikeus työhön.
Työllistyminen palkkatyöhön voi vähentää tarvetta muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöön sairastuneen henkilön kuntoutumisen edistyminen työn avulla voi vähentää tarvetta raskaisiin erikoissairaanhoidon palveluihin.
IPS-työhönvalmennus Suomessa
Suomessa IPS-työhönvalmennus on otettu käyttöön mielenterveyspalveluihin integroituna yli puolessa hyvinvointialueista. Työikäisten sosiaalipalveluihin integroituneena IPS-työhönvalmennusta on puolestaan pilotoitu kuudella hyvinvointialueella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima IPS-kehittämishanke 2020–2024 on toteuttanut kansallisen mielenterveysstrategian työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta.
IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke
Työkykyohjelmassa 2019–2024 IPS-työhönvalmennusta on puolestaan pilotoitu aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa nimellä Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus. Tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palveluja.
Työhönvalmentajaksi kouluttautuminen
IPS-työhönvalmennus toteutuu tiimityönä, jossa IPS-tiimiin kuuluu vähintään kaksi työhönvalmentajaa ja yksi tiiminvetäjä.
Mielenterveyden häiriöön sairastuneiden asiakkaiden parissa toimivat IPS-työhönvalmentajat ovat usein sosiaali- tai terveysalan ammattilaisia kuten psykiatrisia sairaanhoitajia tai toimintaterapeutteja. IPS-työhönvalmentajaksi voi kuitenkin ryhtyä monenlaisella pohjakoulutuksella. Monet työhönvalmentajat ovat saaneet lisävalmiuksia kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnosta. Myös esimerkiksi kokemus yritysten ja muiden työnantajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä voi olla avuksi.
THL:n IPS-kehittämishankkeessa laadittiin 7-osainen menetelmäkoulutus, josta saa hyvät perusvalmiudet IPS-työhönvalmentajana toimimiseen. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä.
Menetelmäkoulutuksen materiaalit
Mallin käyttöönotto omalla hyvinvointialueella
IPS-toimintamallin käyttöönoton avaintekijöitä psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa ovat organisaation johdon ja työyhteisön tahtotila sekä riittävät resurssit. Avaintekijöitä ovat myös toimiva asiakasohjaus, IPS-työhönvalmentajien pääsy osaksi moniammatillista työyhteisöä sekä heidän hoitotyöstä erillinen työnkuvansa. Vastaavasti muiden kohderyhmien kohdalla työhönvalmentajien integraatio sosiaalihuoltoon tai muuhun asiakkaiden pääasialliseen palveluun on keskeinen.
Hyvinvointialueen psykiatrisella johdolla on tärkeää olla riittävät tiedot IPS-toimintamallista sekä sen edellyttämistä resursseista ja odotettavissa olevista tuloksista. Johto tukee yhdessä henkilökunnan kanssa työllistymisen puheeksiottamisen ja seurannan vahvistumista omassa organisaatiossaan ja sen palveluissa.
Psykiatrian ammattilaisilta IPS-toimintamallin käyttöönotto voi vaatia työotteen tarkistamista toipumisorientaation mukaiseksi siten, että hoidossa vahvemmin avataan asiakkaan tulevaisuusperspektiiviä ja tuetaan hänen pysymistään tai palaamistaan yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi esimerkiksi työnteon avulla.
IPS-työhönvalmentajien puolestaan tulee voida keskittyä kokopäiväisesti työhönvalmentamiseen. Uskollisuus IPS-menetelmälle on edellytys sen hyvien tulosten saavuttamiselle.
Arviointitutkimus
IPS - Sijoita ja valmenna -toimintamallin arviointitutkimus on osa THL:n IPS-kehittämishanketta. Tutkimus toteutetaan ajanjaksolla 1.1.2021−31.12.2029.
Toimintamallin arviointitutkimus
Asiakastyön tueksi
IPS-toimintamallin mukaisessa työskentelyssä on tärkeää perehtyä IPS:n kansainvälisiin periaatteisiin ja laatukriteereihin.
Periaatteet ja toimintamallikuvaus
Löydät sivuiltamme myös 7-osaisen menetelmäkoulutuksen materiaalit.
Menetelmäkoulutuksen materiaalit
Työskentelyssä oleellisessa asemassa ovat osaltaan asiakastyön lomakkeet.
Asiakastyön lomakkeet
Tapahtumat ja kampanjat
IPS-kehittämishankkeessa pidettiin 2024 kaksi isoa seminaaria.
Tutustu myös Työn arvoinen -viestintäkampanjamme sivuun. Kampanja toteutettiin kesällä 2023.
Työn arvoinen
IPS-toimintamallin HYTE-arviointi
IPS-toimintamalli sai HYTE-toimintamallien arvioinnissa 2019 arvosanan kiitettävä (4/5): IPS-toimintamalli perustuu vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja se on todettu erittäin vaikuttavaksi suhteessa verrokkipalveluihin. HYTE-toimintamalleilla tarkoitetaan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintamalleja.
IPS-toimintamallin HYTE-arviointi (Tieto ja toimintamallit -osio)
Yhteyshenkilöt
Helka Raivio (IPS-toimintamallin koordinaatio psykiatrisessa hoidossa)
projektipäällikkö
puh. 029 524 7183
[email protected]
Tuuli Riisalo-Mäntynen (IPS-toimintamallin koordinaatio sosiaalipalveluissa)
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 6004
[email protected]
Noora Sipilä (IPS-toimintamallin tutkimus)
tutkija
puh. 029 524 7929
[email protected]
IPS-kehittämishanke toteuttaa kansallisen mielenterveysstrategian työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta. Vuodesta 2020 toimintaa on rahoitettu osana kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRP). Toimintaa vakiinnutetaan vuosina 2025-2027 osana sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi-ohjelmaa.
Terveydenhuollossa tehtävästä toiminnasta kertyy tietoa päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi toimenpidekoodien avulla. IPS-työhönvalmennukselle on mielenterveyspalveluissa oma I-ryhmän toimenpidekoodinsa.
Psyykkisen toiminta- ja työkyvyn arvion kirjaaminen I-ryhmän toimenpidekoodeilla