Yhdyspinnat sote-johtamisessa

Tällä sivulla

Yhdyspinta on kahden toimijan välinen onnistunut kohtaaminen
Yhdyspinnat varmistavat katkeamattoman toiminnan
Yhdyspintojen johtaminen
Yhdyspintoja on paljon ja erilaisia
Esimerkkejä yhdyspinnoista

Yhdyspinta on kahden toimijan välinen onnistunut kohtaaminen

Yhdyspinnalla tarkoitetaan erityisesti kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhdyspintaa. Yhdyspintoja voi esiintyä myös yhden organisaation sisällä.

Yhdyspinnassa korostuvat erityisesti

asukaslähtöisyyden tarve
johtaminen
prosessien toimivuus
toiminnan tuloksellisuus.

Organisaatioiden on sovittava yhteistyöstä, toimintatavoista sekä vastuista ja rooleista asiakastyössä.

Järjestämislain 7 §:n mukaan hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvottelussa voidaan sopia ainakin yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista sekä tiedonkulusta, joita yhteistyö edellyttää.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Yhdyspinnat varmistavat katkeamattoman toiminnan

Toimivia yhdyspintoja sote-johtamisessa ei ole ilman integraatiota. Integraatio puolestaan ei toteudu ilman osaavaa johtamista.

Palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta yhdyspinnat on huomioitava

strategisella tasolla
operatiivisella tasolla ja
asiakastyössä.

Käytännössä tämä edellyttää eri toimijoiden työnjaosta ja rooleista sopimista.

On tärkeää, että yhdyspintoja tunnistetaan ja niitä kuvataan. Näin esimerkiksi asiakkaan tai potilaan asianmukaisten palveluiden saanti ei katkea toimijoiden vaihtuessa tai tärkeiden tietojen siirtyminen ei esty eri järjestelmien välillä.

Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta, kulttuurista ja työllisyydenhoidosta.

Palveluintegraatio

Yhdyspintojen johtaminen

Johdon osaamistarpeet integraatioon ja yhdyspinnoilla työskentelyyn liittyvät

integraation sisäistämiseen
integraatiota edistävään johtajuuteen
integraatiota edistävään yhteistyöhön.

Yhdyspintojen johtamisessa korostuvat

kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet
luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen
tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen
verkostojohtaminen ja toimivallan tai päätösvallan delegointi
ketterät kokeilut, uudet toimintatavat ja kehittämisen mallit
haastava muutosjohtaminen, mukaan lukien erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen.

Yhdyspintoja on paljon ja erilaisia

Yhdyspintoja on

soten ja pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon välillä
soten ja muiden alueellisten toimijoiden välillä
soten ja kuntien välillä
soten ja järjestöjen ja yritysten välillä
soten sisällä järjestämisessä ja palveluiden tuottamisessa.

Sisällöllisesti keskeisiä yhdyspintatehtäviä ovat

hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö
työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka
opiskeluhuolto
asumispalvelut
kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot
tukipalvelut
maahanmuuttajien kotouttaminen
joukkoliikenne ja kuljetukset
varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialuevalmistelussa on luonnosteltu yhdyspintoja hyvinvointialueen, järjestöjen, yhteisöjen, maakunnan liiton ja kuntien välille

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä
osallisuudesta
varautumisesta
työllisyydestä
asumisesta
kotoutumisesta
joukko- ja palveluliikenteestä
sivistys ja sote / lapsiperhepalveluista
ikääntymisestä

Esimerkkejä yhdyspinnoista

Työkyvyn ja työllistymisen tuki, työllisyyden hoito

Työikäiset, osatyökykyiset henkilöt ovat heterogeeninen joukko, joilla on monenlaisia palvelutarpeita. On tarpeen huolehtia siitä, että työikäiset pysyvät työ- ja toimintakykyisinä.

Työikäisten työkykyisyys vaikuttaa työllisyysasteeseen ja sitä kautta alueiden elinvoimaan sekä yhteiskunnan toimivuuteen. Erityisesti osatyökykyisten työttömien moninaiseen palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää toimivaa yhdyspintatyötä hyvinvointialueiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. On tärkeää tunnistaa kunkin toimijan roolit työllisyyden hoidossa.

Rakenteiden uudistuessa on mahdollisuus yhdistää meneillään olevia sosiaali-, terveys- ja TE-palveluja koskevia uudistuksia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut edellyttävät yhteistä koordinaatiota ja yhdistäviä palveluprosesseja eri palvelujen välillä. Tarvitaan myös yhteistä näkymää työikäisten palvelujen kokonaisuudesta ja tavoitteista.

Työelämässä korostuu tehokas kasvu ja kehitys ja työntekijöiltä odotetaan omistautumista ja itseohjautuvuutta. Työelämässä on kuitenkin myös pulaa osaajista. Luomalla yhteisiä monialaisia toimintamalleja hyvinvointialueiden, työllisyystoimijoiden, Kelan ja järjestöjen kanssa, on mahdollista vastata myös työnantajien tarpeisiin, alueiden elinvoimaan sekä kilpailukykyyn.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Suuri osa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista asioista ja päätöksistä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella. Vaikuttaminen näihin olosuhteisiin ja eri toimijoiden päätöksiin vähentää ja lykkää raskaiden korjaavien palveluiden tarvetta.

Palvelujen järjestäjän on tärkeää ymmärtää kunkin asiakkaan palvelujen kokonaisuus. Usein hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät haasteet eivät esiinny yksinään. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia voi esiintyä yhtä aikaa.