Alueellinen hyvinvointikertomus

Alueellinen hyvinvointikertomus on asiakirja, joka kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tietyllä hyvinvointialueella.

Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma

• kokoaa alueen kuntien vahvuudet ja huolenaiheet
• kuvaa alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä
• kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita alueella
• asettaa ja kohdentaa tavoitteita, resursseja ja alueellista toimintaa
• toimii hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokoavana strategisena asiakirjana
• välittää tietoa valtionhallintoon. 

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tekee hyvinvointialueen nimeävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§). Käytännössä työn tekee erikseen nimetty työryhmä, esimerkiksi alueellinen hyte-työryhmä.

Alueellinen hyvinvointikertomus on kaksiosainen

Alueellinen hyvinvointikertomus koostuu kahdesta osasta: 

1. kertomusosa kuvaa hyvinvoinnin nykytilaa ja olemassa olevia toimia ja rakenteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
   Hyvinvoinnin tila alueella
2. suunnitelmaosa kuvaa hyvinvointialueen tavoitteita, suunniteltuja toimia ja yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. 
   Alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelua voi kutsua hyvinvointikertomustyöksi. Asiakirjat voivat valmistua eri aikoihin ja niillä voi olla erilaisia nimiä.

Alueellisia hyvinvointikertomuksia on tehty jo lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Niitä on listattu tämän sivun oikeaan laitaan.

Alueellisen hyvinvointikertomustyön prosessi

Alueellisen hyvinvointikertomustyön voi vaiheistaa samalla tavalla kuin kunnan hyvinvointikertomuksen. 

Kunnan hyvinvointikertomusprosessin vaiheet 

Sovella kuntatyön vaiheita niin, että poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä tai vastaava toimija on alueellinen. Ota lisäksi kuntien edustajat mukaan kertomustyön valmisteluun.

Esimerkki alueellisen hyvinvointisuunnitelman tekemisestä

Etelä-Karjalassa alueellinen hyvinvointisuunnitelma tehtiin neljässä osassa:

1. Alueellinen hyte-työrukkanen työsti alustavan suunnitelman ja esitti siihen yhteiset nostot huhtikuussa 2020.
2. Alueellinen hyte-työryhmä päätti alueen teemat ja määritteli kuntien, Eksoten ja järjestöjen tehtävät.
3. Valituista teemoista järjestettiin työpajat. Teemoja olivat mielenterveys, elintavat ja työllisyys. 
4. Alueellinen hyte-työryhmä käsitteli aineiston. Alustava suunnitelma oli valmis talvella 2021, jolloin työryhmä antoi ohjeet ja toiveet jatkosta.

Ketkä osallistuvat alueellisen hyvinvointikertomuksen tekemiseen?

Monialaisessa hyvinvointikertomustyössä ovat mukana kaikki ne tahot, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti hyvinvointiin ja terveyteen ja niiden jakautumiseen.

Mukana ovat esimerkiksi ammattiryhmät, järjestöt, kulttuurihyvinvointi, kunnat, maakunnan liitto, neuvostojen edustajat, palo- ja pelastusala, poliisi, työvoimapalvelut, ympäristöterveys, yritykset.

Hyvinvointi ei synny vain erikoissairaanhoidossa tai sote-keskuksissa, vaan myös esimerkiksi perheissä, lenkkipoluilla, kulttuuripalveluissa, leikkipuistoissa ja pyöräteillä.

Toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien on tärkeää tunnistaa oma roolinsa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 
Lue lisää sote-palveluiden hyvinvointityöstä STESONn standardeista

Sitoutuneet toimijat tunnistavat oman työnsä hyvinvointivaikutukset ja näkevät kertomuksessa tunnistettujen toimien välttämättömyyden ja hyödyn omalle toiminnalleen.

Esimerkki: Kainuussa hyvinvointikertomus on työstetty eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä

Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten väestön elinoloihin, kunnan ja alueen hyvinvointipolitiikkaan ja palvelujärjestelmän toimivuuteen. 

(Kainuun maakunta-kuntayhtymän hyvinvointikertomuksen luonnos)

Esimerkki: Strategia on tarkoitettu alueen päättäjille, työtä hyvinvoinnin edistämisessä tekeville yhteisöille ja ihmisille sekä alueen asukkaille. Laajan yhteistyön tuloksena syntyneen strategian toteuttamisessa tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä hyvinvoinnin kehittämisessä. (Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015)

Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset

Alueelliseen hyvinvointikertomukseen kootaan merkittävimmät kuntien hyvinvointikertomuksista nousevat johtopäätökset. 

Monialaisen asiantuntemuksen avulla tunnistetaan koko hyvinvointialueen kannalta oleellisimmat asiat ja kuntien tai hyvinvointialueen osien erityispiirteet.

Esimerkki: Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen hyvinvointikertomus valmistellaan yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Valmistelu sisältää muun muassa kuntien julkaisemien hyvinvointikertomusten analysoinnin, jolla saadaan kokonaiskuva maakunnan kuntien hyvinvointihaasteista. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin kuntakirje, huhtikuu 2017)

Esimerkki: Kuntien hyvinvointikertomusten painopisteet. TERVIS-hankkeen kuntakohtaiset painopisteet ja poimintoja maakunnan hyvinvointikertomuksesta kuntien ja TERVIS-hankkeen painopisteisiin liittyen (Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013): "Pohjois-Karjalan kuntien hyvinvointikertomusten painopisteet: Ikäihmisten asumisen, elinympäristön ja osallisuuden kehittäminen:

• Iäkkäiden kotona asumisen tukeminen
• Iäkkäiden hoidon ja hoivan kehittäminen
• Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikea-aikaisuus
• Ikäihmisten palveluiden kehittäminen” 

Lue lisää

Rautio Aija (2020) HYTE @Esote ja @EteläKarjala. 13.11.2020 Alueellisten hyte-toimijoiden vertaisfoorumi (pdf 1 Mt)

THL on valmistellut ehdotukset kunnan ja alueellisen hyvinvointikertomuksen minimitietosisällöksi