Näyttöön perustuvat tuki- ja hoitomenetelmät

Terveydenhuoltolain (1326/2010, 8 §) mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sosiaalihuoltolain 15 §:ssä edellytetään, että sosiaalityön vaikuttavuutta seurataan.

Tällä sivulla:

Näyttöön perustuva toiminta

Näyttöön perustuva toiminta (Evidence-Based Practice, EB) tarkoittaa parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon harkittua käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasta koskevissa päätöksissä. Näyttöön perustuvan toiminnan avulla vähennetään riskiä käyttää rajallisia resursseja palveluihin, joiden teho on huono tai puuttuu, tai jotka voivat olla suorastaan haitaksi.

Näyttöön perustuvalla toiminnalla turvataan myös palveluiden yhdenvertaisuutta, kun samansisältöistä hoitoa on tarjolla joka puolella maata. Eettisestäkin näkökulmasta tarkasteltuna hoidon tulee pohjautua parhaaseen mahdolliseen tietoon.

Näyttöön perustuva työmenetelmä

Näyttöön perustuva työmenetelmä on näyttöön perustuvaa toimintaa suppeampi käsite. Työmenetelmää voidaan kutsua näyttöön perustuvaksi silloin, kun sen on tietyssä väestössä osoitettu toimivan paremmin tietyn häiriön tai ongelman hoidossa tai ennaltaehkäisyssä kuin kontrolliryhmän saama hoito. Työmenetelmän soveltaminen käytäntöön sekä juurruttaminen ja ylläpitäminen ovat myös keskeinen osa näyttöön perustuvaa toimintaa.

Tasokkaat meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset sekä satunnaistetut kontrolloidut (RCT) tutkimukset tuottavat selkeintä näyttöä työmenetelmien vaikuttavuudesta. Heikoin näyttö saadaan tapauskertomusten ja ilman verrokkiryhmää tehtyjen pienten ryhmätutkimusten perusteella. Muut tutkimusasetelmat sijoittuvat näiden välille. Luotettavaa tietoa löytyy Kasvun tuki -sivustolta, Käypä hoito –suosituksista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeista ja suosituksista.

Myös näyttöön perustuva toiminta perustuu lapsen tai nuoren ja hänen perheensä aitoon kohtaamiseen, vuoropuheluun ja hyvään yhteistyösuhteeseen. Se onnistuu vain, kun lapsen tai nuoren ja vanhemman toiveet ja tarpeet tulevat kuulluksi ja kun tutkimusnäyttö sekä työntekijän ammattitaito ja kokemus huomioidaan.

Menetelmien käyttöönotto onnistuu parhaiten huolellisesti suunnittelemalla.

Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton vaiheet: kartoitusvaihe, valmisteluvaihe, juurruttamisvaihe ja ylläpitovaihe.

Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton vaiheet. Lähde:Kasvuntuki: Implementointiopas

Palko-suositus

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) seuraa, määrittelee ja arvioi terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Palko antaa palvelujen järjestäjätahoille kohdennettuja suosituksia siitä, kuuluuko jokin tiettyyn terveysongelmaan liittyvä terveydenhoidon menetelmä terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Palveluvalikoima

Palko toteaa psykososiaalisia menetelmiä koskevassa suosituksessaan, että vaikuttaviksi todetut psykoterapiat ja psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon palveluvalikoimaan osana tavoitteellista hoitoa tai kuntoutusta niiden kaikissa vaiheissa.

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositukset ovat Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten laatimia riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.
Käypä hoito

Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Niiden avulla voidaan lisätä hoitokäytäntöjen yhdenmukaisuutta ja siten edistää potilaiden yhdenvertaisuutta.

Käypä hoito-suosituksia lapsille ja nuorille on laadittu seuraavista häiriöistä:

  • ADHD (lapset ja nuoret)
  • Ahdistuneisuushäiriöt (nuoret)
  • Depressio (nuoret)
  • Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito (nuoret)
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö (nuoret)
  • Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret)
  • Syömishäiriöt (lapset ja nuoret)
  • Traumaperäinen stressihäiriö (lapset ja nuoret)
  • Tulossa: Autismikirjon häiriöt (lapset ja nuoret)
Käypä hoito -suositusten tutkimusnäytön määritelmät
Näytön varmuusaste Selitys Käypä hoito -koodi
Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita (1) tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset A
Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia (2) tutkimuksia B
Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus C
Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia D

1: Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuositusten kannanottoihin

2: Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetyt menetelmät soveltuvat perustaksi hoitosuositusten kannanottoihin.

Kasvun tuki -tietolähde

Kasvun tuki on asiantuntijatiimi, joka arvioi psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja edistää näyttöön perustuvien menetelmien implementointia. Kasvun tuki on osa Itlaa – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiötä.
Kasvun tuki
Itla

Kasvun tuessa arvioidaan psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta. Menetelmien vaikuttavuusarvioinnit julkaistaan systemaattisina kirjallisuuskatsauksina Kasvun tuki -tietolähteessä. Menetelmien vaikuttavuusarvioinnit on suunnattu erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimissa toimiville kunta- ja järjestötyön ammattilaisille sekä palvelujärjestelmän tarjonnasta vastaaville tahoille.
Kasvun tuki -tietolähde
Vaikuttavuusarvioinnin perusteet (Kasvun tuki)

Arviointiin otettavien menetelmien tulee täyttää seuraavat viisi mukaanottokriteeriä:

  1. Tavoite: edistää lasten tai nuorten mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia tai ehkäistä ja hoitaa varhaisessa vaiheessa joko suoraan tai välillisesti heidän mielenterveysongelmiaan
  2. Rajattu kohderyhmä: alle 18-vuotiaat
  3. Tieteellinen teoriaperusta
  4. Menetelmäkoulutus
  5. Eettinen arvopohja

Mukaanottokriteerit (Kasvun tuki)

 

Päivitetty: