Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut eli hyte-neuvottelut ovat hyvinvointialueen, kuntien ja muiden hyte-toimijoiden välisiä neuvotteluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueella.

Hyte-neuvotteluissa päätetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

• tavoitteista ja toimenpiteistä
• yhteistyöstä
• seurannasta
• toimintamalleista
• tiedonkulusta. 

Lain mukaan neuvottelut on pidettävä vähintään kerran vuodessa. 

Laki sosiaali -ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 6 ja 7 §:t
Laki hyvinvointialueesta (611/2021) 14 §

Hyte-neuvottelujen osapuolet

Hyte-neuvotteluihin osallistuvat hyvinvointialueet, kunnat ja muut hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot ja asiantuntijat. Neuvottelun kutsuu koolle hyvinvointialue. Esimerkiksi hyvinvointialueen johto tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä tai ohjausryhmä.

Neuvottelujen osapuolina voivat olla saman sisältöteeman edustajat, esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön toimijat tai sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen toimijat. Samassa neuvottelussa voivat olla joko yhden tai useamman hyvinvointialueen kunnan toimijat.

Neuvottelujen sisältö

Neuvottelujen sisältöinä voivat olla esimerkiksi 

• hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä saatu palaute, jota työstetään johtotasolla ja käsitellään varsinaisessa neuvottelussa ylätasolla
• valtuustokausittaisen alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen
• hyvinvointia edistävien erillisohjelmien ja -suunnitelmien toteutuminen, esimerkiksi lasten ja nuorten toimenpideohjelma, ikäpoliittinen ohjelma tai muut lakisääteiset ohjelmat
• kunkin sisältöalueen omat sisällölliset tavoitteet, jos sellaisia on. Esimerkiksi ehkäisevässä päihdetyössä kehitetään ja tarkastellaan erilaisten ehkäisevän päihdetyön toimien kattavuutta ja toimivuutta. 
• Kunnat ja hyvinvointialueet voivat neuvotella myös HYTE-kertoimen indikaattoreiden kautta yhteistyöstä kunnissa ja alueella. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut toimivat kuten kehityskeskustelut. Neuvottelujen tavoitteiden, tuen ja resurssien kohtaamista voidaan arvioida esimerkiksi hyvinvointityön raporteissa. 

Tiedonvaihto, tuki ja strategiset tavoitteet

Neuvotteluissa keskustellaan myös eri osapuolten tiedonvaihdosta, tuen tarpeesta ja strategisista tavoitteista.

Neuvottelijat voivat käydä läpi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Saavatko hyvinvointialue ja kunta toisiltaan tietoa, jota ne tarvitsevat? Saako esimerkiksi kunta hyvinvointialueelta tietoa ja tulkintaa väestön hyvinvoinnista tai palveluiden käytöstä? Käytännössä kunnan olisi hyvä saada mahdollisuuksien mukaan alueelta tietoa kaikista niistä yhteisesti sovituista mittareista, joita kunta on valinnut hyvinvointisuunnitelmansa seurantaan. Tietoa olisi hyvä saada myös niistä ilmiöistä, jotka ovat huolenaiheina ja joita seurataan eri sisältöverkostoissa hyvinvointikertomustyötä laajemmin.
• Saako kunta tai toimija riittävästi hyvinvointialueen tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön?
• Toimivatko verkostot?
• Saavatko eri toimijat tukea tiedon tulkintaan ja soveltamiseen?
• Tukeeko hyvinvointialue kuntaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa? Toimiiko esimerkiksi järjestöavustusten jako?
• Tekeekö sosiaali- ja terveydenhuolto oikeita asioita ennaltaehkäisyssä, kuntoutuksessa ja palveluketjuissa?
• Ovatko toimenpiteet vaikuttavia, riittäviä ja samansuuntaisia, jotta ne muodostavat halutun kokonaisuuden?

Eri toimijat voivat neuvotella myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiasta. Ovatko hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden tavoitteet samansuuntaisia? 

Tavoitteiden ei tarvitse olla samoja, sillä sekä kunta että alue päättävät itsehallinnollisesti omista tavoitteistaan, mutta ainakin osa tavoitteista voisi olla samansuuntaisia. Tähän hyte-kerroinkin pyrkii: kunta ja alue tarvitsevat molemmat toistensa työtä, jotta ne voivat menestyä kertoimessa. 

Esimerkki hyte-neuvotteluiden rakentumisesta Siun Sotessa