Terapeuttiset menetelmät ja terapiapalvelut

Mielenterveyteen vaikuttavat toisaalta hyvinvointia suojaavat tekijät, toisaalta riskitekijät. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa mielenterveyttä edistävillä toimenpiteillä. Kun ihminen kärsii psyykkisistä oireista, esimerkiksi unettomuudesta, psykososiaalinen terapeuttinen interventio tai hoito voi helpottaa oireita ja nopeuttaa toipumista.

Kun kyse on lääkärin diagnosoimasta mielenterveyden häiriöstä, esimerkiksi masennuksesta, hoitoon tulee pääsääntöisesti kuulua psykososiaalinen terapeuttinen hoito. Vaikeissa oireissa psykososiaalista terapeuttista hoitoa tuetaan lääkehoidolla.

Psykososiaalisen tuen hoitomuodot ja hoidon toteuttaja.

Psykososiaalisten hoitojen sisältönä voi olla vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, tieto tai harjoitukset. Menetelmien toteutus ja käytännöt eroavat siinä, missä määrin ja miten ne pyrkivät seuraaviin tavoitteisiin:

• lisäämään mielen hyvinvointia vahvistavia ja ylläpitäviä tietoja ja taitoja. Nämä tiedot ja taidot voivat koskea positiivista mielenterveyttä, eli yksilön, perheen tai yhteisön kykyä vahvistaa mielen voimavaroja
• vähentämään mielen hyvinvointia vaarantavia tai oireita pahentavia tekijöitä, kuten unettomuutta. Nämä tekijät ovat esimerkiksi kuormittavia tapoja reagoida tilanteisiin tai tunteisiin
• antamaan tietoa ja taitoja, jotka auttavat pärjäämään sairauden kanssa ja parantamaan toimintakykyä, jos henkilö kärsiin mielenterveyden häiriön oireista
• harjoittelemaan taitoja ammattilaisen avulla.

Palvelujärjestelmässä psykososiaalista tukea tarjotaan matalan kynnyksen palveluissa, sosiaali- ja kriisipalveluissa tai muissa julkisen tai yksityisen sektorin tarjoamissa palveluissa. Kolmas sektori, kuten järjestöt, ovat tärkeitä erityisesti kriisiavun tarjoajina. Kun nämä lähestymistavat eivät ole riittäviä tai todetaan mielenterveyden häiriö, voidaan tarjota täydentäviä psykiatrisia erityispalveluita tai psykoterapiaa.

Psykososiaaliset hoidot

Psykososiaaliset hoidot on tarkoitettu henkilöille, joilla on mielenterveyteen liittyviä oireita. Psykososiaaliset hoidot pyrkivät samanaikaisesti vahvistamaan mielen hyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä toisaalta kykyjä vähentää ja hallita riskitekijöitä ja oireita. Hoito voi kohdistua yksilön lisäksi yhteisöön kuten perheeseen tai parisuhteeseen. Käytännössä hoidot keskittyvät esimerkiksi vahvistamaan taitoja ja kykyjä

• vaikuttaa hyvinvointiin elintavoilla
• vahvistaa ihmissuhteita voimavarana
• säädellä tunteita tai stressiä
• tunnistaa tilanteita, joissa voisi toimia itselle haitallisella tavalla
• tunnistaa ja muuttaa unettomuudelle, ahmimiselle, päihteiden käytölle, ihmissuhdeongelmille tai muulle itselle haitalliselle toiminnalle altistavia ajatusmalleja
• tarkkailla omia ajatuksia ja reaktioita suhteessa muihin.

Oireenmukainen hoito

Oireenmukaisessa hoidossa keskitytään kapeampaan, yleensä asiakkaan omaan motivaatioon pohjaavaan yksittäiseen oireeseen, sen tunnistamiseen ja hallintaan liittyvään tukeen. Hoito sisältää tietoa oireeseen vaikuttavista tekijöistä ja niiden hallinnasta sekä hallintaharjoituksia.

Oireenmukainen omahoito

Lievistä oireista kärsivä ihminen voi saada riittävän avun erilaisista omatoimisista tai tuetuista, yleensä lyhytaikaisista interventioista. Näitä on saatavilla verkkopohjaisina, puhelinsovelluksina, tai virtuaalitodellisuusavusteisina. Omahoito voi myös tukea muuta mielenterveyden häiriön hoitoa täydentävänä hoitona.
Omahoito (Mielenterveystalo)

Ammattilaisen antama oireenmukainen hoito

Oireenmukaista mielenterveys- tai päihdeongelmien hoitoa annetaan osana perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Perustasolla hoitoa tarjoaa yleisimmin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilainen, jolla ei ole laajempaa psykiatrista tai psykoterapeuttista koulutusta, mutta joka on saanut työnantajan tarjoamaa täydennyskoulutusta oireenmukaisiin hoitoihin.

Mielenterveyden työkalupakki

Tampereella kehitetty Mielenterveyden työkalupakki on perustason mielenterveysosaamisen lisäämiseen pyrkivä koulutus, jossa perustason ammattilaisen osaaminen koostuu tiedosta, taidosta ja asenteesta.
Mielenterveyspotilaan arviointi ja tukea antava hoito terveysaseman vastaanotolla – Mielenterveyden työkalupakki (Innokylä)

Etulinjan psykososiaalinen hoito

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kehittämä Etulinjan psykososiaalinen hoito on sähköisellä koulutusalustalla tarjottava koulutus, jolla pyritään lisäämään perustason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kykyä tarjota oireenmukaista psykososiaalista hoitoa.
Ammattilaisten koulutukset (Terapiat etulinjaan)

Terapeuttinen interventio ja psykoterapiahoito

Vaikeammissa oireissa tai mielenterveyden häiriössä pyritään tarjoamaan henkilökohtaiseen, ammattilaisen kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa terapiaa. Terapia voidaan toteuttaa yksilö-, pari-, perhe-, ryhmä- tai verkostoterapiana. Ammattilainen auttaa havainnoimaan omia ajatuksia, tunteita ja toimintaa, ja muokkaamaan niitä hyvinvoinnin kannalta paremmiksi.

Terapeuttinen interventio

Terapeuttinen interventio on määräaikainen, noin 10 käynnin (3–20 käyntiä) psykososiaalinen hoito. Hoitoon pääsee matalalla kynnyksellä ilman lääkärin lähetettä. Useimmilla interventioilla voidaan myös ehkäistä varsinaista mielenterveyden häiriötä, esimerkiksi kun todetaan riski vaikeampaan masennukseen. 

Terapeuttiset interventiot on kehitetty tietyn ongelman hoitoon (esimerkiksi unettomuus, masennus tai ahdistuneisuus). Eri interventiot hyödyntävät eri näkökulmia ongelman hoitamisessa, esimerkiksi oireita ylläpitävien ja niitä helpottavien ajatusmallien tai vuorovaikutuksen muokkaamista. Näyttöön perustuvan intervention sisältö on kuvattu tarkasti ja sen vastetta mitataan hoidon aikana.

Terapeuttisen intervention toteuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, joka on saanut 1–2 vuoden menetelmäkoulutuksen. Suomessa perustason ammattilaisia on koulutettu laajasti terapeuttisten interventioiden toteutukseen. Näitä interventioita ovat esimerkiksi IPC-ohjanta masennuksen hoitoon, Cool Kids ahdistuneisuuden hoitoon ja Ihmeelliset vuodet lasten käytöshäiriöiden hoitoon.
Lisätietoa Suomessa kussakin oireessa tai sairaudessa käytettävistä vaikuttavista interventioista

Hoitojen vaikuttavuus on todettu kansainvälisesti ja vaikuttavuuden säilymistä varmistetaan Suomessa erilaisin valtakunnallisin toimin. Interventiot perustuvat tiettyihin psykoterapeuttisiin viitekehyksiin, esimerkiksi interpersoonalliseen psykoterapiaan tai kognitiiviseen psykoterapiaan. Interventiot ovat kuitenkin alkuperäistä psykoterapiaa lyhyempiä ja tarkoitettu lievempien oireiden hoitoon. Terapeuttisten interventioiden toteuttajilla ei yleensä ole varsinaista psykiatrian erityiskoulutusta tai pitkää psykoterapeuttikoulutusta.
Lisätietoa vaikuttavien interventioiden viitekehyksistä ja periaatteista (lapset ja nuoret)

Lisätietoa vaikuttavien interventioiden viitekehyksistä ja periaatteista (aikuiset ja ikääntyneet)

Psykoterapia

Psykoterapia on mielenterveyden häiriötä sairastavan työkyvyn ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä hoitomuoto. Psykoterapiaa käytetään psyykkisen kuormituksen ja mielenterveyden ongelmien hoidossa. Myös psykoterapiaa voidaan tarjota lisäksi perheelle, vanhemmille tai parisuhteessa oleville. Psykoterapian tavoitteena on paitsi lievittää psyykkistä kärsimystä ja parantaa toimintakykyä, myös tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä ihmisen valmiuksia ratkaista ongelmia itse. 

Psykoterapia voi olla lyhytpsykoterapiaa, joka kestää enintään 20 tapaamiskertaa, tai vuosiakin jatkuvaa pitkää psykoterapiaa. Yksilöllisesti valitun psykoterapiamuodon taustalla on teoria siitä, mitkä tekijät aiheuttavat ja ylläpitävät oireita, heikentävät toimintakykyä ja estävät toipumista. Yleisimmin käytetyt terapiamuodot liittyvät

• ajatusmalleihin ja käyttäytymiseen (kognitiivinen terapia)
• vuorovaikutukseen (interpersoonallinen terapia)
• hoidettavan nykyiseen elämäntilanteeseen liittyviin mielikuviin ja tunteisiin (psykodynaaminen terapia), tai
• voimavarojen vahvistamiseen ja ongelmanratkaisuun tässä ja nyt (ratkaisukeskeinen terapia).

Lisätietoa psykoterapiasuuntausten päälinjoista

Keskeinen tekijä psykoterapiassa on vuorovaikutus psykoterapeutin kanssa, joka auttaa havainnoimaan omia ajatuksia ja toimintamalleja. Psykoterapeutti tukee esimerkiksi ahdistavien asioiden kanssa pärjäämistä tai koetun vaikean tilanteen jäsentämistä. Vuorovaikutuksessa psykoterapeutin kanssa voidaan tunnistaa kuormittavia ja haitallisia tapoja tulkita toisen ihmisen sanallista ja ei-sanallista viestintää tai reagoida tunnetasolla ja toiminnassa. Terapeutin tuella voidaan myös harjoitella hyvinvointia paremmin palvelevia vuorovaikutuksen tapoja tai esimerkiksi käyttää kehon keinoja hallita tunteiden aiheuttamia reaktioita.

Psykoterapeutti on saanut sosiaali- ja terveysalan ammattikoulutuksen lisäksi pitkän psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutuksen aikana psykoterapeutti on perehtynyt omiin ajatus- ja toimintamalleihinsa omassa psykoterapiassa. Tämä varmistaa osaltaan psykoterapeutin mahdollisuutta auttaa vaikeistakin häiriöistä kärsiviä turvallisesti.

Miten psykoterapiaan pääsee?

Jos koet tarvitsevasi tukea psyykkiseen vointiin mutta oireesi ovat lieviä tai vasta alkaneet, voit aloittaa oireittesi mukaisista omahoito-ohjelmista. Mikäli tämä ei auta tai oireet haittaavat vakavasti toimintakykyäsi, voit hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen luo keskustelemaan tilanteestasi, esimerkiksi

• terveysasemallesi
• työterveyshuoltoon
• opiskelijaterveydenhuoltoon tai
• yksityiselle psykiatrille.

Hoito voidaan aloittaa perustason oireenmukaisella hoidolla tai terapeuttisella interventiolla. Tarvittaessa voit myös saada lähetteen verkkoterapiaan (lievät oireet), erikoissairaanhoitoon (vakava itsetuhoisuus tai vakava toimintakyvyn heikkeneminen, mielenterveyden häiriöt kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö tai psykoosi) tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian arvioon (pitkäaikaisesti vaarantuneen työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävä kuntouttava hoito). Lähetteen voi tehdä niin julkisen kuin yksityisen sektorin lääkäri.

Kansaneläkelaitos korvaa työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutuspsykoterapiaa mielenterveyshäiriöistä kärsiville 16–67-vuotiaille. Korvauksen voi saada myös esimerkiksi neurokognitiivisten ongelmien tai neuropsykiatrisen häiriön kuntoutukseen. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kela korvaa, jotta töistä tai arkielämän toiminnoista voisi selvitä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Edellytykset korvauksien saamiseen löytyvät Kelan sivuilta:

• Kuntoutuspsykoterapia (Kela)
• Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (Kela)